-1.webp)
.webp)
.webp)
Miten Helsingin uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo voisi parhaiten palvella suunnittelualojen ammattilaisia? Kysymystä pohtivat Liza Chong, Joseph Grima ja Zeynep Falay von Flittner. Keskustelun moderoi David van der Leer.
Perjantaina 9. syyskuuta AD-museohanke järjesti Helsinki Design Weekin yhteydessä avoimen yleisötapahtuman aiheesta "New AD Museum & Open Design Professions".
Aamiaiselle Helsingin yliopiston Tiedekulmaan kokoontui osallistujia eri aloilta: suunnittelualojen ammattilaisia, korkeakouluväkeä, opiskelijoita.
Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön toimitusjohtaja ja museoprojektin hankejohtaja Kaarina Gould avasi tilaisuuden:
"Syy siihen, miksi olemme kokoontunut tänne, on yksinkertainen. Olemme perustamassa uutta instituutiota, ja tänä päivänä siihen liittyy suurta vastuuta, haasteita ja mahdollisuuksia. Olemme astumassa uuteen aikaan ja meidän pitää uskaltaa ajatella uudella tavalla. Haluamme että uudesta museosta tulee merkityksellinen erilaisille ryhmille, mutta aivan erityisesti arkkitehtuurin sekä muotoilun ammattilaisyhteisöille. On muutoksen aika, eikä muutos etene ilman dialogia. Tämä tapahtuma on osa tuota dialogia. Haluamme tehdä osamme ammattilaisyhteisöjen ja niiden merkityksen kasvattamiseksi."
"Vaikka museohanketta koskeva keskustelu pyörii usein rakennuksen ympärillä, on tärkeää ymmärtää että nyt ei rakenneta vain uutta rakennusta. Emme ole tekemässä vain tilaratkaisua, vaan perustamassa uutta instituutiota. Tehtävää on paljon, ja siitä haluamme keskustella kanssanne", Gould päätti alustuksensa.
Gouldin jälkeen lavan otti haltuunsa kuraattoritaustainen kulttuuristrategi David van der Leer, joka johtaa New Yorkissa ja Amsterdamissa toimivaa DVDL-toimistoa. Alkuvuodesta 2022 lähtien DVDL on työskennellyt museohankkeen kumppanina.
Ennen paneelikeskustelua van der Leer esitteli lavalle nousseet panelistit.
Liza Chong on kotoisin Lontoosta ja elää Kööpenhaminassa. Hän työskentelee toimitusjohtajana The Index Projectissa, joka on kolmannen sektorin järjestö, jonka päämääränä on edistää muotoilun vaikutusta elämänlaadun parantamiseksi ympäri maailmaa. Järjestö tunnetaan kansainvälisesti myös joka toinen vuosi jaettavasta Index Award -muotoilupalkinnosta.
Joseph Grima on Milanossa asuva arkkitehti, kirjailija ja kuraattori. Hän on arkkitehtuurin, muotoilun ja tutkimuksen risteyskohdassa toimivan Space Caviar -toimiston perustaja. Grima työskentelee Eindhovenin muotoiluakatemian luovana johtajana ja vuonna 2017 hän oli perustamassa Alcovaa, joka on vuotuinen Milanossa järjestettävä muotoilutapahtuma. Aiemmin Grima on toiminut Domus-lehden päätoimittajana ja Milanon triennaalin designmuseon johtajana.
Zeynep Falay von Flittner on kokenut muotoiluvaikuttaja ja -yrittäjä, jonka päämääränä on tukea luovan toiminnan voimalla siirtymää kohti kestävämpää kehitystä. Hän yhdistää järjestelmäajattelua, strategista ennakointia ja ihmiskeskeistä muotoilua kehittääkseen uusia metodeja ja lähestymistapoja, jotta voisi auttaa organisaatioita kehittämään uusia kyvykkyyksiä kestävyyssiirtymään liittyen. Von Flittner on Falay Transition Designin perustaja ja Systems Change Finlandin hallituksen jäsen.
Katso tilaisuuden tallenne alta
Joitakin poimintoja keskustelusta
Siltojen rakentamisesta
<quote-mark>"<quote-mark><small-quote>Mietin usein Cedric Pricea, jonka merkitys kasvaa päivä päivältä. Hän sanoi että arkkitehtien ei pitäisi pohtia siltojen rakentamista, vaan kysyä miten päästä joen toiselle puolelle. Luulen että museolla on sama haaste. Mikä on se joki, jota yritämme ylittää, ja millä tavoin voimme päästä toiselle puolelle?<small-quote><quote-author>Joseph Grima<quote-author>
Suunnittelualojen koulutuksesta
<quote-mark>"<quote-mark><small-quote>Kun itse valmistuin 20 vuotta sitten, designkoulutuksen tehtävä oli työllistää alalle. Suunnittelijoille pyrittiin tuottamaan yritysten tarvitsemaa osaamista, jotta he tulisivat valituiksi ja voisivat synnyttää lisäarvoa. Nyt ymmärrämme, että yritysten toimintaa ohjaava markkinoiden logiikka on ristiriidassa planetaaristen elinehtojemme kanssa ja luo sitä kautta systeemistä vahinkoa. Tarvitsemme designille uuden ajurin, joka pystyy ohittamaan markkinoiden vaatimukset.<small-quote><quote-author>Zeynep Falay von Flittner<quote-author>
Kielestä
<quote-mark>"<quote-mark><small-quote>Ehkä myös kielemme täytyy muuttua, jos haluamme luoda inklusiivisen, helposti lähestyttävän ympäristön. Nyt museot vetävät puoleensa ihmisiä tietyistä väestöryhmistä ja sosioekonomisista taustoista. Näyttelyjen ja tiedon kuratoinnin on oltava kiinnostavaa, jotta se voisi tavoittaa uusia yleisöjä.<small-quote><quote-author>Liza Chong<quote-author>
Jaetusta omistajuudesta
<quote-mark>"<quote-mark><small-quote>Kun löydät uuden bändin tai kannatat samaa jalkapallojoukkuetta yhdessä muiden kanssa, siihen liittyvässä yhteenkuuluvuuden kokemuksessa on jotain demokratisoivaa. Jaetun omistajuuden tunne mahdollistaa ihmisten kohtaamisen ja kiinnittymisen toisiinsa ilman että heidän täytyy olla lähtöisin samalta alalta tai samanlaisista taustoista. Miten loisimme tällaisen ilmapiirin museokontekstissa?<small-quote><quote-author>Liza Chong<quote-author>
Kasvusta
<quote-mark>"<quote-mark><small-quote>Kasvu on tarpeellista, tärkeää, välttämätöntä – mutta se tappaa meidät kaikki. Tämä on yksi suurista paradokseista. Uskon, että tietoisuutemme tilanteen mielettömyydestä on kasvamassa nopeasti.<small-quote><quote-author>Joseph Grima<quote-author>
Muotoilusta työkaluna
<quote-mark>"<quote-mark><small-quote>Uskon että design on työkalu, joka voi tehdä monimutkaisesta ymmärrettävää. Kun muutin Helsinkiin, yksi suosikkipaikoistani oli munanmuotoinen puukappeli kaupungin keskellä. Siellä sai puhua anonyymisti, valintansa mukaan, papille tai sosiaalityöntekijälle. Ei-uskonnollisena ihmisenä koin tämän täydelliseksi sosiaalipalveluksi kaikista vilkkaimpaan solmukohtaan. En tiedä, mikä olisi vastine museokontekstissa, mutta se voisi tarjota samanlaista arvoa eri muodossa, riippuen käyttäjien tarpeista ja mieltymyksistä.<small-quote><quote-author>Zeynep Falay von Flittner<quote-author>
