Keväällä 2021 alkanut uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnitteluvaihe on täydessä vauhdissa. Uuden museon toteuttamisen edistäminen on monitahoisen ja laajan verkoston yhteistyö, jota koordinoi projektin ympärille muodostettu hankeorganisaatio ja ydintiimi. Tähtäimessä on ensin toteutuspäätös museosta, jonka toivotaan syntyvän alkuvuodesta 2023.
Hankejohtaja Kaarina Gould aloitti tehtävässään toukokuussa 2021. Kaarinan johdolla hankeorganisaation tehtävänä on valmistella kattava hankesuunnitelma, jonka perusteella lopullinen toteutuspäätös museosta voidaan tehdä. Gould siirtyi museoprojektiin Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin johtajan tehtävästä. Kansainvälistä näkökulmaa ja laajaa kokemusta johtamisesta taiteen, designin ja kulttuurin kentältä on karttunut myös positioista Live Nation Finlandin kehitysjohtajana, World Design Capital Helsinki 2012 ohjelmajohtajana, nykysirkuskeskus Cirkon johtajana sekä Helsingin juhlaviikkojen ohjelmapäällikkönä.
<quote-mark>"<quote-mark><small-quote>On innostavaa miten paljon asiantuntemusta ja sitoutumista museohankkeeseen kohdistuu. Tuntuu että on vahva kollektiivinen tahto, että tällä kertaa uudesta museosta tulee totta. Seuraavan vuoden aikana uuden museon malli konkretisoituu ja tulemme vielä tekemään yhteistyötä, kuulemaan näkemyksiä ja jakamaan suunnitelmia lukemattomien tahojen kanssa niin Suomessa kuin maailmalla.<small-quote><quote-author>Kaarina Gould<quote-author>
Lue lisää Kaarinan ajatuksia tulevasta kesäkuussa julkaistusta haastattelusta.
Kaksi uutta tiimiläistä
Syksyllä hanketiimi kasvoi kahdella asiantuntijalla. Reetta Turtiainen liittyi joukkoon syyskuussa 2021 aloittaessaan hankkeen projektisuunnittelijana. Reetta työskentelee Kaarinan työparina edistäen hankkeen eri osa-alueita. Turtiainen on valmistunut kulttuurituottajaksi sekä Göteborgin yliopiston poikkitieteellisestä Business and Design -maisteriohjelmasta. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa tuottajana Helsinki Design Weekillä sekä asiantuntijana KONE Oyj:n innovaatioyksikössä keskittyen käyttäjälähtöiseen muotoiluntutkimukseen sekä tulevaisuuden kaupunkikehityksen innovaatio- ja tutkimushankkeisiin.
Tiiviisti uuden museon parissa työskentelee myös opetus- ja kulttuuriministeriöön rekrytoitu projektipäällikkö Markku Inkeroinen. Inkeroisella (dipl.ins, RAPS, KJs) on yli 30 vuoden kokemus rakennuttamisesta ja kiinteistökehittämistä sekä palveluntuottajan että tilaajan roolissa. Hän aloitti opetus- ja kulttuuriministeriössä elokuussa 2021, toimittuaan reilut kuusi vuotta Senaatti-kiinteistöissä vaativien hankkeiden projektinjohtajana.
Kolmen hengen ydintiimi työskentelee tiiviissä yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Helsingin kaupungin lisäksi Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon kanssa. Lähtökohtana on, että Designmuseo ja Arkkitehtuurimuseo yhdistyvät uuteen museoon, muodostaen kokonaisuuden, joka on huomattavasti enemmän kuin osiensa summa. Museoilla onkin käynnissä monivuotinen yhteinen organisaatiokehittämisen prosessi, jonka tähtäimenä on uuteen museoon muuttaminen yhtenä, yhtenäisenä organisaationa. Samalla museotiimien asiantuntemus on avainasemassa uuden museon toimintojen ja palveluiden suunnittelussa.
Lisäksi työskentelyä ohjaa ja tukee hankkeelle perustettu ohjausryhmä, joka koostuu 15 asiantuntijasta. Ohjausryhmässä on Suomen valtion, Helsingin kaupungin sekä design- ja arkkitehtuurimuseoiden edustajien lisäksi kutsuttuina asiantuntijoina Mirkku Kullberg, Ari Tolppanen ja Jannica Fagerholm, sekä Jane ja Aatos Erkon säätiön edustajana Kerstin Rinne. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen.
Kaarinan, Reetan ja Markun lempimuseot maailmalla
<quote-mark>"<quote-mark><small-quote>Olen tietenkin kovasti kallellaan New Yorkin museoiden suuntaan, mutta valitsen silti Washington D.C.:ssä 2016 avautuneen afroamerikkalaisen historian ja kulttuurin museon (National Museum of African American History and Culture). Arkkitehti David Adjayen monumentaalinen rakennus, mutkattoman lähestyttäväksi luotu kävijäkokemus ja taitavasti rakennettu ison yhteisen tarinan kuljettaminen museon sisällöissä ja viestinnässä tekivät minuun tosi ison vaikutuksen.<small-quote><quote-author>Kaarina Gould<quote-author>
<quote-mark>"<quote-mark><small-quote>Olen kiinnostunut ihmisten elämäntarinoista sekä erilaisista kodeista, joten erityisesti kotimuseot inspiroivat minua. Viime kesänä vierailin Laila Pullisen veistospuistossa ja kotimuseossa Vantaalla, minkä tunnelma oli lähes liikuttavan upea. Kotitalossa eletty elämä oli jätetty hienosti yleisön nähtäväksi taiteen ja esineiden kautta. Myös taiteilijapariskunta Olga ja Carl Millesin ateljeekoti Millesgården Tukholman laitamilla on kiva kohde, jossa on lisäksi vaihtuvia näyttelyitä. Korkealle mäelle rakennetun talon pihalta näkee meren yli Tukholman keskustaan.<small-quote><quote-author>Reetta Turtiainen<quote-author>
<quote-mark>"<quote-mark><small-quote>Itselle on jäänyt mieleen Heureka! Kohde kertoo monipuolisesti mm. tieteen ja teknologian historiasta sekä ilmiöistä. Myös tämän rakennuksen suunnitelma syntyi suureen suosion saavuttaneen arkkitehtuurikilpailun tuloksena. Nimensä tiedekeskus sai kilpailun voittaneesta ehdotuksesta. En voi olla mainitsematta, että minulla on kosketus Heurekaan myös kiinteistön näkökulmasta. Olin rakennuttamassa hanketta projekti-insinöörin tehtävässä ja vuonna 2008 johdin planetaarion uudistushanketta rakennuttajakonsulttina.<small-quote><quote-author>Markku Inkeroinen<quote-author>
Jäikö kysyttävää? Yhteystietomme löytyvät täältä.