-1.webp)
.webp)
.webp)
Helsinki oli maailman designpääkaupunki vuonna 2012. World Design Capital -vuoden 10-vuotisjuhlia vietettiin Helsingin kaupungintalolla juhlaseminaarin merkeissä tiistaina 6. syyskuuta. Designpääkaupunkivuoden perintö kukoistaa, ja saman jatkumon tulevaisuudessa häämöttää uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo.
On kymmenen vuotta siitä, kun Helsinki oli maailman designpääkaupunki yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisen ja Lahden kaupunkien kanssa. Nimitys designpääkaupungiksi ei merkinnyt vain yksittäistä juhlavuotta. Kymmenessä vuodessa muotoilu on vakiinnuttanut paikkansa osana Helsingin ydintoimintoja.
Designpääkaupunkivuoden perintö näkyy esimerkiksi siinä, miten muotoilu on noussut merkittäväksi yhteiskunnalliseksi puheenaiheeksi kuluneiden vuosien aikana. Käyttäjän näkökulma osana suunnittelua on korostunut, ja muotoilu on otettu avuksi ongelmanratkaisuun erilaisissa ympäristöissä.
Myös eri alojen tekijöiden välille on syntynyt uutta yhteistyötä ja kaupunkiin uusia yhteisen tekemisen tapoja ja paikkoja. Helsingin asema kansainvälisesti kiinnostavana designkaupunkina on vahvistunut ja vahvistuu entisestään, kun uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo lunastaa paikkansa kaupungin kartalla.
Kuinka design pystyy vastaamaan uusiin haasteisiin?
Osa designpääkaupunkivuoden perintöä Helsingin kaupungilla on oma designjohtajan rooli, jossa vuodesta 2020 lähtien on toiminut Hanna Harris. Harris juonsi Design and the City: Learnings from a 10-Year Journey -seminaarin.
Seminaarin ensimmäinen keynote-puhuja, Dark Matteraboratorion perustaja, muotoilija ja arkkitehti Indy Johar maalasi yleisölle vaikuttavan näkymän tämän päivän todellisuudesta ja siitä, mitä pian on tulossa.
Yhä useammat ihmisten kohtaamista haasteista ovat mittakaavaltaan globaaleja, eikä niitä ole mahdollista ratkaista yksittäisten valtioiden tasolla. Elämäntapamme muutos ei voi enää odottaa, mutta nykyisten poliittisten rakenteiden tarjoamat työkalut ovat ilmastokriisin kiihtyessä osoittautuneet täysin riittämättömiksi. Joharin viesti painotti muutoksen välttämättömyyttä ja kiireellisyyttä, mutta myös yksilön omaa valintaa ja mahdollisuutta olla osa tätä muutosta.
Helsingin, Espoon ja Lahden kaupunkien edustajat Päivi Hietanen, Anni Orttenvuori-Ganter ja Johanna Palomäki kertoivat, miten designpääkaupunkivuoden perintö elää kaupungeissa ja millaisia ovat uudet haasteet, joita kaupungit joutuvat ratkomaan.
Kollegiaalisen tervehdyksen vuoden 2022 designpääkaupungista Valenciasta toi Valencian designpääkaupunkihankkeen toimitusjohtaja Xavi Calvo Lopez. Lopez kertoi olevansa vaikuttunut Helsingin designpääkaupunkivuoden monipuolisesta perinnöstä ja toivoi, että vuosi jättäisi myös Valenciaan pysyvän jäljen.
”Ei rakenneta vain seiniä, vaan jotain paljon isompaa”
Tilaisuuden loppupuolella Aalto-yliopiston professori Anna Valtonen, Digitalistin palvelumuotoilujohtaja Mikko Koivisto ja Designmuseon johtaja Jukka Savolainen kävivät kiinnostavan keskustelun designalojen tulevaisuuden näkymistä.
Anna Valtonen toi esille, että design on kukoistanut Suomessa monesti kriisien yhteydessä: 1990-luvun alun laman jälkeen, vuoden 2008 finanssikriisin jälkitilanteessa, johon myös Helsingin designpääkaupunkivuosi ajoittui, sekä tämän päivän tilanteessa, jossa kriisien rajoittuminen yhdelle alalle tai alueelle on jatkuvasti epätodennäköisempää. Kriisitilanteissa joudutaan tyypillisesti etsimään uusia ratkaisuja, mikä rohkaisee kaikkia toimijoita entistäkin luovempiin kokeiluihin, ja luovien alojen ammattilaisten käyttö lisääntyy.
Historiallista perspektiiviä Valtonen toi keskusteluun muistuttamalla, että designalat eivät suinkaan ole ryhtyneet ratkomaan isoja kysymyksiä meidän aikanamme, vaan tämä on ollut niiden ydinaluetta ainakin teollistumisen aikakaudesta lähtien.
Mikko Koiviston mukaan palvelumuotoilusta on kymmenessä vuodessa tullut strategisempaa ja vaikuttavampaa. Aiemmin palvelumuotoilua hyödynnettiin pistemäisesti satunnaisissa kokeiluissa – nyt sen käytöstä on tullut jatkuvaa, systemaattista ja johdettua. Myös organisaatioiden muotoilukyvykkyys ja asiakaslähtöisyys on lisääntynyt. Ideaalitilanteessa on mahdollista kyseenalaistaa jopa asiakkaan perusoletuksia esimerkiksi sen osalta, pyritäänkö ratkaisemaan ylipäänsä oikeaa ongelmaa.
Jukka Savolainen painotti omassa puheenvuorossaan sitä, että kehittyäkseen designalat tarvitsevat myös hedelmällisiä alustoja. Uudesta arkkitehtuuri- ja designmuseosta olisi tarkoitus rakentaa juuri tällainen alusta.
<quote-mark>"<quote-mark><small-quote>Ei rakenneta vain seiniä, vaan jotain paljon isompaa. Uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo haluaa olla ratkaisemassa tulevaisuuden haasteita ja kysymyksiä arkkitehtuurin ja designin välinein, kestävällä tavalla<small-quote><quote-author>Jukka Savolainen<quote-author>
Tilaisuuden viimeisenä puhujana esiintyi kirjailija, kuvittaja ja ohjelmoija Linda Liukas. Yhdessä maisema-arkkitehtitoimisto Näkymän kanssa Liukas on suunnitellut Helsingin Ruoholahteen tietokoneteemaisen leikkipuiston. Puistoon ei ole tulossa tietokoneita, vaan lapset oppivat tietotekniikasta leikkien ja fyysisen toiminnan kautta. Puisto on tarkoitus rakentaa vuonna 2023.
Katso tilaisuuden tallenne tämän linkin kautta
