Juhani Pallasmaa: kirjastoni on metsä, jonka kasvit ja oliot tunnen

Hyllymetreittäin kirjoja ja oma luokitusjärjestelmä. Professori Juhani Pallasmaan henkilökohtainen kirjasto on kertynyt vähitellen. Arkkitehtuuri- ja designmuseon kokoelmiin lahjoitettu kirjasto kattaa noin 12 000 nidettä. Tällä hetkellä kirjoista noin kymmenes on nähtävillä ja selattavissa Pallasmaan käsikirjastossa museon uudessa Eteläranta 6 -tapahtumatilassa. Loput kirjat ovat edelleen Pallasmaan toimistolla ja käytössä hänen yhä jatkuvan kirjoitustyönsä ohessa. Pallasmaa täytti tällä viikolla 90 vuotta.

Juhani Pallasmaa tunnetaan suunnittelutyönsä lisäksi laajasta kirjallisesta tuotannostaan. Hän on kirjoittanut arkkitehtuurin ja taiteen kysymyksistä 1960-luvulta alkaen ja jatkaa kirjoittamista edelleen. Pallasmaa lähestyy arkkitehtuuria fenomenologisesti, yksilöllisen kokemuksen kautta.

”En kirjoita teoriaa vaan kuvaan, mitä näen, koen ja ajattelen”, hän toteaa. 

Omaan kirjastoonsa Pallasmaa on kerännyt erityisesti kuvataiteisiin ja filosofiaan liittyvää kirjallisuutta.

”Kaikki mielekäs älyllinen ja henkinen toiminta tapahtuu tradition puitteissa”, hän sanoo.

”Sijoitan ajatukseni perinteen jatkumoon ja toivon, että joku taas jatkaa niitä saman tradition osana. Sitaattien käytöllä haluan tuoda esiin aikaulottuvuuden ja perinteen kirjoitusteni perustana. En ole historian tutkija, mutta ravitsen ajatteluani historialla.”

”Omalle kirjastolleni mietin aikanaan omia tarkoituksiani palvelevan luokittelun. Kirjastoni on minulle eräänlainen metsä, jonka kasvit ja oliot tunnen ja muistan melko hyvin”, hän kertoo.

Pallasmaan käsikirjastossa voi vierailla Eteläranta 6 -tapahtumatilassa järjestettävien yleisötapahtumien yhteydessä. Kuvat: Studio Mikko Ryhänen

Käsikirjaston niteet heijastavat Pallasmaan ajattelua, matkoja ja hänelle tärkeitä ihmisiä

Käsikirjaston valikoiman on kuratoinut Arkkitehtuuri- ja designmuseon vastaava tietoasiantuntija Suvi Juvonen, joka on viettänyt paljon aikaa Pallasmaalle rakkaiden kirjojen parissa.

”Etelärannassa nähtäviä kirjoja valitessani olen pitänyt mielessä Pallasmaalle merkityksellisiä keskustelukumppaneita ja ystäviä. Tärkeässä roolissa ovat myös hänen työlleen toimineet innoituksen lähteet, aistit, näyttelyprojektit ja suunnittelukohteet. Joukossa on kirjoja, jotka löytyvät lähes jokaisen suomalaisen arkkitehdin hyllystä. Toisaalta joukossa on monia kirjoja, joita ei ole ennestään löytynyt Arkkitehtuuri- ja designmuseon kirjastosta. Kokoelmasta kuvastuu kiinnostus maailman kulttuureihin, taiteisiin, mielikuvitukseen, ajatteluun ja sivistykseen,” Juvonen kuvailee.

Kokonaisuuden valinnassa on myös pidetty mielessä myös Etelärannan vierailijat, jotka saattaisivat haluta tietää lisää Eteläranta 6:sta sekä lähialueen historiasta ja rakennuksista.

”Pallasmaa on kantanut tuhansia kirjoja maailmalta kirjastoonsa, ja tuhansia kirjoja hän saanut ystäviltään ja toimistossa vierailevilta. Kirjaston laajuuden ja kirjastossa vierailevien lainaajien vuoksi Pallasmaa kehitti aikoinaan oman luokitusjärjestelmän, joka kuvastaa hänen kiinnostuksen kohteitaan ja ammattiaan. Pallasmaan toimiston henkilökunta on alun perin luetteloinut, luokittanut ja järjestänyt kokoelman luokituskaavan mukaan. Museon kirjasto on jatkanut tätä työtä myös Eteläranta 6:n käsikirjastossa,” Juvonen kertoo.

Arkkitehtuurilla on luonnollisesti tärkeä rooli Pallasmaan tekemässä luokituksessa. Juvonen kertoo, että arkkitehtuurille onkin varattu neljä ensimmäistä pääluokkaa. Pallasmaan tekemä kirjastoluokitus heijastaa myös hänen ajatteluaan.

”Luokitus alkaa arkkitehdeista ja eri maiden arkkitehtuurista siirrytään arkkitehtuurin teoriaan ja muihin näkökulmiin. Muilla taiteilla on omat luokkansa ja muotoilun luokkaa nimitetään tuotesuunnitteluksi. Monet vakiintuneet yleiset kymmenluokitusjärjestelmät sijoittavat filosofian järjestyksessään toiseksi pääluokaksi, mutta Pallasmaalla se on saanut alaluokan 12A. Filosofian luokkaan sijoitetut kirjat ovat kuitenkin kiistatta olleet tärkeässä roolissa Pallasmaan ajattelussa,” Juvonen kuvailee.

Virkkuukoukulla tekoälyä ja kertakäyttökulutusta vastaan

Juha Vehmaanperä: Craft Punk -näyttelyn kestoa on jatkettu, ja se ilahduttaa museokävijöitä 6.1.2027 asti. Neuletaiteilija Juha Vehmaanperä työskentelee lokakuun loppuun asti Pariisissa taiteilijaresidenssissä uusien töiden parissa. Kysyimme Vehmaanperältä, mitä hänelle kuuluu ja miten ensimmäinen soolonäyttely Arkkitehtuuri- ja designmuseossa on vaikuttanut hänen arkeensa.

”Juuri nyt minulla on puikoilla ja koukuilla useita töitä samanaikaisesti. Monet käsityöharrastajat pystyvät varmasti samaistumaan tähän. Neulon ja virkkaan valmiita töitä sekä paljon uusia näytekappaleita tuleville kursseille, näyttelyihin ja uusiin malleihin. Se on paras osa työtäni, kun pääsen luomaan jotain uutta, sovittamaan, muokkaamaan ja löytämään uuden lopputuloksen,” Vehmaanperä kuvailee.

Juha Vehmaanperä palkittiin Taito Finlandia -palkinnolla loppuvuodesta 2025, minkä jälkeen hänellä on ollut vauhdikas vuosi. Ensimmäinen soolonäyttely Craft Punk avautui helmikuussa Arkkitehtuuri- ja designmuseossa ja hänelle myönnettiin Helsingin kaupungin Vuoden taiteilija -palkinto kesäkuussa 2026. Taiteellisen työskentelynsä lisäksi hän on opettanut ja vetänyt lukuisia työpajoja. Hulinan keskellä Vehmaanperä kertoo ajatusten kiertyvän omaan tekemiseen ja sen merkitykseen.

”Minusta tuntuu, että näyttely ja palkinnot ovat ennen kaikkea antaneet uutta potkua ja luottoa omaan tekemiseen ja siihen, että asioita voi tehdä omalla tavallaan ja tyylillään. On erityisen upeaa ja koskettavaa tulla tällä tavalla nähdyksi,” Vehmaanperä kertoo.

Näyttely on ”hulvattoman hurmaava”

Juha Vehmaanperä rakentamassa Craft Punk -näyttelyä alkuvuodesta 2026. Kuvat: Milja Nieminen

Näyttely on saanut valoisan vastaanoton myös museokävijöiltä. Asiakkaat ovat muun muassa kuvailleen näyttelyä ”hulvattoman hurmaavaksi” ja kerrotoneet saaneensä siitä paljon inspiraatiota ja iloa päivään. Vehmaanperälle palautetta on tullut paljon myös suoraan.

”Minusta on ollut ihanaa kuulla, että näyttely on inspiroinut ja tuonut iloa. Jotkut ovat kuulemma käyneet katsomassa sen useamman kerran. Erityisesti on pidetty siitä, että museolla on ollut ohjelmaa, jossa ihmiset voivat itse aktivoitua tekemisen äärelle ja oppia tekniikoita, joita näyttelyn töissä on käytetty.”

”Toivon, että näyttely nähdään ennen kaikkea inhimillisenä. Elämme ajassa, jossa keskitymme paljon siihen, mitä koneilla ja tekoälyllä saa tehtyä nopeasti. On kuitenkin paljon asioita, joita kone ei pysty toisintamaan: tunne ja ihmiskokemus, uniikki kädenjälki ja käsillä tekemisen flow-tila.”

Vehmaanperä ajattelee, että käsillä tekeminen tuo yhteen hyvin erilaisia ihimisiä ja voi siksi tarjota hyvän alustan vuorovaikutukselle ja keskusteluille.

”Käsityö on kielen lailla elävää kulttuuriperintöä, joka muuttuu ajassa ja saa uusia vivahteita. Haluaisin, että näyttely herättelisi ihmisiä tarttumaan puikkoihin ja rohkaisisi heitä ilmaisemaan itseään sellaisena kuin ovat. Lankoja, kuten meitä ihmisiäkin on niin monia erilaisia. Tärkeintä ei ole, onko lanka pinkki pörrö tai beige merino, vaan se, että kaikki on lankaa!”

Vehmaanperä kertoo, että myös tulevaisuus on työntäyteinen. Useiden näyttelyiden, työpajojen, opetuksen lisäksi edessä on matkustamista ja residenssejä.

”Täältä Pariisista käsin teen pienen pysähdyksen Alankomaissa, jossa käyn designviikoilla opettamassa virkkausta avoimessa työpajatapahtumassa. Loppuvuodesta edessä on matka Chileen valokuvataiteilija Jenni Toivosen kanssa. Tutustumme siellä paikalliseen käsityöperinteeseen ja elämään Atacaman aavikolla. Seuraavalle vuodelle on tiedossa yhteistyöprojekteja, uusia näyttelyitä ja työpajojen opetusta.”

Kuvat: Angel Gil

Museokortin syystarjous voimassa 27.9. asti

Arkkitehtuuri- ja designmuseossa voit jatkaa museokorttisi voimassaoloa tai ostaa kokonaan uuden Museokortin. Kampanja-aikana 14.9.–27.9. vuoden jatkokauden voi ladata 73 eurolla (norm. 86 €). Tarjous on voimassa museoissa ja museokortin verkkopalvelussa 27.9. asti.

Tarjous koskee sekä voimassa olevia että vanhentuneita kortteja, mutta ei uusia Museokortti-tilauksia.

Eteläranta 6 on kiertotalouden keidas

Arkkitehtuuri- ja designmuseon uusi tapahtumatila Eteläranta 6 sijaitsee arkkitehti Mauritz Gripenbergin suunnittelemassa, vuonna 1904 valmistuneessa jugendrakennuksessa. Koko tila uudistettiin palvelemaan uutta tarkoitustaan museon väliaikaisena tapahtumatilana. Tilasuunnittelusta vastasi Studio Joanna Laajisto, jonka suunnittelufilosofiaa ohjasivat säilyttäminen, purkamisen minimoiminen ja uudelleenkäyttö.

Sisustusarkkitehti Joanna Laajisto on suunnitellut Etelärantaan myös uusia erikoiskalusteita, jotka puuseppä on toteuttanut Arkkitehtuurimuseon vanhasta rakennuksesta purettujen kiintokalusteiden materiaaleista.

Kuva: Studio Mikko Ryhänen

Kuva: Studio Mikko Ryhänen

Museon kokoelma-asiantuntija ja näyttelykuraattori Harry Kivilinna on täydentänyt tilasuunnittelua valitsemalla Laajiston kanssa kokoelmien helmiä Etelärantaan. Esillä on muun muassa Gunnel Nymanin, Timo Sarpanevan, Tapio Wirkkalan ja Nanny Stillin lasia sekä Rut Brykin, Kyllikki Salmenhaaran ja A. W. Finchin keramiikkaa. Kirjaston katseenvangitsija on Paavo Tynellin Arabian tehdasrakennukseen vuonna 1947 suunnittelema kattovalaisin.

Kuva: Studio Mikko Ryhänen

Kuva: Studio Mikko Ryhänen

Eteläranta 6 toteutettu lähes täysin kiertotalouden ehdoilla

Laajisto luotsaa nimeään kantavaa suunnittelutoimistoa Studio Joanna Laajistoa, joka on erikoistunut julkitilojen sisustusarkkitehtuuriin ja kalustemuotoiluun. Viime vuosina toimisto on keskittynyt planetaaristen rajojen puitteissa tapahtuvaan suunnitteluun, jonka kärkenä on kiertotalouden edistäminen. Tämä painotus on muovannut toimiston toimintatapoja ja esteettistä kädenjälkeä sekä tuonut mukanaan runsaasti uutta näkökulmaa työhön.

Eteläranta 6 -projektissa suunnittelua ovat ohjanneet kiertotalouden pääperiaatteet: säilyttävä suunnittelu, purkamisen minimoiminen sekä materiaalien ja kalusteiden uudelleenkäyttö. Kohteessa tehtiin vain minimaalisia tilallisia muutoksia, pääasiassa seiniä maalaamalla. Alun perin kauneusvirheinä pidetyt yksityiskohdat hyväksyttiin ja nivottiin osaksi yhtenäistä kokonaisuutta.

”Lähes kaikki kohteen materiaalit ja kalusteet ovat uudelleenkäytettyjä. Vain julistetaulujen kehykset hankittiin aikataulullisista syistä uutena. Erikoiskalusteet, kuten sisääntuloaulan vihreät penkit, vastaanottotiski, kirjaston kirjahyllyt ja neuvotteluhuoneen suuri pöytä, ovat minun suunnittelemiani ja puusepän toteuttamia. Niissä on täysin hyödynnetty vanhasta Arkkitehtuurimuseosta purettujen kiintokalusteiden materiaaleja,” Laajisto kertoo.

Myös muut pintamateriaalit, kuten akustiikkapaneelit, ovat uudelleenkäytettyjä. Yläkerran verhot ovat sataprosenttista kierrätyspolyesteriä ja alakerran villakangasverho on hankittu käytettynä. Irtokalusteet ja valaisimet ovat peräisin museon omista kokoelmista sekä esimerkiksi huutokaupoista. Myös tekniset valaisimet ja AV-tekniikka ovat kierrätettyjä. Harkitusti kuratoidut taide-esineet yhdessä sisustuksen kanssa luovat tiloihin eri käyttötarkoituksiin sopivia tunnelmia.

”Tämä projekti osoitti, että kun tilaaja ja suunnittelija jakavat saman vision, kiertotaloudesta tulee rajoitteen sijaan suurin luovuuden moottori”, Laajisto summaa.

Joanna Laajisto seuraamassa avajaispäivän ohjelmaa Eteläranta 6:ssa. Kuva: Nathalie Vaittinen

Museo tukemassa lapsilähtöistä suunnittelua

Lastenklinikoiden Kummien Tue pientä -kampanjan vaikuttajatapahtumaa vietettiin tiistaina 2. syyskuuta Arkkitehtuuri- ja designmuseossa. Museossa toteutetussa tapahtumassa aikuiset ja lapset pääsivät osallistumaan museon oppimisen ja osallisuuden kuraattorin Hanna Kapasen ja muotoilija Aino Kivirannan vetämään työpajaan sekä tutustumaan museon näyttelyihin.

Tue pientä on lapsilähtöinen hyväntekeväisyyskampanja, jossa lapset ovat päässeet suunnittelemaan pakkauksia tutuille tuotteille. Arkkitehtuuri- ja designmuseo oli mukana tukemassa kampanjaa tarjoamalla osaamista lapsilähtöisen suunnittelun fasilitoinnissa.

”Arkkitehtuuri- ja designmuseolla on ilo olla mukana Lastenklinikoiden Kummien Tue pientä -kampanjassa. Kun kutsu mukaan yhteistyöhön tuli, se otettiin innolla vastaan.  Meillähän on hienoja aikaisempia kokemuksia yhteistyöstä Kummien kanssa, jolloin lapset kutsuttiin mukaan suunnittelemaan ja ideoimaan Uuden Lastensairaalan potilasvaatteita,” Hanna Kapanen kertoo.

Sairaalavaatteiden ja tekstiilien osallistavissa työpajoissa lapset pääsivät ideoimaan, suunnittelemaan ja vaikuttamaan. Kapanen kuvailee, että samalla testattiin tekemisen tapoja, joilla lasten ajatuksia saatiin koottua lapsilähtöisesti ja tuotua osaksi suunnitteluprosessia. Työpajoissa syntyneisiin lasten ideoihin perustuvat sairaalavaatteet ovat edelleen päivittäisessä käytössä Uudessa lastensairaalassa. Potilasvaatteita on myös tallennettu osaksi Arkkitehtuuri- ja designmuseon kokoelmaa, jossa ne ovat osa suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tarinaa.

”Tue pientä -kampanjassa olemme olleet jälleen mukana toteuttamassa työpajatoimintaa yhdessä lasten kanssa. Keväällä 2026 kokoonnuttiin luovan työskentelyn merkeissä Arkkitehtuuri- ja designmuseossa, Helsingissä ja tapaamisen pohjalta kampanjan tuotepakkaukset saivat lasten suunnittelemana uuden ilmeen”, Kapanen kertoo.

Arkkitehtuuri- ja designmuseon oppimista ja osallisuutta vahvistavassa työssä nähdään tärkeänä, että suunnittelu kuuluu ihan kaikille ja suunnittelijan työkaluja voi ottaa haltuun kuka tahansa.

”Tärkeää on, että meillä aikuisilla on aikaa pysähtyä kuuntelemaan ja havainnoimaan, mitä lapsi ajattelee. Lasten mielikuvitus ja luovuus sekä kyky heittäytyä suunnittelemaan on aina yhtä vaikuttavaa. Työpajoissa koettu ilo ja ajattelu välittyvät nyt kampanjan avulla koteihin ja osaksi arkisia hetkiä ympäri Suomea”, Kapanen kertoo.

Uusia tapoja tutustua näyttelyihin

Arkkitehtuuri- ja designmuseossa pääset tutustumaan näyttelyihimme asiantuntevien oppaiden johdolla joka viikko. Aalto Design – Hyvinvoinnin muodot ja Craft Punk -näyttelyihin järjestetään 15 minuutin opastuksia kolmesti viikossa sekä suomeksi että englanniksi. Pako Muumilaaksoon -näyttelyyn voi sukeltaa syvemmin puolen tunnin introilla, joita järjestetään museon luentosalissa kahdesti viikossa suomeksi ja englanniksi.

Lisäksi järjestämme etäopastuksia vaihtuvilla kielillä museon Facebook-tilillä kerran kuukaudessa.

Kaikki opastukset tapahtumakalenterissa

Pako Muumilaaksoon -näyttelyintro

Tervetuloa syventymään Pako Muumilaaksoon -näyttelyn maailmaan! Järjestämme näyttelyintroihin voi osallistua viikoittain tiistaisin ja lauantaisin.

Näyttelyintro on 30 minuutin opastus, jossa voit rauhassa istua ja kuunnella oppaan johdatusta päänäyttelyn teemoihin ja tarinoihin. Kuvaesitys ja oppaan asiantuntemus tarjoavat uusia näkökulmia ja vinkkejä, joiden avulla saat näyttelystä kaiken irti omassa tahdissasi.

Paikalle kannattaa tulla vartin verran etukäteen: Ennen näyttelyintron alkua voit pelata hauskaa Eskapismirunopeliä, jossa pääset luomaan omia runojasi ja lähettämään ne valkokankaalle kaikkien ihailtavaksi. Pelaamiseen tarvitset älypuhelimen, jolla voi lukea QR-koodin.

Osallistuminen

Näyttelyintroon voi osallistua museolipun hinnalla, eikä ennakkovarausta tarvita. Ilmoittaudu opastukselle museon asiakaspalvelupisteessä saapuessasi. Paikat täytetään saapumisjärjestyksessä ja mukaan mahtuu maksimissaan 60 henkilöä. Avoimiin näyttelyintroihin ei oteta varauksia.

Ajankohta: Tiistaisin suomeksi klo 18 ja englanniksi klo 17, lauantaisin suomeksi klo 13 ja eri kieliversioina klo 14
Kieli: suomi / ruotsi / englanti / venäjä

Aalto Design 15 minuutissa

Aalto Design 15 minuutissa on lyhyt ja inspiroiva johdanto näyttelyyn. Johdantoon sisältyy kevyt kehollinen harjoitus sekä oppaan innostava johdatus museoon ja näyttelyn keskeisiin teemoihin. Oppaan asiantuntemus tarjoaa taustatietoa, uusia näkökulmia ja käytännön vinkkejä, joiden avulla näyttelystä ja museovierailusta saa enemmän irti omaan tahtiin.

Aalto Design – Hyvinvoinnin muodot kutsuu tutustumaan Alvar, Aino ja Elissa Aallon perintöön hyvinvoinnin näkökulmasta. Monitaiteinen näyttely kysyy rohkeasti, mitä annettavaa klassikoilla on ajankohtaiseen keskusteluun hyvinvoinnin muotoilusta.

Osallistuminen

Paikan päällä museossa järjestettävään lyhyeen johdantoon voi osallistua museolipun hinnalla ilman ennakkovarausta. Johdannolle otetaan yhteensä 25 osallistujaa saapumisjärjestyksessä.

Ajankohta: Maanataisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin suomeksi klo 13 ja englanniksi klo 13.30

Craft Punk 15 minuutissa

Craft Punk 15 minuutissa on lyhyt ja inspiroiva johdanto näyttelyyn. Oppaan asiantuntemus tarjoaa taustatietoa, uusia näkökulmia ja käytännön vinkkejä, joiden avulla näyttelystä ja sen neuletöihin houkuttelevasta yhteisötaideteoksesta saa enemmän irti.

Juha Vehmaanperä on neuletaiteilija, jonka työ keskittyy hitaaseen muotiin, queer-teoriaan ja käsityötaitoon. Craft Punk on Vehmaanperän ensimmäinen laajamittainen yksityisnäyttely.

Osallistuminen

Opastukselle voi osallistua museolipun hinnalla, eikä ennakkovarausta tarvita. Ilmoittaudu mukaan museon asiakaspalvelupisteessä. Paikat täytetään saapumisjärjestyksessä ja mukaan mahtuu maksimissaan 25 henkilöä.

Ajankohta: Maanataisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin suomeksi klo 14 ja englanniksi klo 14.30

Katutyöt aiheuttavat muutoksia museon ympäristössä

Helsingin kaupunki aloittaa Arkkitehtuuri- ja designmuseon edessä sijaitsevan Koulupuistikon aukion rakennustyöt. Työt alkavat arviolta maanantaina 3.8.2026. Aluetta uudistetaan viihtyisämmäksi ja paremmin oleskelua, tapahtumia sekä alueen palveluita palvelevaksi kaupunkitilaksi. Työt valmistuvat arviolta 16.12.2026.

Kulku museon etuovesta on käytössä normaalisti koko remontin ajan (Korkeavuorenkatu 23). Esteetön sisäänkäynti tapahtuu tuttuun tapaan museon takaoven kautta (kulku osoitteesta Ullanlinnankatu 4). Museon edustan katutyöremontin aikana autolla ajo esteettömälle sisäänkäynnille tapahtuu reittiä Kasarmikatu–Ullanlinnankatu.

Työmaa aiheuttaa tilapäisiä muutoksia liikennejärjestelyihin, kulkureitteihin museon ympäristössä sekä pysäköintiin. Mahdollisista museovierailuun vaikuttavista muutoksista kerromme urakan edetessä.

Muutoksia raitiovaunuliikenteessä 31.8.–30.9.

Työmaan yhteydessä toteutetaan raitiotiehen liittyviä töitä, minkä vuoksi raitioliikenne on keskeytetty alueella ajalla 31.8.–30.9.2026. Museota lähimmäksi tuleva raitiovaunu on syyskuun ajan 10B, ja lähin pysäkki on Kolmikulma, josta matkaa museolle on noin 300 metriä.

Pysäkit Kolmikulma (H0703 ja H0704), Johanneksenkirkko (H0705 ja H0706) sekä Tarkk´ampujankatu (H0708) ovat poissa käytöstä 31.9. asti.

Urakka-alue merkattu karttaan punaisella, Arkkitehtuuri- ja designmuseo vihreällä. Kulku museon etuovesta ja esteetön sisäänkäynti takaovesta ovat käytössä normaalisti koko remontin ajan.

Koe näyttelyt lasten silmin

Arkkitehtuuri- ja designmuseoon ovat tervetulleita kaikenikäiset muotoilun ystävät. Jokaisesta näyttelystä löytyy kosketeltavaa, kokeiltavaa ja koettavaa myös lapsille. Katso tästä näyttelykohtaiset tärpit lasten kanssa vieraileville.

Pako Muumilaaksoon -näyttely

Muumilaakso

Museon 2. kerroksessa sijaitsevan Pako Muumilaaksoon -näyttelyn keskitilaan on rakennettu Muumilaakso, joka pursuaa tekemistä eri-ikäisille lapsille:

  • Nuuskamuikkusen teltassa voi rauhassa levähtää lukemaan muumitarinoita
  • Palauteseinälle jokainen voi jättää omat terveisensä, joko piirtäen tai kirjoittaen. Piirtopisteille on tarjolla myös korokkeita, jotta niille ylettävät kaikki asiakkaamme.
  • Muumilaakson sillan kupeesta löytyvällä kosketusnäytöllä jokainen pääsee säveltämään itse sävelmän Nuuskamuikkusen huuliharpulle.
  • Luolaan voivat ryömiä kaikkein rohkeimmat, pienimmätkin otukset.
  • Teatteri ja sen isot pehmopalikat tarjoavat mahdollisuuden luovuuden ilmaisemiseen, rakenteluun ja leikkiin.

Lasten polku

Lasten polku on lasten kanssa koettavaksi suunniteltu näyttelypolku Pako Muumilaaksoon -näyttelyssä. Polku tarjoaa vinkkejä ja pohdintatehtäviä, jotka tukevat yhteistä museokokemusta ja innostavat tutkimaan näyttelyä leikin, mielikuvituksen ja vuorovaikutuksen kautta. Lasten polku löytyy painettuna vihkona paikan päältä museolta. Vihon voi lainata ilmaiseksi museovierailun ajaksi.

Lasten polkuun kuuluu kartta, josta löytyvät lasten sisällöt. Näyttelytilassa lapset voivat etsiä piilotettuja Muumihahmoja ja tutustua näyttelyyn toiminnallisesti yhdessä aikuistensa kanssa. Näyttelypolun varrella aikuiset saavat ohjeita turvalliseen ja osallistavaan museokäyntiin. Lasten polulta löytyy esineitä ja asioita, joita saa myös koskettaa.

Tutustu lasten polkuun
Kuvituskuva, jossa Pikku-Myy kurkistaa lautalattiasta avautuvaa luukkuun, josta hän näkee vedestä oman heijastuksensa.

Tarinalliset perheopastukset

Avoimella tarinallisella perheopastuksella Pako Muumilaaksoon -näyttelyyn tutustutaan yhdessä ihmetellen, kokeillen ja leikkien. Tarinallisuuden kautta käsitellään erilaisia paikkoja, asumista ja kotia, erilaisia kulttuureita, kuulumisen tunnetta ja juuria, suojautumista ja pelastautumista sekä kohtaamisia tuntemattoman kanssa. Perheopastus päättyy Muumilaakson Teatteriin, jonne voi jäädä leikkimään omatoimisesti opastuksen jälkeen.

Lue lisää

Esi-isän kakluuni / Kuva: Paavo Lehtonen

Luola / Kuva: Paavo Lehtonen

Aalto Design – Hyvinvoinnin muodot

Aalto Design -näyttelyssä sijaitsee herkullinen toiminnallinen huone. Tilassa sijaitsevalle pöydälle on koottu Aallon materiaalivalinnoista inspiroituneita, toinen toistaan kauniimpia materiaalinäytteitä: lasitiiliä, pienen pieniä tiiliharkkoja sekä puupaloja. Materiaalit kutsuvat hypistelemään, kokeilemaan ja rakentamaan kuvioita, taloja ja muotoja.

Pienet esineet saattavat aiheuttaa tukehtumisriskin, joten pieniä lapsia ei saa jättää tilaan valvomatta.

Juha Vehmaanperä: Craft Punk

Juha Vehmaanperä on neuletaiteilija, jonka työ keskittyy hitaaseen muotiin, queer-teoriaan ja käsityötaitoon. Vehmaanperä toteuttaa projekteja, joissa perinteiset käsityötekniikat yhdistyvät moderneihin lähestymistapoihin ja teknologioihin. Vehmaanperän työskentelyä leimaa yhteisöllisyys, DIY-kulttuurin edistäminen ja perinteiden uudistaminen.

Näyttelytilassa kuka tahansa voi osallistua yhteisöllisen neuletaideteoksen luomiseen. Tilasta löytyy sekä ohjeita että materiaaleja, joita saa käyttää vapaasti. Tervetuloa opettelemaan vaikka sormivirkkauksen salat Craft Punk -näyttelyyn!

Ruokailu lasten kanssa

Museon kahvila Taito Café tarjoilee joka päivä keitto- ja salaattilounasta sekä suolaista ja makeaa syötävää. Kahvilasta löytyy myös syöttötuoleja ja mahdollisuus lämmittää lasten eväitä.

Museosta löytyy vaipanvaihtoalusta ja -pöytä sekä potat pienille lapsille. Rauhalliset tilat eväiden syömiseen tai imettämiseen löytyvät kellarikerroksen Studiosta. Imettää saa kaikkialla museon tiloissa.

Huomioidaan yhdessä kaikkien vieraiden viihtyvyys

  • Museossa alakouluikäiset ja pienemmät lapset kulkevat koko ajan yhdessä aikuistensa kanssa. Pidä lasta kädestä, jos mahdollista. Yläkouluikäiset ja vanhemmat lapset ja nuoret voivat vierailla museossa itsenäisesti ja yksin. Älä nosta lasta reppuselkään tai olalle!
  • Museossa liikutaan rauhallisesti. Vaikka museossa on paljon tilaa, museossa ei saa juosta. Ota muut museovieraat huomioon!
  • Museon näyttelytiloissa ei saa syödä tai juoda.

Tarkemmat käytännön ohjeet lapsten kanssa saapuville museovieraille löydät täältä.

Aalto Works -sarja osaksi UNESCO:n maailmanperintöä

Kolmestatoista arkkitehtuurikohteesta muodostuva Aalto Works -sarja on sunnuntaina 26.7.2026 nimetty UNESCO:n maailmanperintökohteeksi. Aalto Works -kokonaisuus nostaa keskeiseen rooliin Aino, Alvar ja Elissa Aallon arkkitehtuurin. Aalto Works on Suomen kahdeksas maailmaperintökohde.

Aalto Works -sarja koostuu kolmestatoista rakennuksesta tai rakennusryhmästä, joita yhdistää modernismi, suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittyminen ja inhimillinen näkökulma. Samat teemat ovat esillä myös Aalto Design – Hyvinvoinnin muodot -näyttelyssä, joka avautui Arkkitehtuuri ja designmuseossa kesäkuussa.

UNESCO:n maailmanperintösopimuksen tavoitteena on tunnistaa, suojella ja säilyttää maailmanlaajuisesti merkittävää kulttuuri- ja luonnonperintöä kansainvälisen yhteistyön avulla. Maailmanperintökohteet sitoutuvat toiminnallaan rakennusperinnön suojeluun ja säilyttämiseen tuleville sukupolville.

Lisätietoja Aalto Works -kokonaisuudesta löytyy Alvar Aalto -säätiön verkkosivuilta.

Aalto Works sarjan -kohteet ovat:
Paimion parantola, 1929–33, Paimio
Sunilan tehtaan asuinalue, 1936–38, 1947, 1951–54, Kotka
Alvar Aallon kotitalo, 1935–36, Helsinki
Villa Mairea, 1938–39, Pori
Säynätsalon kunnantalo, 1949–52, Jyväskylä
Jyväskylän yliopisto, Aalto -kampus, 1951–71, Jyväskylä
Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus, 1951–87, Seinäjoki
Muuratsalon koetalo, 1952–54, Jyväskylä
Kulttuuritalo, 1952–58, Helsinki
Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo, 1953–57, Helsinki
Alvar Aallon ateljee, 1954–55, 1962–63, Helsinki
Kolmen Ristin kirkko, 1956–58, Imatra
Finlandia-talo, 1962/1967–75, Helsinki

Arkkitehtuuri- ja designmuseon näyttely tarkastelee Aaltojen tuotantoa hyvinvoinnin näkökulmasta

Aalto Design – Hyvinvoinnin muodot -näyttelyssä voi tutustua useisiin Aalto Works -maailmanperintökohteisiin kerralla. Esimerkiksi Villa Mairean sisätiloihin ja maisemiin pääsee uppoutumaan immersiivisen valokuvatoteutuksen avulla.

Villa Mairea -installaatio / Kuva: Paavo Lehtonen

Paimion parantolan potilashuoneen kalustoa / Kuva: Paavo Lehtonen

Paimion parantola esitellään näyttelyssä saranakohtana Aaltojen tuotannossa. Rakennus ennakoi muutosta, jossa Aaltojen ajattelu alkoi irtautua pelkästä rationaalisesta tehokkuudesta kohti herkempää, ihmisen psykologian ja aistit enemmän huomioon ottavaa suunnittelua. Paimion parantolan kokonaisuutta näyttelyssä syventää myös lontoolaisen taiteilijan Ilona Sagarin tunnin mittainen, kolmikanavainen videoteos Other Actors, joka käynnistyy näyttelyssä tasatunnein.

Lisäksi monet nyt listatut maailmanperintökohteet asetetaan näyttelyssä osaksi Aaltojen uraa ja suunnittelun kehittymistä.

Ilona Sagar: Other Actors (2025)

Näyttelyn lisäksi Arkkitehtuuri- ja designmuseo tarjoaa erilaisia tapoja paneutua Aaltojen suunnitteluun

Tartu kirjaan:

Aalto Design -teos avaa ja tarkentaa näyttelyn maalaamaa kuvaa Aaltojen suunnittelusta. Avainartikkelin on kirjoittanut Yalen yliopiston arkkitehtuurin professori Eeva-Liisa Pelkonen. Teos kannustaa myös lukijoitaan pohtimaan, mikä merkitys hyvinvoinnilla on nykysuunnittelussa. Artikkelin lisäksi teos esittelee useita Aaltojen arkkitehtuurikohteita kuvin ja tekstin.

Aalto Design: Shapes of Wellbeing -kirja 

Osallistu kierrokselle:

Aalto Helsingissä – Valoa, kuparia ja inhimillistä modernismia -kävelykierros johdattaa Aallon ihmislähtöiseen modernismiin rakennuksissa, jotka ulottuvat Finlandia-talosta Rautataloon ja Akateemiseen kirjakauppaan. Aalto-kierrokset löytyvät tapahtumakalenteristamme (osallistuminen 15€ per henkilö). Kierroksen voi myös varata omalle ryhmälle.

Osallistu

Tulevia tapahtumia

Arkkitehtuurin audiokierros: Keksintöjä, kiistoja ja kaupunkiunelmia

Suomalainen erikoisuus, täysin anonyymi arkkitehtuurikilpailu, juhlii 150-vuotisjuhlaansa. Tervetuloa tutustumaan voittaneisiin suunnitelmiin, jotka muuttivat Helsingin kaupunkikuvaa!

Tämä äänikierros seuraa ideoita, argumentteja ja tavoitteita joidenkin Helsingin tunnistettavimpien rakennusten takana.

Jokainen pysähdys paljastaa, kuinka arkkitehtuurikilpailusta tuli enemmän kuin suunnitteluprosessi: näyttämö innovaatioille, julkiselle keskustelulle, poliittisille ihanteille ja urbaanille mielikuvitukselle. Yhdessä nämä rakennukset kertovat tarinan siitä, kuinka Helsinkiä suunniteltiin, siitä kiisteltiin ja lopulta se rakennettiin.

Audiokierroksen hinta on 4,99€.

Kierrokseen sisältyy:
14 rakennusta
Äänisisältö 63 eri kielellä
Tekstiaineistot 63 eri kielellä

Lataa kierros tästä

Kuva: Kansallisteatteri

Kierros on suunniteltu niin, että voit tutkia rakennuksia missä tahansa järjestyksessä haluat – tai vaikka tutustua niihin kotoa tai hotellilta käsin lukemalla, katsomalla tai kuuntelemalla.