Hyllymetreittäin kirjoja ja oma luokitusjärjestelmä. Professori Juhani Pallasmaan henkilökohtainen kirjasto on kertynyt vähitellen. Arkkitehtuuri- ja designmuseon kokoelmiin lahjoitettu kirjasto kattaa noin 12 000 nidettä. Tällä hetkellä kirjoista noin kymmenes on nähtävillä ja selattavissa Pallasmaan käsikirjastossa museon uudessa Eteläranta 6 -tapahtumatilassa. Loput kirjat ovat edelleen Pallasmaan toimistolla ja käytössä hänen yhä jatkuvan kirjoitustyönsä ohessa. Pallasmaa täytti tällä viikolla 90 vuotta.
Juhani Pallasmaa tunnetaan suunnittelutyönsä lisäksi laajasta kirjallisesta tuotannostaan. Hän on kirjoittanut arkkitehtuurin ja taiteen kysymyksistä 1960-luvulta alkaen ja jatkaa kirjoittamista edelleen. Pallasmaa lähestyy arkkitehtuuria fenomenologisesti, yksilöllisen kokemuksen kautta.
”En kirjoita teoriaa vaan kuvaan, mitä näen, koen ja ajattelen”, hän toteaa.
Omaan kirjastoonsa Pallasmaa on kerännyt erityisesti kuvataiteisiin ja filosofiaan liittyvää kirjallisuutta.
”Kaikki mielekäs älyllinen ja henkinen toiminta tapahtuu tradition puitteissa”, hän sanoo.
”Sijoitan ajatukseni perinteen jatkumoon ja toivon, että joku taas jatkaa niitä saman tradition osana. Sitaattien käytöllä haluan tuoda esiin aikaulottuvuuden ja perinteen kirjoitusteni perustana. En ole historian tutkija, mutta ravitsen ajatteluani historialla.”
”Omalle kirjastolleni mietin aikanaan omia tarkoituksiani palvelevan luokittelun. Kirjastoni on minulle eräänlainen metsä, jonka kasvit ja oliot tunnen ja muistan melko hyvin”, hän kertoo.
Pallasmaan käsikirjastossa voi vierailla Eteläranta 6 -tapahtumatilassa järjestettävien yleisötapahtumien yhteydessä. Kuvat: Studio Mikko Ryhänen
Käsikirjaston niteet heijastavat Pallasmaan ajattelua, matkoja ja hänelle tärkeitä ihmisiä
Käsikirjaston valikoiman on kuratoinut Arkkitehtuuri- ja designmuseon vastaava tietoasiantuntija Suvi Juvonen, joka on viettänyt paljon aikaa Pallasmaalle rakkaiden kirjojen parissa.
”Etelärannassa nähtäviä kirjoja valitessani olen pitänyt mielessä Pallasmaalle merkityksellisiä keskustelukumppaneita ja ystäviä. Tärkeässä roolissa ovat myös hänen työlleen toimineet innoituksen lähteet, aistit, näyttelyprojektit ja suunnittelukohteet. Joukossa on kirjoja, jotka löytyvät lähes jokaisen suomalaisen arkkitehdin hyllystä. Toisaalta joukossa on monia kirjoja, joita ei ole ennestään löytynyt Arkkitehtuuri- ja designmuseon kirjastosta. Kokoelmasta kuvastuu kiinnostus maailman kulttuureihin, taiteisiin, mielikuvitukseen, ajatteluun ja sivistykseen,” Juvonen kuvailee.
Kokonaisuuden valinnassa on myös pidetty mielessä myös Etelärannan vierailijat, jotka saattaisivat haluta tietää lisää Eteläranta 6:sta sekä lähialueen historiasta ja rakennuksista.
”Pallasmaa on kantanut tuhansia kirjoja maailmalta kirjastoonsa, ja tuhansia kirjoja hän saanut ystäviltään ja toimistossa vierailevilta. Kirjaston laajuuden ja kirjastossa vierailevien lainaajien vuoksi Pallasmaa kehitti aikoinaan oman luokitusjärjestelmän, joka kuvastaa hänen kiinnostuksen kohteitaan ja ammattiaan. Pallasmaan toimiston henkilökunta on alun perin luetteloinut, luokittanut ja järjestänyt kokoelman luokituskaavan mukaan. Museon kirjasto on jatkanut tätä työtä myös Eteläranta 6:n käsikirjastossa,” Juvonen kertoo.
Arkkitehtuurilla on luonnollisesti tärkeä rooli Pallasmaan tekemässä luokituksessa. Juvonen kertoo, että arkkitehtuurille onkin varattu neljä ensimmäistä pääluokkaa. Pallasmaan tekemä kirjastoluokitus heijastaa myös hänen ajatteluaan.
”Luokitus alkaa arkkitehdeista ja eri maiden arkkitehtuurista siirrytään arkkitehtuurin teoriaan ja muihin näkökulmiin. Muilla taiteilla on omat luokkansa ja muotoilun luokkaa nimitetään tuotesuunnitteluksi. Monet vakiintuneet yleiset kymmenluokitusjärjestelmät sijoittavat filosofian järjestyksessään toiseksi pääluokaksi, mutta Pallasmaalla se on saanut alaluokan 12A. Filosofian luokkaan sijoitetut kirjat ovat kuitenkin kiistatta olleet tärkeässä roolissa Pallasmaan ajattelussa,” Juvonen kuvailee.
