Arkkitehtuuri- ja designmuseossa on käyty marraskuussa 2025 muutosneuvottelut. Muutosneuvottelujen taustalla on yli puolen miljoonan euron säästötavoite vuodelle 2026. Neuvottelujen tuloksena 6 työsuhdetta päättyy ja 13 työntekijän työsuhde muuttuu.
Muutosneuvotteluissa käytettiin laajasti erilaisia keinoja säästötavoitteen toteuttamiseksi. Neuvottelujen alkaessa arvioitiin, että säästötoimet voivat johtaa enimmillään 20 työsuhteen päättymiseen. Irtisanomisia ei tarvinnut toteuttaa täysimääräisenä muun muassa työehtojen muutosten vuoksi.
Päättyvien kuuden työsuhteen lisäksi 13 työntekijän työsuhde muuttuu. Esimerkiksi asiakaspalveluhenkilöille tarjotaan jatkossa tarvittaessa töihin kutsuttavan sopimusta. Neuvottelujen tavoitteena on ollut varmistaa, että henkilöstön määrä ja rakenne tukevat tulevaisuudessa toiminnan tavoitteita mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti.
Museon vaikean taloustilanteen taustalla ovat muun muassa museoiden yhdistyminen alkuvuodesta 2024, julkisten avustusten väheneminen tulevina vuosina, kävijämäärien sekä muun omantulonhankinnan lasku.
– Kävijämäärämme eivät ole olleet toivotulla tasolla, vaikka syksyn näyttelyt ovatkin vetäneet runsaasti yleisöä. Lisäksi keskitimme toimintamme tänä vuonna yhteen museorakennukseen. Tästä syystä myös museon avoinnapitoon liittyvää henkilöstöä on ollut tarvetta vähentää, museojohtaja Pilvi Kalhama kuvailee.
Kalhama toteaa, että museon tekemillä säästötoimilla ei ole vaikutusta uuden museohankkeen etenemiseen. Museon talouden odotetaan paranevan vuonna 2027, mikä mahdollistaa museotoiminnan kehittämisen tulevaisuudessa.
– Tällä hetkellä johdamme ja kehitämme museon nykytoimintaa ja rakennamme samaan aikaan polkua kohti uutta museota. Tulevaisuudessa museotoiminta ja resursointi tulevat kasvamaan nykyisestä. Kasvun aikataulu täsmentyy ensi vuoden aikana. Nyt keskitymme tähän hetkeen ja museon talouden vakauttamiseen, Kalhama kertoo, Kalhama kertoo.
Neuvotteluissa työsuhteiden päättämiselle haettiin mahdollisimman monia erilaisia säästövaihtoehtoja. Osa irtisanomisista pystyttiinkin välttämään esimerkiksi tekemällä muutoksia työsuhteeseen.
– Tehtyjen säästötoimien myötä organisaatiostamme poistuu kuitenkin paitsi työyhteisömme jäseniä myös syvää asiantuntemusta. Haluan erityisesti kiittää kaikkia arvokkaasta työpanoksesta Arkkitehtuuri- ja Designmuseossa, museonjohtaja Kalhama korostaa.
Pohjoismaisen paviljongin Industry Muscle: Five Scores for Architecture -näyttely herätti laajaa kiinnostusta 19. kansainvälisessä arkkitehtuuribiennaalissa Venetsiassa 10.5.–23.11.2025. Arkkitehtuuri- ja designmuseon tuottamassa näyttelyssä vieraili valtaosa biennaalin noin 300 000 kävijästä, ja se herätti myös kansainvälisen median huomion. Näyttelyn kuratoi arkkitehti Kaisa Karvinen. Taiteilijaksi kutsuttiin esitystaiteilija Teo Ala-Ruona, joka kokosi ympärilleen monialaisen työryhmän suunnittelemaan ja toteuttamaan teosta.
Industry Muscle ehdotti viittä kehotetta tulevaisuuden arkkitehtuurille
Industry Muscle: Five Scores for Architecture -näyttelyn lähtökohtana oli vuonna 1962 valmistunut Pohjoismainen paviljonki, jota pidetään modernismin merkkiteoksena. Teo Ala-Ruona tutki teoksessaan modernismin tuolle ajalle tyypillisiä suunnittelun lähtökohtia transkehon kokemuksesta käsin. Näitä olivat esimerkiksi standardoitu kehonkuva ja fossiilisiin polttoaineisiin perustuva kulttuuri. Esitystaiteen ja installaation keinoin näyttely rohkaisi yleisöä katsomaan paviljonkia ja modernia rakennettua ympäristöä uudella tavalla. Industry Muscle rakentui viiden kehotteen eli scoren ympärille. Jokainen kehote esitti haasteen tulevaisuuden arkkitehtuurille. Kehotteiden ytimessä oli kysymys, voisiko keho toimia avaimena arkkitehtuurin uudelleen kuvitteluun ekologisen kriisin aikana.
”Moderni arkkitehtuuri ympäröi meitä ja sen arvo on tunnistettu. Emme kuitenkaan voi enää lähestyä ympäristöä kuten tuon ajan arkkitehdit. Modernismi perustui standardoituun kehonkuvaan ja ajatukseen luonnonvarojen ehtymättömyydestä. Näitä ajattelumalleja Industry Muscle haastoi”, kertoo kuraattori Kaisa Karvinen.
Industry Muscle toteutettiin yhteistyössä laajan taiteellisen työryhmän kanssa. Näyttely koostui veistoksista, videoista ja paviljongin ikkunaan toteutetuista typografisista maalauksista. Biennaalin avajaispäivinä nähtiin kolme esitystä, jotka käänsivät teosta kehojen kielelle ja pakottivat pysähtymään keskellä hälinää. Näyttelyn yhteydessä julkaistu essee Bodytopian Architecture taustoitti teoksen teoreettista perustaa.
Biennaalin avajaispäivinä Pohjoismaisessa paviljongissa nähtiin kolme esitystä, jotka käänsivät Industry Muscle -teosta kehojen kielelle. Esiintymässä: Romeo Roxman Gatt ja Teo Ala-Ruona. Kuva: Venla Helenius.
Jokainen työryhmän jäsen toi näyttelyyn oman taiteellisen panoksensa. Esiintymisasut suunnitteli muotisuunnittelija Ervin Latimer. Esiintymässä Caroline Suinner. Kuva: Venla Helenius.
Kansainvälinen media huomasi poikkeuksellisen näyttelyn
Pohjoismainen paviljonki huomattiin kansainvälisessä mediassa laajasti, ja julkaisut tavoittivat yhteensä 186 miljoonaa lukijaa. Näyttelystä kirjoittivat muun muassa ArchDaily, Dezeen, Domus, e-Flux, Frieze, Vogue Italia, Architect’s Journal ja Galerie, joka nosti sen yhdeksi biennaalin kiinnostavimmista paviljongeista. Yleisö ja kriitikot kuvasivat teosta älyllisesti haastavaksi ja emotionaalisesti ravistelevaksi kokonaisuudeksi sekä yhdeksi biennaalin rohkeimmista kannanotoista.
Esityksen dramaturgiasta vastasivat Teo Ala-Ruona ja dramaturgi Even Minn. Korografian suunnitteluun osallistui koko työryhmä. Esiintymässä Kid Kokko ja Romeo Roxman Gatt. Kuva: Venla Helenius.
Teo Ala-Ruonan ja arkkitehti A.L. Hun essee Bodytopian Architecture taustoitti teoksen teoreettista perustaa. Essee oli luettavissa näyttelyssä. Esiintymässä Romeo Roxman Gatt (vas.), Teo Ala-Ruona (ylh.), Caroline Suinner ja Kid Kokko (alh.). Kuva: Venla Helenius.
Industry Muscle -teoksen veistokset toteutti lavastaja ja taiteilija Teo Paaer. Äänimaailmasta vastasi äänitaiteilija Tuukka Haapakorpi. Esiintymässä Kid Kokko (vas.), Caroline Suinner , Romeo Roxman Gatt ja Teo Ala-Ruona. Kuva: Venla Helenius.
Industry Muscle -näyttelyssä esillä olevat videoteokset toteutti kuvataiteilija Venla Helenius. Romeo Roxmann Gatt (vas.) ja Kid Kokko esiintyvät. Kuva: Venla Helenius.
Industry Muscle -työryhmä
Esitystaiteilija Teo Ala-Ruonan työryhmään Industry Muscle -näyttelyssä kuuluvat arkkitehti A.L. Hu, lavastaja ja taiteilija Teo Paaer, äänitaiteilija Tuukka Haapakorpi, dramaturgi Even Minn, kuvataiteilija Venla Helenius, muotisuunnittelija Ervin Latimer, Graafinen suunnittelija Kiia Beilinson sekä esiintyjät Kid Kokko, Caroline Suinner ja Romeo Roxman Gatt. Jokainen työryhmän jäsen toi näyttelyyn oman taiteellisen panoksensa.
19. Kansainvälinen arkkitehtuurinäyttely – La Biennale Di Venezia
Venetsian kansainvälinen arkkitehtuurinäyttely on maailman tunnetuin kansainvälinen arkkitehtuurin esittämisen areena. 19. kansainvälisen arkkitehtuuribiennaalin pääkuratorina toimi italialainen arkkitehti, kaupunkisuunnittelija, insinööri ja tutkija Carlo Ratti, joka kehotti osallistujamaita tuomaan yhteen erilaisia älykkyyksiä aikamme isojen ongelmien ratkaisemiseksi. Pohjoismainen paviljonki lähestyi Biennaalin pääteemaa Intelligens. Natural. Artificial. Collective. intiimin kokemuksellisesti.
Industry Muscle -teoksen veistokset toteutti lavastaja ja taiteilija Teo Paaer. Kuva: Ugo Carmeni.
Auton typografiset maalaukset ovat graafinen suunnittelija Kiia Beilinsonin käsialaa. Kuva: Ugo Carmeni.
Pohjoismainen paviljonki sijaitsee keskeisellä paikalla Venetsian Giardinin puistossa. Industry Muscle -teokseen kuuluvat ikkunoiden typografiset maalaukset toteutti graafinen suunnittelija Kiia Beilinson. Kuva: Ugo Carmeni.
Pohjoismaista yhteistyötä Pohjoismaisessa paviljongissa
Pohjoismainen paviljonki on Suomen, Norjan ja Ruotsin yhteisomistuksessa, ja maat vastaavat näyttelyistä vuorovuosittain. Vuonna 2025 näyttelyn tuotannosta vastasi Suomen Arkkitehtuuri- ja designmuseo. Näyttelyn komissaarina toimi Carina Jaatinen yhteistyössä Karin Nilssonin (ArkDes) ja Yngvill Aagaard Sjööstenin (Norjan kansallismuseo) kanssa. Arkkitehtuuri- ja designmuseon kuratoriaaliseen työryhmään kuuluivat kuraattori Kaisa Karvinen ja kuratoriaalinen neuvonantaja Suvi Saloniemi.
Neuletaiteilija Juha Vehmaanperän ensimmäinen laajamittainen yksityisnäyttely kutsuu Arkkitehtuuri- ja designmuseon Galleriaan helmikuussa 2026.
Juha Vehmaanperä on helsinkiläinen neuletaiteilija. Hänen työnsä keskittyy hitaaseen muotiin, queer-teoriaan ja käsityötaitoon. Vehmaanperä toteuttaa projekteja, joissa perinteiset käsityötekniikat yhdistyvät moderneihin lähestymistapoihin ja teknologioihin.
Vehmaanperän työskentelyä leimaa yhteisöllisyys, DIY- kulttuurin edistäminen ja perinteiden uudistaminen.
Vehmaanperä valmistui taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston Fashion, Clothing and Textile Design -ohjelmasta, ja on työskennellyt opettajana useissa taide- ja muotoilukouluissa, mm. Aalto-yliopistossa, Teho-Opistossa ja Helsingin työväenopistossa.
Vehmaanperän tuotanto on saanut laajaa kansainvälistä huomiota: hänen teoksiaan on esitetty muun muassa Hyèresin muotifestivaalilla Ranskassa, Dutch Design Weekillä, Pitti Filatissa Italiassa, New York Textile Monthilla sekä useissa muissa merkittävissä muotoilun ja taiteen näyttelyissä Euroopassa. Tämän lisäksi Vehmaanperä on työskennennellyt harjoittelijana Acne Studiosin neuletiimissä Tukholmassa, Ruotsissa.
Vehmaanperälle myönnettiin marraskuussa 2025 vuoden Taito Finlandia -palkinto.
Arkkitehtuuri- ja designmuseossa vuonna 2026 esitettävä kokonaisuus on Vehmaanperän ensimmäinen laajamittainen yksityisnäyttely. Immersiivinen näyttely kokoaa yhteen Vehmaanperän viime vuosien keskeisiä teoksia, materiaalikokeiluja, työskentelyprosessinkuvauksia ja osallistavia yhteisöteoksia. Näyttely avautuu Arkkitehtuuri- ja designmuseossa 20. helmikuuta 2026.
Arkkitehtuuri- ja designmuseon uudeksi viestintä- ja brändijohtajaksi on nimitetty FM Saara Suojoki. Hän aloittaa tehtävässä 1. maaliskuuta 2026.
Saara Suojoen tehtävänä on kehittää Arkkitehtuuri- ja designmuseon yhteiskunnallista vaikuttavuutta, brändiviestintää ja kokonaisvaltaista museokokemusta. Tehtävä on uusi, ja sen tarkoituksena on vahvistaa museon kotimaista ja kansainvälistä tunnettuutta matkalla kohti uutta, vuonna 2030 avautuvaa museorakennusta Helsingin Eteläsatamassa.
”Arkkitehtuuri- ja designmuseon tulevaisuus on meille yhteiskunnallinen tehtävä. Saara Suojoen näkemys brändiviestinnästä tukee tavoitettamme olla kansainvälisesti ainutlaatuinen museo jo ennen uuden rakennuksemme avautumista. Hän tuo mukanaan vankan kokemuksen ja osaamisen siitä, miten eri toimijoita voidaan sitouttaa yhteisen vision taakse ja miten museon vaikuttavuutta rakennetaan kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti”, museonjohtaja Pilvi Kalhama perustelee valintaa.
Saara Suojoki siirtyy museoon EMMA – Espoon modernin taiteen museon kehitysjohtajan tehtävästä. Tätä ennen hän on toiminut markkinoinnin ja viestinnän johtavissa tehtävissä pääkaupunkiseudun suurissa museoissa, kuten HAM Helsingin taidemuseossa 2014–2017 ja Ateneumin taidemuseossa 2006–2014.
”Näen uuden Arkkitehtuuri- ja designmuseon kaikkien suomalaisten yhteisenä hankkeena. On innostavaa päästä rakentamaan uudenlaista museota, joka puhuttelee meitä kaikkia. Tavoitteeni on tuoda museon erityisyyttä ja ainutlaatuisuutta entistä näkyvämmin esiin jo matkalla kohti uutta museota. Samalla kun vahvistamme merkityksellistä museokokemusta, tuemme museon kasvua ja roolia tässä ajassa. Yhdessä teemme museosta ilmiön,” visioi Suojoki.
Uusi Arkkitehtuuri- ja designmuseo
Uuden Arkkitehtuuri- ja designmuseon odotetaan avautuvan Helsingin Eteläsataman Makasiinirannassa vuonna 2030. Museorakennuksesta järjestetyn anonyymin ja kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun tulokset julkaistiin syyskuussa 2025. Voittajaksi valittiin museoarkkitehtuuristaan tunnettu JKMM Arkkitehdit. Uuden museon tavoitteena on luoda puitteet kansainvälisen huipputason museotoiminnalle ja vahvistaa arkkitehtuurin ja muotoilun roolia osana yhteiskuntaa.
Uuden museon valmistumiseen asti Arkkitehtuuri- ja designmuseo toimii osoitteessa Korkeavuorenkatu 23. Museon syksyn ohjelmassa ovat muun muassa Torille! -näyttely, joka esittelee uuden museon suunnittelukilpailun tuloksia, sekä Pako Muumilaaksoon, jossa Tove Janssonin todellisia ympäristöjä tarkastellaan suhteessa muumilaakson tiloihin ennennäkemättömällä tavalla. Tutustu ajankohtaisiin näyttelyihin: admuseo.fi
Arkkitehtuuri- ja designmuseo järjestää talven 2025–26 aikana sarjan keskustelutilaisuuksia, jotka antavat puheenvuoron museon tärkeille sidosryhmille. Keskusteluissa muotoilu- ja arkkitehtuurialojen sekä järjestökentän toimijat pääsevät tuomaan museolle näkemyksensä ja toiveensa siitä, millainen on tulevaisuuden Arkkitehtuuri- ja designmuseo.
Kutsumme nyt arkkitehtuurin ja muotoilun toimijoita osallistumaan keskusteluun. Tule kuulemaan uudesta museorakennuksesta ja tulevien palveluiden ja sisältöjen suunnitelmista sekä keskustelemaan siitä, miten museo voi edistää aloja tulevaisuudessa. Tuo mukanasi näkemyksesi ja toiveesi uudelle museolle.
Keskustelu suuntaa katseen toivottaviin tulevaisuuksiin. Millainen on museon rooli arkkitehtuurin ja muotoilun kentällä tulevaisuudessa? Millaisia ominaisuuksia ja toimintoja toivoisit uuden museorakennuksen sisältävän? Miten museo voi tukea suomalaista muotoilun ja arkkitehtuurin kenttää – sekä suomalaista yhteiskuntaa? Mitä tulisi ottaa huomioon uuden museon konseptia ja toimintaa kehitettäessä?
Lämpimästi tervetuloa kumpaan tahansa keskusteluun!
Mikäli et pääse paikalle, voit välittää terveisesi myös sähköpostitse osoitteeseen: hello@admuseo.fi.
Miten tulevaisuuden museo edistää arkkitehtuurin kenttää?
Aika: Keskiviikkona 12.11.2025 klo 18.00–20.00 Paikka: Arkkitehtuuri- ja designmuseo (Auditorio), Korkeavuorenkatu 23, Helsinki Ilmoittaudu tilaisuuteen ma 10.11.2025 mennessä tästä linkistä
Tilaisuuden alustavat museonjohtaja Pilvi Kalhama, Arkkitehtuuri- ja designmuseo, uuden museorakennuksen suunnittelija, arkkitehti Samuli Miettinen, JKMM Arkkitehdit, ja tutkimuspäällikkö Petteri Kummala, Arkkitehtuuri- ja designmuseo. Keskustelun moderaattorina toimii Katja Lindroos, Urban Practice. Tilaisuuden kieli on suomi. Ennen keskustelua voit tutustua ajankohtaisiin näyttelyihin.
Miten tulevaisuuden museo edistää muotoilun kenttää?
Aika: Keskiviikkona 19.11.2025 klo 17.00–19.00 Paikka: Arkkitehtuuri- ja designmuseo (Auditorio), Korkeavuorenkatu 23, Helsinki Ilmoittaudu tilaisuuteen ma 17.11.2025 mennessä tästä linkistä
Tilaisuuden alustavat museonjohtaja Pilvi Kalhama, Arkkitehtuuri- ja designmuseo, uuden museorakennuksen suunnittelija, arkkitehti Samuli Miettinen, JKMM Arkkitehdit, ja johtava tutkija Leena Svinhufvud, Arkkitehtuuri- ja designmuseo. Keskustelun moderaattorina toimii Katja Lindroos, Urban Practice. Tilaisuuden kieli on suomi. Ennen keskustelua voit tutustua ajankohtaisiin näyttelyihin.
Kotiuunissa syntynyt Oiva Toikan varhainen teos sai pysyvän kodin arkkitehtuuri- ja designmuseosta
Arkkitehtuuri- ja designmuseo on saanut lahjoituksena Oiva Toikan keramiikkateoksen Lemminkäinen ja saaren neitsyet (1955). Kulttuurivaikuttaja Anna-Liisa Wagerin lahjoittama teos on harvinainen esimerkki Toikan varhaisesta tuotannosta. Teokseen liittyy myös lämmin tarina pitkästä ystävyydestä.
Oiva Toikka (1931–2019) lukeutuu Suomen kansainvälisesti tunnetuimpiin muotoilijoihin. Toikka tunnetaan monipuolisista lasiesineistään ja -veistoksistaan, mutta muotoilijan uralle mahtui myös keramiikkaa, grafiikkaa, Marimekon kuoseja ja oopperapuvustuksia. Monet Toikan suunnittelemista käyttöesineistä poikkeavat suomalaisen muotoilun pelkistetystä ilmaisusta.
Kohti leikkisää ja rempseää muotokieltä
Arkkitehtuuri- ja designmuseon lahjoituksena saama Lemminkäinen ja saaren neitsyet (1955) on harvinainen esimerkki Oiva Toikan keramiikkataiteesta, jota hän loi pääasiassa Arabian ja Rörstrandin tehtailla. Se edustaa Toikan tuotannon varhaisvaihetta ja 1950-luvun studiokeramiikkaa, jossa taiteilijat uudistivat modernin keramiikan muotokieltä rohkeilla materiaali- ja tekniikkakokeiluilla.
“Se, että teos on toteutettu itsenäisesti, tekee siitä erityisen kiinnostavan”, kertoo Arkkitehtuuri- ja designmuseon kokoelmapäällikkö Susanna Thiel.
“Teoksesta näkee, että Oiva Toikka on jo löytämässä omaa ilmaisuaan. Hän on menossa kohti leikkisää ja rempseää muotokieltä, josta hänen myöhempi tuotantonsa tunnetaan”, Thiel jatkaa.
Hannu (oik.) ja Maaret Wager sekä museonjohtaja Pilvi Kalhama Lemminkäinen ja saaren neitsyet -teoksen lahjoitustilaisuudessa Arkkitehtuuri- ja designmuseossa lokakuussa 2025. Kuva: Anni Koponen
Teoksen taustalla on tarina ystävyydestä
Teoksen lahjoittaja, kulttuurivaikuttaja Anna-Liisa Wager kertoo olleensa Toikan läheinen opiskelukaveri Taideteollisessa oppilaitoksessa 1950-luvulla. Vuonna 1954 hän yhdessä puolisonsa Alf Wagerin kanssa hankki Yrjönkadun kotiinsa keramiikkauunin. Toikka viimeisteli siellä ensimmäisen suuren keramiikkateoksensa ja lahjoitti sen ystävälleen kiitokseksi uunin käytöstä. Siitä lähtien teos on ollut vuosikymmeniä osa Wagerien kodin taidekokoelmaa.
Wagerin ja Toikan ystävyys kesti läpi elämän, ja Toikka vieraili usein Wagerien kotona Tapiolassa. Yhdessä he pohtivat teoksen tulevaisuutta ja toivoivat sen päätyvän museoon.
”Halusimme, että teos löytää pysyvän kodin museosta, missä se voi kertoa Oivan varhaisesta urasta tuleville sukupolville”, kertoo Wager. ”Nyt tämä toive on toteutunut.”
Alf Wagerin piirros Wagereiden ensimmäisestä kotipoltosta uudella keramiikkauunilla uudenvuodenaattona 1954. Piirros: Wagerien päiväkirja Villa Lanten Ystävät -yhdistyksen puheenjohtaja Anna-Liisa Wager lahjoitti Oiva Toikan lintuaiheisen lasiveistoksen paavi Johannes Paavali II:lle paavin yksityisvastaanotolla 1986. Kuva: Anna-Liisa Wagerin kotialbumi
Oiva Toikan kokoelma täydentyy
Lemminkäinen ja saaren neitsyet on nyt saanut pysyvän kodin Arkkitehtuuri- ja designmuseon kokoelmissa. Anna-Liisa Wagerin kertoma tarina teoksen synnystä on tallennettu osaksi sen kokoelmatietoja. Oiva Toikan kokoelma Arkkitehtuuri- ja designmuseossa käsittää nyt 1600 teosta, ja erityisen paljon aineistoa on lasitaiteen, teollisen suunnittelun ja tekstiilitaiteen sekä puvustuksen aloilta.
Kokoelmapalvelut on suljettu muuton takia
Arkkitehtuuri- ja designmuseon kokoelmia muutetaan parhaillaan. Useammassa eri osoitteessa sijainnut kokoelma keskitetään kokoelmakeskukseen Vantaalla. Tämän vuoksi Arkkitehtuuri- ja designmuseon kokoelmaa ja arkistoja koskeva asiakaspalvelu on suljettu 1.4.2027 asti. Sulku koskee pääosin myös kokoelmiin tehtäviä lahjoituksia, joita ei oteta vastaan palvelukatkon aikana. Jo aloitetut lahjoitusneuvottelut ja -prosessit viedään loppuun, ja merkittävien esine- tai aineistolahjoitusten vastaanottamisen osalta voidaan harkinnan mukaan neuvotella mahdollisista poikkeuksista.
Esitystaiteilija Teo Ala-Ruona työryhmineen on valittu luomaan teos Pohjoismaiden paviljonkiin Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa 2025. Näyttelyn on tilannut Arkkitehtuuri- ja designmuseo, ja sen kuratoi arkkitehti Kaisa Karvinen.
Näyttely kutsuu pohtimaan suunniteltua ja elettyä ympäristöä saavutettavuuden ja inklusiivisuuden näkökulmista. Se kutsuu pohtimaan, kuinka uusi, laajempi näkökulma voi muuttaa tapoja, joilla arkkitehtuuria hahmotellaan ja luodaan.
”Arkkitehtuuri heijastelee yhteiskunnan ajattelua ja ideologioita. Se vaikuttaa ihmiskehoihin ja niiden poliittiseen todellisuuteen”, kertoo Teo Ala-Ruona.
”Työni käsittelee kehoihin, erityisesti transkehoihin, kohdistuvia sosiopoliittisia paineita, ja vaikutuksia. Minua kiinnostaa, miten arkkitehtuuri jokapäiväisenä ympäristönä on vaikuttanut tapoihimme luokitella asioita ja toisiamme”, hän jatkaa.
Biennaalinäyttelyä varten Ala-Ruona on koonnut monialaisen työryhmän, johon kuuluvat arkkitehti A.L. Hu, lavastaja ja taiteilija Teo Paaer, äänisuunnittelija Tuukka Haapakorpi, dramaturgi Even Minn, kuvataiteilija Venla Helenius, muotisuunnittelija Ervin Latimer, Graafinen suunnittelija Kiia Beilinson sekä esiintyjät Kid Kokko, Caroline Suinner ja Romeo Roxman Gatt.
Helsinkiläinen Teo Ala-Ruona työskentelee performanssin, nykyteatterin ja koreografian parissa. Ala-Ruonan teoksia on esitetty muun muassa Performa-biennaalissa New Yorkissa, Vilnan esitystaiteen biennaalissa, Kiasma-teatterissa ja Institute of Contemporary Artissa Lontoossa.
Ala-Ruona näkee arjen ympäristöt näyttämöinä, jotka ohjaavat ihmisten tapaa katsoa toisiaan. Paviljonki on yksi tällainen ympäristö, joka ohjaa huomaamatta katsomisen ja kokemisen tapoja.
Näyttelyn kuraattori, Kaisa Karvinen kuvailee:
”Teo Ala-Ruonan teos haastaa meidät pohtimaan uudelleen suhdettamme ympäristöön, historiaan ja tulevaisuuteen, tarjoten uusia näkökulmia rakennettuun ympäristöön. Transkokemus tuo näkyviin arkkitehtuurin sääntöjä ja rakenteita, joita pidämme itsestäänselvyyksinä. Aivan kuten kuin tiedostamattomat ennakkoluulot vaikuttavat meihin kaikkiin, myös käsityksemme tilojen ja rakennusten tarjoamista mahdollisuuksista on kulttuurimme ja kokemustemme muovaama. Ala-Ruonan ehdotuksessa minua innostaa se, miten hän yhdistää arkkitehtuurin ja esittävän taiteen menetelmiä. Näillä kahdella alalla on paljon yhteistä: ne käsittelevät materiaalisuutta, kehoa ja tilaa, mutta samalla ne molemmat hahmottavat mahdollisia tulevaisuuksia.”
Norjalaisen arkkitehdin Sverre Fehnin 1962 suunnittelema Pohjoismaiden paviljonki sijaitsee keskeisellä paikalla Giardinin puistossa. Kuva: Åke E:son Lindman
19. kansainvälinen arkkitehtuurinäyttely La Biennale di Venezia avautuu toukokuussa 2025. Sen kuraattorina toimii italialainen arkkitehti, kaupunkisuunnittelija ja tutkija Carlo Ratti. Hänen johdollaan biennaali esittelee erilaisia älykkyyden ja ihmisyyden muotoja ajassa, jona moni määritelmä menee uusiksi.
Pohjoismaiden paviljonki on Suomen, Norjan ja Ruotsin yhteisomistuksessa. Maat vastaavat näyttelyistä vuorovuosittain. Tulevan näyttelyn tuotannosta vastaa Suomen Arkkitehtuuri- ja designmuseo yhteistyössä Ruotsin ArkDesin ja Norjan kansallismuseon kanssa. Näyttelyn komissaarina toimii Carina Jaatinen yhteistyössä Karin Nilssonin (ArkDes) ja Yngvill Aagaard Sjööstenin (Norjan kansallismuseo) kanssa. Arkkitehtuuri- ja designmuseon kuratoriaaliseen työryhmään kuuluvat kuraattori Kaisa Karvinen ja kuratoriaalinen neuvonantaja Suvi Saloniemi.
Hanketta on tukenut Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Taiteilijan valinta
Teo Ala-Ruona valikoitui Pohjoismaiden paviljongin taiteilijaksi kutsumenettelyllä. Museo tilasi kolmelta arkkitehtuurin tai materiaalisen ympäristön kanssa työskentelevältä taiteilijalta teosehdotuksen, jonka lähtökohtana oli kuraattorin konsepti. Teosehdotuksia kommentoi kansainvälinen neuvonantajaryhmä, johon kuuluivat arkkitehti, päätoimittaja, kirjoittaja ja arkkitehtuuriosaston johtaja Nick Axel (Gerrit Rietveld Academie, E-Flux Architecture), arkkitehti, kuraattori ja kriitikko Eva Franch i Gilabert ja arkkitehtuurin historian ja restauroinnin apulaisprofessori Panu Savolainen (Aalto-yliopisto).
19. kansainvälinen arkkitehtuurinäyttely Venetsian arkkitehtuuribiennaali
Venetsian kansainvälinen arkkitehtuurinäyttely on maailman tunnetuin kansainvälinen arkkitehtuurin esittämisen areena. Vuonna 2025 arkkitehtuuribiennaalin kuratoi italialainen arkkitehti, kaupunkisuunnittelija, insinööri ja tutkija Carlo Ratti teemalla Intelligens. Natural. Arteficial. Collective. Venetsian 19. Kansainvälinen arkkitehtuurinäyttely – La Biennale di Venezia on avoinna yleisölle 10. toukokuuta – 23. marraskuuta 2025.
Carson Chan on nimitetty Arkkitehtuuri- ja designmuseon kuratoriaaliseksi johtajaksi (Director of Curatorial Affairs).Chan siirtyy tehtävään New Yorkin Museum of Modern Artista (MoMA), missä hän on toiminut arkkitehtuurin ja muotoilun kuraattorina sekä Emilio Ambasz -instituutin johtajana.
Uudessa tehtävässään Carson Chan vastaa arkkitehtuuri- ja designmuseon sisällöllisestä ohjelmistosta ja toteutuksesta. Hänen vastuulleen kuuluvat laajasti museon sisällöllinen toiminta, kuten näyttelyt, kokoelmat, tutkimus, julkaisut ja yleisötyö. Chan aloittaa tehtävässään tammikuussa 2026. Hän on myös keskeisessä roolissa arkkitehtuuri- ja designmuseon kehityksessä kohtimuseon uutta kotia, joka avautuu Helsingin Eteläsatamassa vuonna 2030.
“Tavoitteemme on luoda arkkitehtuurin ja designin pohjoismainen edelläkävijämuseo, joka on innostava, monialainen ja uudella tavalla ajatteleva. Carson Chanin laaja asiantuntemus ja visionäärinen työ tukevat museomme tavoitetta saavuttaa monimuotoisia ja kansainvälisiä yleisöjä. On ilo toivottaa hänet tervetulleeksi tiimiimme”, sanoo museonjohtaja Pilvi Kalhama.
”On ainutlaatuinen etuoikeus päästä käsittelemään aikamme yhteiskunnallisia ja ekologisia haasteita arkkitehtuurin ja muotoilun keinoin uudessa museossa. Haluan jatkaa Suomen arvostettua arkkitehtuuri- ja muotoiluperinnettä ja nähdä tulevan museon kansainvälisenä suunnannäyttäjänä, joka ei ainoastaan esittele näitä aloja, vaan myös aktiivisesti muokkaa niiden tulevaisuutta”, toteaa Carson Chan.
“Työtämme ohjaa tieto muutoksen välttämättömyydestä, rohkea innovointi ja perusteellinen tutkimustyö. Itseäni motivoi halu laajentaa arkkitehtuurin ja muotoilun tarinaa uusilla ja osallistavilla näkökulmilla sekä vaikuttaa näin nykykulttuurin muotoutumiseen”, Chan jatkaa.
Chan on toiminut MoMAssa myös kestävän kehityksen työryhmässä, joka vastaa museon energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä. Hän on edistänyt monialaista keskustelua rakennetun ja luonnonympäristön suhteesta näyttelyiden, tutkimushankkeiden ja yleisöohjelmien kautta. Chanin kuratoimista näyttelyistä esimerkiksi Emerging Ecologies: Architecture and the Rise of Environmentalism (MoMA, 2023) sai laajaa kansainvälistä huomiota.
Chanin ura alkoi Berliinissä vuonna 2006, kun hän perusti yhdessä Fotini Lazaridou-Hatzigogan kanssa kokeellisen, poikkitieteelliseen vuoropuheluun kannustavan PROGRAM-projektitilan. Hän on sen jälkeen toiminut yhteiskuraattorina esimerkiksi Marrakech Biennalessa (2012) ja pääkuraattorina Biennial of the Americasissa (Denver, 2013).
Chan on seurattu arkkitehtuurin alan vaikuttaja, puhuja ja tuottelias kirjoittaja, jonka tekstejä on julkaistu useissa kansainvälisissä taide- ja arkkitehtuurijulkaisuissa sekä taitelija- ja arkkitehtimonografioissa. Hänen työskentelytavalleen on luonteenomaista osallistaa laajasti erilaisia yleisöjä ja mahdollistaa ajankohtaista keskustelua. Hän on valmistunut arkkitehdiksi Cornellin yliopistosta, suorittanut maisterin tutkinnon Harvardin Graduate School of Designissa ja tekee väitöskirjatutkimusta Princetonin yliopistossa ympäristöliikkeen ja sodanjälkeisen akvaariorakentamisen suhteesta Yhdysvalloissa.
Jenny ja Antti Wihurin rahasto on tehnyt miljoonan euron lahjoituksen Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiölle. Lahjoitus, joka on rahaston suurin yksittäinen myöntö tänä vuonna, kohdentuu säätiön peruspääomaan, jonka tuotoilla mahdollistetaan kunnianhimoinen toiminta museolle toteutettavassa uudisrakennuksessa.
Helsingin kaupungin ja Suomen valtion myöntämien lahjoitusten päälle rakentuvasta yksityisen pääoman 30 miljoonan euron tavoitteesta on nyt koossa jo 28 miljoonaa.
”Wihurin rahaston lahjoitus on merkittävä askel matkalla kohti uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon avaamista. Varhainen sitoutuminen hankkeeseen on osoitus uskosta tulevaisuuteen sekä siihen arvoon, mitä muotoilu, arkkitehtuuri ja kulttuuri-instituutiot tuovat yhteiskuntaamme. Lämmin kiitos Jenny ja Antti Wihurin rahastolle”, iloitsee Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön toimitusjohtaja Kaarina Gould.
Seuraavan varainhankintatavoitteen tueksi nimekäs tukiryhmä
Museohankkeen varainhankinta- ja kumppanuustyö jatkuu uuden asiantuntijajoukon tuella. Kumppanuuksien tukiryhmä on aloittanut työnsä puheenjohtajanaan Kirsi Komi. Tukiryhmään on kutsuttu seuraavat asiantuntijat: Nathalie Ahlström, Tuomas Aho, Christina Dahlblom, Jussi Herlin,Sanna-Mari Jäntti, Petteri Karttunen, Laura Tarkka ja Ari Tolppanen.
Tukiryhmän roolina on tunnistaa yhteistyömahdollisuuksia sekä edistää keskusteluja potentiaalisten kumppaneiden ja rahoittajien kanssa. Näin ryhmä tukee laajan kumppaniekosysteemin rakentumista ja varmistaa hankkeen varainhankinnan tavoitteiden toteutumisen. Jäsenet on kutsunut Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiö.
”On upeaa olla mukana mahdollistamassa Suomeen jotain näin ainutlaatuista”, sanoo tukiryhmän puheenjohtaja Kirsi Komi. ”Uusi arkkitehtuuri ja designmuseo on investointi, joka luo elinvoimaa ja arvoa koko yhteiskuntaan. Näen hankkeen tämän vuosikymmenen isona yhteisenä tehtävänämme, johon liittyy loputtomasti yhteistyömahdollisuuksia erilaisille yrityksille ja yhteisöille”.
Uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo
Helsinkiin suunnitteilla olevan uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon odotetaan avautuvan Helsingin Eteläsataman Makasiinirannassa 2030. Museolle toteutettavasta uudisrakennuksesta järjestetyn kansainvälisen suunnittelukilpailun tulokset julkaistiin syyskuussa 2025. Kilpailu voittajaksi valittiin museoarkkitehtuuristaan tunnettu suomalainen toimisto JKMM Arkkitehdit ehdotuksellaan ‘Kumma’. Arkkitehtuuri- ja designmuseon uuden kodin tavoitteena on luoda puitteet kansainvälisen huipputason museotoiminnalle ja mahdollistaa museon yhteiskunnallinen tehtävä: yhteisen tulevaisuutemme muotoileminen arkkitehtuurin ja designin avulla.
Helsingin kaupunki ja Suomen valtio ovat kumpikin sitoutuneet tukemaan museon perustamisesta vastaavaa Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiötä 60 miljoonan euron pääomalahjoituksin. Tukensa uudelle museolle on antanut myös joukko yksityisiä säätiöitä ja rahastoja. Museon perustajakumppaneita ovat Jane ja Aatos Erkon säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden, Saastamoisen säätiö, Suomen taideteollisuusyhdistyksen 100-vuotissäätiö sekä nyt viimeisimpänä Jenny ja Antti Wihurin rahasto.
Lämmin kiitos kaikille perustajakumppaneille lahjoituksista, jotka mahdollistavat kansainvälisen huipputason toiminnan Arkkitehtuuri- ja designmuseolle toteutettavassa uudisrakennuksessa!
Pohjoismaiden suurin monialainen muotoilufestivaali Helsinki Design Week rantautuu jälleen kaupunkiin ja verkkoon. Arkkitehtuuri- ja designmuseossa on runsaasti ohjelmaa koko tapahtuman ajan.
Voit tutustua museoiden festivaaliohjelmaan tällä sivulla. Tervetuloa mukaan!
Arkkitehtuuri- ja designmuseon tapahtumat 5.–14.9.2025
Lauantai 6.9. klo 14 Kävelykierros: Historiallisen Helsingin arkkitehtuuri suomeksi klo 16 Kävelykierros: Historiallisen Helsingin arkkitehtuuri englanniksi klo 13 Yleisöopastus suomeksi D-talossa (Korkeavuorenkatu 23) klo 14 Yleisöopastus suomeksi A-talossa (Kasarmikatu 24)
Tiistai 9.9. klo 16–17:30 Luonnostelukurssi – alustajina Aalto+Aalto klo 16.30–17.45 Verkkotapahtuma: Celebrating the Everyday klo 17 Yleisöopastus suomeksi D-talossa (Korkeavuorenkatu 23) klo 18 Yleisöopastus suomeksi A-talossa (Kasarmikatu 24)
Keskiviikko 10.9. klo 17 Etäopastus Maija Lavosen näyttelyyn englanniksi Office Pong, kutsulla (TBA)
Torstai 11.9. klo 15 Kävelykierros: Modernin Helsingin arkkitehtuuri englanniksi klo 17 Kävelykierros: Modernin Helsingin arkkitehtuuri suomeksi
Lauantai 13.9. klo 14 Kävelykierros: 1970-luvun Vuosaaren arkkitehtuuri suomeksi klo 15 Kudottu värikollaasi -työpaja suomeksi klo 16 Kävelykierros: 1970-luvun Vuosaaren arkkitehtuuri englanniksi klo 13 Yleisöopastus suomeksi D-talossa (Korkeavuorenkatu 23) klo 14 Yleisöopastus suomeksi A-talossa (Kasarmikatu 24)
Tutustu tapahtumiin
Kävelykierros: Historiallisen Helsingin arkkitehtuuri Lauantai 6.9. klo 14 suomeksi ja klo 16 englanniksi
Historiallinen Helsinki -arkkitehtuurikävelyllä kuullaan, mikä tekee Helsingistä kaupungin, joka se tänä päivänä on. Suomen historiaa, avainhenkilöitä sekä rakennusmateriaaleista ja -tekniikoita avaavan kävelyn aikana tutustumme Helsinkiä määrittäviin upeisiin rakennuksiin, jotka heijastavat kaupungin rikasta historiaa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen tästä.
Yleisöopastukset Maija Lavonen – Hiljaisia monumentteja -näyttelyyn Lauantai 6.9. klo 13 suomeksi Tiistai 9.9. klo 17 suomeksi Lauantai 13.9. klo 13 suomeksi
Opastus sisältyy museolipun hintaan.
Kuva: Anni koponen
Yleisöopastukset Marie-José Van Heen -näyttelyyn Lauantai 6.9. klo 14 suomeksi Tiistai 9.9. klo 18 suomeksi Lauantai 13.9. klo 14 suomeksi
Opastus sisältyy museolipun hintaan.
Luonnostelukurssi Marie-José Van Heen hengessä – alustajina Aalto+Aalto Tiistai 9.9. klo 16–17:30
Luonnostelukurssilla Marie-José Van Heen hengessä opit visualisoimaan ja kommunikoimaan arkkitehtuuria ja tilaa. Kurssi avaa luonnostelun mahdollisuuksia erilaisten harjoitusten kautta ja käsivarapiirustuksen työkaluja ja menetelmiä käyttäen. Kurssilla opit havainnointia, visuaalisten muistiinpanojen tekemistä ja tutustut erilaisten luonnostelutekniikoiden käyttöön. Lue lisää ja varaa paikkasi tästä.
Celebrating the Everyday – Marie-José Van Hee’s Architecture in Dialogue with Aalto Tiistai 9. syyskuuta 2025 klo 16.30–17.45 (Suomen aikaa / EEST / UTC+3) Zoomissa
Tämä keskustelu tuo yhteen arkkitehdit Sam De Vochtin ja Sofia Nivartin tarkastelemaan, millaisia yhtymäkohtia löytyy tunnetun belgialaisarkkitehdin Marie-José Van Heen sekä Alvar, Aino ja Elissa Aallon työn välillä. Marie-José Van Hee sai arvostetun Alvar Aalto -mitalin vuonna 2024, mitalin 15. saajana. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan.
Etäopastus Maija Lavosen näyttelyyn Keskiviikko 10.9. klo 17 englanniksi
Jos et syystä tai toisesta pääse museovierailulle paikan päälle Helsinkiin voit vierailla näyttelyssä etäopastuksellemme! Etäopastukset toteutetaan suorina lähetyksinä Arkkitehtuuri- ja designmuseon Facebook-tilillä kerran kuussa keskiviikkoisin.
Kävelykierros: Modernin Helsingin arkkitehtuuri Torstai 11.9. klo 15 englanniksi klo 17 suomeksi
Arkkitehtuurikävelyllä tarkastellaan estetiikkaa, materiaaleja ja niitä yhteiskunnallisia olosuhteita, jotka muovasivat modernin arkkitehtuurin kehitystä Helsingissä 1930-luvulta vuoteen 2018. Kävelyn aikana tutustutaan keskustan kiehtoviin toimistorakennuksiin, tavarataloihin, koulutusrakennuksiin sekä muihin julkisiin rakennuksiin. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan.
Kävelykierros: 1970-luvun Vuosaaren arkkitehtuuri suomeksi Lauantai 13.9. klo 14 suomeksi & klo 16 englanniksi
Helsingin suurin kaupunginosa Vuosaari on muuttunut arkkitehtuuriltaan ja kaupunkisuunnittelultaan vuosikymmenestä toiseen. Kävelykierroksella tutustutaan Vuosaaren arkkitehtuuriin ja lähiöön 1970-luvun näkökulmasta. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan.
Kudottu värikollaasi -työpaja Lauantai 13.9. klo 15 suomeksi
Tule mukaan kutomaan omaa värikollaasi ammattilaisen ohjaamana – yksin tai kaverin kanssa! Kudottu värikollaasi -työpajassa opetellaan tekemään tekstiilikudelmaa herkullisen värillisillä langoilla. Työpajan aluksi tutustutaan lyhyesti näyttelyn kohokohtiin, jonka jälkeen siirrytään kudonnan pariin työpajatilaan. Ilmoittaudu mukaan tästä.
20241204 AD/ Arkkitehtuuri ja Designmuseo/ oyy/ Lavonen työpaja/ markkinointikuva kuva: Anni Koponen
Maija Lavonen (1931–2023) on Suomen merkittävimpiä suunnittelijoita ja kansainvälisesti tunnustettu tekstiilitaiteen uudistaja. Pitkän uransa aikana hän kehitti uusia tekniikoita, ravisteli ryijyperinnettä ja oli luomassa Suomeen tekstiilitaiteen kultakautta. Hän oli koko elämänsä edelläkävijä, joka vielä yli 80-vuotiaana loi ennennäkemätöntä valotaidetta optisista kuiduista.
Näyttely kutsuu sisälle Etelä-Hollannissa sijaitsevaan taloon, jonka Van Hee on suunnitellut. Kodin oleskelutilat, kuten ruokailu- ja olohuone, keittiö ja kapea terassi – on rakennettu näyttelyyn niiden oikeassa mittakaavassa. Vastapainona kaupungin hälinälle, voit astua vähäeleisen tilan rauhaan. Näyttely on suunniteltu yhteistyössä itse Marie-José Van Heen kanssa, ja se esittelee myös muut hänen keskeiset kohteensa.
Purkamatta paras -näyttely haastaa pohtimaan vaihtoehtoja rakennusten purkamiselle.Suomessa puretaan tällä hetkellä vuosittain yhtä paljon rakennuksia kuin purkamisen huippuvuosina 1960–70-luvuilla. Tuolloin menetettiin esimerkiksi vuosisadan alun jugendtaloja ja kokonaisia puutaloalueita, joiden kohtaloa on nykynäkökulmasta vaikea käsittää. 2020-luvulla purku-uhan alle joutuvat yhä nuoremmat rakennukset. Erityisen paljon puretaan rakennuksia 1960- ja -70-luvuilta.
