Kolmestatoista arkkitehtuurikohteesta muodostuva Aalto Works -sarja on sunnuntaina 26.7.2026 nimetty UNESCO:n maailmanperintökohteeksi. Aalto Works -kokonaisuus nostaa keskeiseen rooliin Aino, Alvar ja Elissa Aallon arkkitehtuurin. Aalto Works on Suomen kahdeksas maailmaperintökohde.
Aalto Works -sarja koostuu kolmestatoista rakennuksesta tai rakennusryhmästä, joita yhdistää modernismi, suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittyminen ja inhimillinen näkökulma. Samat teemat ovat esillä myös Aalto Design – Hyvinvoinnin muodot -näyttelyssä, joka avautui Arkkitehtuuri ja designmuseossa kesäkuussa.
UNESCO:n maailmanperintösopimuksen tavoitteena on tunnistaa, suojella ja säilyttää maailmanlaajuisesti merkittävää kulttuuri- ja luonnonperintöä kansainvälisen yhteistyön avulla. Maailmanperintökohteet sitoutuvat toiminnallaan rakennusperinnön suojeluun ja säilyttämiseen tuleville sukupolville.
Lisätietoja Aalto Works -kokonaisuudesta löytyy Alvar Aalto -säätiön verkkosivuilta.
Aalto Works sarjan -kohteet ovat:
Paimion parantola, 1929–33, Paimio
Sunilan tehtaan asuinalue, 1936–38, 1947, 1951–54, Kotka
Alvar Aallon kotitalo, 1935–36, Helsinki
Villa Mairea, 1938–39, Pori
Säynätsalon kunnantalo, 1949–52, Jyväskylä
Jyväskylän yliopisto, Aalto -kampus, 1951–71, Jyväskylä
Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus, 1951–87, Seinäjoki
Muuratsalon koetalo, 1952–54, Jyväskylä
Kulttuuritalo, 1952–58, Helsinki
Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo, 1953–57, Helsinki
Alvar Aallon ateljee, 1954–55, 1962–63, Helsinki
Kolmen Ristin kirkko, 1956–58, Imatra
Finlandia-talo, 1962/1967–75, Helsinki
Arkkitehtuuri- ja designmuseon näyttely tarkastelee Aaltojen tuotantoa hyvinvoinnin näkökulmasta
Aalto Design – Hyvinvoinnin muodot -näyttelyssä voi tutustua useisiin Aalto Works -maailmanperintökohteisiin kerralla. Esimerkiksi Villa Mairean sisätiloihin ja maisemiin pääsee uppoutumaan immersiivisen valokuvatoteutuksen avulla.
Villa Mairea -installaatio / Kuva: Paavo Lehtonen
Paimion parantolan potilashuoneen kalustoa / Kuva: Paavo Lehtonen
Paimion parantola esitellään näyttelyssä saranakohtana Aaltojen tuotannossa. Rakennus ennakoi muutosta, jossa Aaltojen ajattelu alkoi irtautua pelkästä rationaalisesta tehokkuudesta kohti herkempää, ihmisen psykologian ja aistit enemmän huomioon ottavaa suunnittelua. Paimion parantolan kokonaisuutta näyttelyssä syventää myös lontoolaisen taiteilijan Ilona Sagarin tunnin mittainen, kolmikanavainen videoteos Other Actors, joka käynnistyy näyttelyssä tasatunnein.
Lisäksi monet nyt listatut maailmanperintökohteet asetetaan näyttelyssä osaksi Aaltojen uraa ja suunnittelun kehittymistä.
Ilona Sagar: Other Actors (2025)
Näyttelyn lisäksi Arkkitehtuuri- ja designmuseo tarjoaa erilaisia tapoja paneutua Aaltojen suunnitteluun
Tartu kirjaan:
Aalto Design -teos avaa ja tarkentaa näyttelyn maalaamaa kuvaa Aaltojen suunnittelusta. Avainartikkelin on kirjoittanut Yalen yliopiston arkkitehtuurin professori Eeva-Liisa Pelkonen. Teos kannustaa myös lukijoitaan pohtimaan, mikä merkitys hyvinvoinnilla on nykysuunnittelussa. Artikkelin lisäksi teos esittelee useita Aaltojen arkkitehtuurikohteita kuvin ja tekstin.
Osallistu kierrokselle:
Aalto Helsingissä – Valoa, kuparia ja inhimillistä modernismia -kävelykierros johdattaa Aallon ihmislähtöiseen modernismiin rakennuksissa, jotka ulottuvat Finlandia-talosta Rautataloon ja Akateemiseen kirjakauppaan. Aalto-kierrokset löytyvät tapahtumakalenteristamme (osallistuminen 15€ per henkilö). Kierroksen voi myös varata omalle ryhmälle.
