Arkkitehtuuri- ja designmuseon uudeksi viestintä- ja brändijohtajaksi on nimitetty FM Saara Suojoki. Hän aloittaa tehtävässä 1. maaliskuuta 2026.
Saara Suojoen tehtävänä on kehittää Arkkitehtuuri- ja designmuseon yhteiskunnallista vaikuttavuutta, brändiviestintää ja kokonaisvaltaista museokokemusta. Tehtävä on uusi, ja sen tarkoituksena on vahvistaa museon kotimaista ja kansainvälistä tunnettuutta matkalla kohti uutta, vuonna 2030 avautuvaa museorakennusta Helsingin Eteläsatamassa.
”Arkkitehtuuri- ja designmuseon tulevaisuus on meille yhteiskunnallinen tehtävä. Saara Suojoen näkemys brändiviestinnästä tukee tavoitettamme olla kansainvälisesti ainutlaatuinen museo jo ennen uuden rakennuksemme avautumista. Hän tuo mukanaan vankan kokemuksen ja osaamisen siitä, miten eri toimijoita voidaan sitouttaa yhteisen vision taakse ja miten museon vaikuttavuutta rakennetaan kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti”, museonjohtaja Pilvi Kalhama perustelee valintaa.
Saara Suojoki siirtyy museoon EMMA – Espoon modernin taiteen museon kehitysjohtajan tehtävästä. Tätä ennen hän on toiminut markkinoinnin ja viestinnän johtavissa tehtävissä pääkaupunkiseudun suurissa museoissa, kuten HAM Helsingin taidemuseossa 2014–2017 ja Ateneumin taidemuseossa 2006–2014.
”Näen uuden Arkkitehtuuri- ja designmuseon kaikkien suomalaisten yhteisenä hankkeena. On innostavaa päästä rakentamaan uudenlaista museota, joka puhuttelee meitä kaikkia. Tavoitteeni on tuoda museon erityisyyttä ja ainutlaatuisuutta entistä näkyvämmin esiin jo matkalla kohti uutta museota. Samalla kun vahvistamme merkityksellistä museokokemusta, tuemme museon kasvua ja roolia tässä ajassa. Yhdessä teemme museosta ilmiön,” visioi Suojoki.
Uusi Arkkitehtuuri- ja designmuseo
Uuden Arkkitehtuuri- ja designmuseon odotetaan avautuvan Helsingin Eteläsataman Makasiinirannassa vuonna 2030. Museorakennuksesta järjestetyn anonyymin ja kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun tulokset julkaistiin syyskuussa 2025. Voittajaksi valittiin museoarkkitehtuuristaan tunnettu JKMM Arkkitehdit. Uuden museon tavoitteena on luoda puitteet kansainvälisen huipputason museotoiminnalle ja vahvistaa arkkitehtuurin ja muotoilun roolia osana yhteiskuntaa.
Uuden museon valmistumiseen asti Arkkitehtuuri- ja designmuseo toimii osoitteessa Korkeavuorenkatu 23. Museon syksyn ohjelmassa ovat muun muassa Torille! -näyttely, joka esittelee uuden museon suunnittelukilpailun tuloksia, sekä Pako Muumilaaksoon, jossa Tove Janssonin todellisia ympäristöjä tarkastellaan suhteessa muumilaakson tiloihin ennennäkemättömällä tavalla. Tutustu ajankohtaisiin näyttelyihin: admuseo.fi
Arkkitehtuuri- ja designmuseo järjestää talven 2025–26 aikana sarjan keskustelutilaisuuksia, jotka antavat puheenvuoron museon tärkeille sidosryhmille. Keskusteluissa muotoilu- ja arkkitehtuurialojen sekä järjestökentän toimijat pääsevät tuomaan museolle näkemyksensä ja toiveensa siitä, millainen on tulevaisuuden Arkkitehtuuri- ja designmuseo.
Kutsumme nyt arkkitehtuurin ja muotoilun toimijoita osallistumaan keskusteluun. Tule kuulemaan uudesta museorakennuksesta ja tulevien palveluiden ja sisältöjen suunnitelmista sekä keskustelemaan siitä, miten museo voi edistää aloja tulevaisuudessa. Tuo mukanasi näkemyksesi ja toiveesi uudelle museolle.
Keskustelu suuntaa katseen toivottaviin tulevaisuuksiin. Millainen on museon rooli arkkitehtuurin ja muotoilun kentällä tulevaisuudessa? Millaisia ominaisuuksia ja toimintoja toivoisit uuden museorakennuksen sisältävän? Miten museo voi tukea suomalaista muotoilun ja arkkitehtuurin kenttää – sekä suomalaista yhteiskuntaa? Mitä tulisi ottaa huomioon uuden museon konseptia ja toimintaa kehitettäessä?
Lämpimästi tervetuloa kumpaan tahansa keskusteluun!
Mikäli et pääse paikalle, voit välittää terveisesi myös sähköpostitse osoitteeseen: hello@admuseo.fi.
Miten tulevaisuuden museo edistää arkkitehtuurin kenttää?
Aika: Keskiviikkona 12.11.2025 klo 18.00–20.00 Paikka: Arkkitehtuuri- ja designmuseo (Auditorio), Korkeavuorenkatu 23, Helsinki Ilmoittaudu tilaisuuteen ma 10.11.2025 mennessä tästä linkistä
Tilaisuuden alustavat museonjohtaja Pilvi Kalhama, Arkkitehtuuri- ja designmuseo, uuden museorakennuksen suunnittelija, arkkitehti Samuli Miettinen, JKMM Arkkitehdit, ja tutkimuspäällikkö Petteri Kummala, Arkkitehtuuri- ja designmuseo. Keskustelun moderaattorina toimii Katja Lindroos, Urban Practice. Tilaisuuden kieli on suomi. Ennen keskustelua voit tutustua ajankohtaisiin näyttelyihin.
Miten tulevaisuuden museo edistää muotoilun kenttää?
Aika: Keskiviikkona 19.11.2025 klo 17.00–19.00 Paikka: Arkkitehtuuri- ja designmuseo (Auditorio), Korkeavuorenkatu 23, Helsinki Ilmoittaudu tilaisuuteen ma 17.11.2025 mennessä tästä linkistä
Tilaisuuden alustavat museonjohtaja Pilvi Kalhama, Arkkitehtuuri- ja designmuseo, uuden museorakennuksen suunnittelija, arkkitehti Samuli Miettinen, JKMM Arkkitehdit, ja johtava tutkija Leena Svinhufvud, Arkkitehtuuri- ja designmuseo. Keskustelun moderaattorina toimii Katja Lindroos, Urban Practice. Tilaisuuden kieli on suomi. Ennen keskustelua voit tutustua ajankohtaisiin näyttelyihin.
Arkkitehtuuri- ja designmuseo on saanut lahjoituksena Oiva Toikan keramiikkateoksen Lemminkäinen ja saaren neitsyet (1955). Kulttuurivaikuttaja Anna-Liisa Wagerin lahjoittama teos on harvinainen esimerkki Toikan varhaisesta tuotannosta. Teokseen liittyy myös lämmin tarina pitkästä ystävyydestä.
Oiva Toikka (1931–2019) lukeutuu Suomen kansainvälisesti tunnetuimpiin muotoilijoihin. Toikka tunnetaan monipuolisista lasiesineistään ja -veistoksistaan, mutta muotoilijan uralle mahtui myös keramiikkaa, grafiikkaa, Marimekon kuoseja ja oopperapuvustuksia. Monet Toikan suunnittelemista käyttöesineistä poikkeavat suomalaisen muotoilun pelkistetystä ilmaisusta.
Kohti leikkisää ja rempseää muotokieltä
Arkkitehtuuri- ja designmuseon lahjoituksena saama Lemminkäinen ja saaren neitsyet (1955) on harvinainen esimerkki Oiva Toikan keramiikkataiteesta, jota hän loi pääasiassa Arabian ja Rörstrandin tehtailla. Se edustaa Toikan tuotannon varhaisvaihetta ja 1950-luvun studiokeramiikkaa, jossa taiteilijat uudistivat modernin keramiikan muotokieltä rohkeilla materiaali- ja tekniikkakokeiluilla.
“Se, että teos on toteutettu itsenäisesti, tekee siitä erityisen kiinnostavan”, kertoo Arkkitehtuuri- ja designmuseon kokoelmapäällikkö Susanna Thiel.
“Teoksesta näkee, että Oiva Toikka on jo löytämässä omaa ilmaisuaan. Hän on menossa kohti leikkisää ja rempseää muotokieltä, josta hänen myöhempi tuotantonsa tunnetaan”, Thiel jatkaa.
Hannu (oik.) ja Maaret Wager sekä museonjohtaja Pilvi Kalhama Lemminkäinen ja saaren neitsyet -teoksen lahjoitustilaisuudessa Arkkitehtuuri- ja designmuseossa lokakuussa 2025. Kuva: Anni Koponen
Teoksen taustalla on tarina ystävyydestä
Teoksen lahjoittaja, kulttuurivaikuttaja Anna-Liisa Wager kertoo olleensa Toikan läheinen opiskelukaveri Taideteollisessa oppilaitoksessa 1950-luvulla. Vuonna 1954 hän yhdessä puolisonsa Alf Wagerin kanssa hankki Yrjönkadun kotiinsa keramiikkauunin. Toikka viimeisteli siellä ensimmäisen suuren keramiikkateoksensa ja lahjoitti sen ystävälleen kiitokseksi uunin käytöstä. Siitä lähtien teos on ollut vuosikymmeniä osa Wagerien kodin taidekokoelmaa.
Wagerin ja Toikan ystävyys kesti läpi elämän, ja Toikka vieraili usein Wagerien kotona Tapiolassa. Yhdessä he pohtivat teoksen tulevaisuutta ja toivoivat sen päätyvän museoon.
”Halusimme, että teos löytää pysyvän kodin museosta, missä se voi kertoa Oivan varhaisesta urasta tuleville sukupolville”, kertoo Wager. ”Nyt tämä toive on toteutunut.”
Alf Wagerin piirros Wagereiden ensimmäisestä kotipoltosta uudella keramiikkauunilla uudenvuodenaattona 1954. Piirros: Wagerien päiväkirja Villa Lanten Ystävät -yhdistyksen puheenjohtaja Anna-Liisa Wager lahjoitti Oiva Toikan lintuaiheisen lasiveistoksen paavi Johannes Paavali II:lle paavin yksityisvastaanotolla 1986. Kuva: Anna-Liisa Wagerin kotialbumi
Oiva Toikan kokoelma täydentyy
Lemminkäinen ja saaren neitsyet on nyt saanut pysyvän kodin Arkkitehtuuri- ja designmuseon kokoelmissa. Anna-Liisa Wagerin kertoma tarina teoksen synnystä on tallennettu osaksi sen kokoelmatietoja. Oiva Toikan kokoelma Arkkitehtuuri- ja designmuseossa käsittää nyt 1600 teosta, ja erityisen paljon aineistoa on lasitaiteen, teollisen suunnittelun ja tekstiilitaiteen sekä puvustuksen aloilta.
Kokoelmapalvelut on suljettu muuton takia
Arkkitehtuuri- ja designmuseon kokoelmia muutetaan parhaillaan. Useammassa eri osoitteessa sijainnut kokoelma keskitetään kokoelmakeskukseen Vantaalla. Tämän vuoksi Arkkitehtuuri- ja designmuseon kokoelmaa ja arkistoja koskeva asiakaspalvelu on suljettu 1.4.2027 asti. Sulku koskee pääosin myös kokoelmiin tehtäviä lahjoituksia, joita ei oteta vastaan palvelukatkon aikana. Jo aloitetut lahjoitusneuvottelut ja -prosessit viedään loppuun, ja merkittävien esine- tai aineistolahjoitusten vastaanottamisen osalta voidaan harkinnan mukaan neuvotella mahdollisista poikkeuksista.
Esitystaiteilija Teo Ala-Ruona työryhmineen on valittu luomaan teos Pohjoismaiden paviljonkiin Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa 2025. Näyttelyn on tilannut Arkkitehtuuri- ja designmuseo, ja sen kuratoi arkkitehti Kaisa Karvinen.
Näyttely kutsuu pohtimaan suunniteltua ja elettyä ympäristöä saavutettavuuden ja inklusiivisuuden näkökulmista. Se kutsuu pohtimaan, kuinka uusi, laajempi näkökulma voi muuttaa tapoja, joilla arkkitehtuuria hahmotellaan ja luodaan.
”Arkkitehtuuri heijastelee yhteiskunnan ajattelua ja ideologioita. Se vaikuttaa ihmiskehoihin ja niiden poliittiseen todellisuuteen”, kertoo Teo Ala-Ruona.
”Työni käsittelee kehoihin, erityisesti transkehoihin, kohdistuvia sosiopoliittisia paineita, ja vaikutuksia. Minua kiinnostaa, miten arkkitehtuuri jokapäiväisenä ympäristönä on vaikuttanut tapoihimme luokitella asioita ja toisiamme”, hän jatkaa.
Biennaalinäyttelyä varten Ala-Ruona on koonnut monialaisen työryhmän, johon kuuluvat arkkitehti A.L. Hu, lavastaja ja taiteilija Teo Paaer, äänisuunnittelija Tuukka Haapakorpi, dramaturgi Even Minn, kuvataiteilija Venla Helenius, muotisuunnittelija Ervin Latimer, Graafinen suunnittelija Kiia Beilinson sekä esiintyjät Kid Kokko, Caroline Suinner ja Romeo Roxman Gatt.
Helsinkiläinen Teo Ala-Ruona työskentelee performanssin, nykyteatterin ja koreografian parissa. Ala-Ruonan teoksia on esitetty muun muassa Performa-biennaalissa New Yorkissa, Vilnan esitystaiteen biennaalissa, Kiasma-teatterissa ja Institute of Contemporary Artissa Lontoossa.
Ala-Ruona näkee arjen ympäristöt näyttämöinä, jotka ohjaavat ihmisten tapaa katsoa toisiaan. Paviljonki on yksi tällainen ympäristö, joka ohjaa huomaamatta katsomisen ja kokemisen tapoja.
Näyttelyn kuraattori, Kaisa Karvinen kuvailee:
”Teo Ala-Ruonan teos haastaa meidät pohtimaan uudelleen suhdettamme ympäristöön, historiaan ja tulevaisuuteen, tarjoten uusia näkökulmia rakennettuun ympäristöön. Transkokemus tuo näkyviin arkkitehtuurin sääntöjä ja rakenteita, joita pidämme itsestäänselvyyksinä. Aivan kuten kuin tiedostamattomat ennakkoluulot vaikuttavat meihin kaikkiin, myös käsityksemme tilojen ja rakennusten tarjoamista mahdollisuuksista on kulttuurimme ja kokemustemme muovaama. Ala-Ruonan ehdotuksessa minua innostaa se, miten hän yhdistää arkkitehtuurin ja esittävän taiteen menetelmiä. Näillä kahdella alalla on paljon yhteistä: ne käsittelevät materiaalisuutta, kehoa ja tilaa, mutta samalla ne molemmat hahmottavat mahdollisia tulevaisuuksia.”
Norjalaisen arkkitehdin Sverre Fehnin 1962 suunnittelema Pohjoismaiden paviljonki sijaitsee keskeisellä paikalla Giardinin puistossa. Kuva: Åke E:son Lindman
19. kansainvälinen arkkitehtuurinäyttely La Biennale di Venezia avautuu toukokuussa 2025. Sen kuraattorina toimii italialainen arkkitehti, kaupunkisuunnittelija ja tutkija Carlo Ratti. Hänen johdollaan biennaali esittelee erilaisia älykkyyden ja ihmisyyden muotoja ajassa, jona moni määritelmä menee uusiksi.
Pohjoismaiden paviljonki on Suomen, Norjan ja Ruotsin yhteisomistuksessa. Maat vastaavat näyttelyistä vuorovuosittain. Tulevan näyttelyn tuotannosta vastaa Suomen Arkkitehtuuri- ja designmuseo yhteistyössä Ruotsin ArkDesin ja Norjan kansallismuseon kanssa. Näyttelyn komissaarina toimii Carina Jaatinen yhteistyössä Karin Nilssonin (ArkDes) ja Yngvill Aagaard Sjööstenin (Norjan kansallismuseo) kanssa. Arkkitehtuuri- ja designmuseon kuratoriaaliseen työryhmään kuuluvat kuraattori Kaisa Karvinen ja kuratoriaalinen neuvonantaja Suvi Saloniemi.
Hanketta on tukenut Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Taiteilijan valinta
Teo Ala-Ruona valikoitui Pohjoismaiden paviljongin taiteilijaksi kutsumenettelyllä. Museo tilasi kolmelta arkkitehtuurin tai materiaalisen ympäristön kanssa työskentelevältä taiteilijalta teosehdotuksen, jonka lähtökohtana oli kuraattorin konsepti. Teosehdotuksia kommentoi kansainvälinen neuvonantajaryhmä, johon kuuluivat arkkitehti, päätoimittaja, kirjoittaja ja arkkitehtuuriosaston johtaja Nick Axel (Gerrit Rietveld Academie, E-Flux Architecture), arkkitehti, kuraattori ja kriitikko Eva Franch i Gilabert ja arkkitehtuurin historian ja restauroinnin apulaisprofessori Panu Savolainen (Aalto-yliopisto).
19. kansainvälinen arkkitehtuurinäyttely Venetsian arkkitehtuuribiennaali
Venetsian kansainvälinen arkkitehtuurinäyttely on maailman tunnetuin kansainvälinen arkkitehtuurin esittämisen areena. Vuonna 2025 arkkitehtuuribiennaalin kuratoi italialainen arkkitehti, kaupunkisuunnittelija, insinööri ja tutkija Carlo Ratti teemalla Intelligens. Natural. Arteficial. Collective. Venetsian 19. Kansainvälinen arkkitehtuurinäyttely – La Biennale di Venezia on avoinna yleisölle 10. toukokuuta – 23. marraskuuta 2025.
Carson Chan on nimitetty Arkkitehtuuri- ja designmuseon kuratoriaaliseksi johtajaksi (Director of Curatorial Affairs).Chan siirtyy tehtävään New Yorkin Museum of Modern Artista (MoMA), missä hän on toiminut arkkitehtuurin ja muotoilun kuraattorina sekä Emilio Ambasz -instituutin johtajana.
Uudessa tehtävässään Carson Chan vastaa arkkitehtuuri- ja designmuseon sisällöllisestä ohjelmistosta ja toteutuksesta. Hänen vastuulleen kuuluvat laajasti museon sisällöllinen toiminta, kuten näyttelyt, kokoelmat, tutkimus, julkaisut ja yleisötyö. Chan aloittaa tehtävässään tammikuussa 2026. Hän on myös keskeisessä roolissa arkkitehtuuri- ja designmuseon kehityksessä kohtimuseon uutta kotia, joka avautuu Helsingin Eteläsatamassa vuonna 2030.
“Tavoitteemme on luoda arkkitehtuurin ja designin pohjoismainen edelläkävijämuseo, joka on innostava, monialainen ja uudella tavalla ajatteleva. Carson Chanin laaja asiantuntemus ja visionäärinen työ tukevat museomme tavoitetta saavuttaa monimuotoisia ja kansainvälisiä yleisöjä. On ilo toivottaa hänet tervetulleeksi tiimiimme”, sanoo museonjohtaja Pilvi Kalhama.
”On ainutlaatuinen etuoikeus päästä käsittelemään aikamme yhteiskunnallisia ja ekologisia haasteita arkkitehtuurin ja muotoilun keinoin uudessa museossa. Haluan jatkaa Suomen arvostettua arkkitehtuuri- ja muotoiluperinnettä ja nähdä tulevan museon kansainvälisenä suunnannäyttäjänä, joka ei ainoastaan esittele näitä aloja, vaan myös aktiivisesti muokkaa niiden tulevaisuutta”, toteaa Carson Chan.
“Työtämme ohjaa tieto muutoksen välttämättömyydestä, rohkea innovointi ja perusteellinen tutkimustyö. Itseäni motivoi halu laajentaa arkkitehtuurin ja muotoilun tarinaa uusilla ja osallistavilla näkökulmilla sekä vaikuttaa näin nykykulttuurin muotoutumiseen”, Chan jatkaa.
Chan on toiminut MoMAssa myös kestävän kehityksen työryhmässä, joka vastaa museon energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä. Hän on edistänyt monialaista keskustelua rakennetun ja luonnonympäristön suhteesta näyttelyiden, tutkimushankkeiden ja yleisöohjelmien kautta. Chanin kuratoimista näyttelyistä esimerkiksi Emerging Ecologies: Architecture and the Rise of Environmentalism (MoMA, 2023) sai laajaa kansainvälistä huomiota.
Chanin ura alkoi Berliinissä vuonna 2006, kun hän perusti yhdessä Fotini Lazaridou-Hatzigogan kanssa kokeellisen, poikkitieteelliseen vuoropuheluun kannustavan PROGRAM-projektitilan. Hän on sen jälkeen toiminut yhteiskuraattorina esimerkiksi Marrakech Biennalessa (2012) ja pääkuraattorina Biennial of the Americasissa (Denver, 2013).
Chan on seurattu arkkitehtuurin alan vaikuttaja, puhuja ja tuottelias kirjoittaja, jonka tekstejä on julkaistu useissa kansainvälisissä taide- ja arkkitehtuurijulkaisuissa sekä taitelija- ja arkkitehtimonografioissa. Hänen työskentelytavalleen on luonteenomaista osallistaa laajasti erilaisia yleisöjä ja mahdollistaa ajankohtaista keskustelua. Hän on valmistunut arkkitehdiksi Cornellin yliopistosta, suorittanut maisterin tutkinnon Harvardin Graduate School of Designissa ja tekee väitöskirjatutkimusta Princetonin yliopistossa ympäristöliikkeen ja sodanjälkeisen akvaariorakentamisen suhteesta Yhdysvalloissa.
Jenny ja Antti Wihurin rahasto on tehnyt miljoonan euron lahjoituksen Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiölle. Lahjoitus, joka on rahaston suurin yksittäinen myöntö tänä vuonna, kohdentuu säätiön peruspääomaan, jonka tuotoilla mahdollistetaan kunnianhimoinen toiminta museolle toteutettavassa uudisrakennuksessa.
Helsingin kaupungin ja Suomen valtion myöntämien lahjoitusten päälle rakentuvasta yksityisen pääoman 30 miljoonan euron tavoitteesta on nyt koossa jo 28 miljoonaa.
”Wihurin rahaston lahjoitus on merkittävä askel matkalla kohti uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon avaamista. Varhainen sitoutuminen hankkeeseen on osoitus uskosta tulevaisuuteen sekä siihen arvoon, mitä muotoilu, arkkitehtuuri ja kulttuuri-instituutiot tuovat yhteiskuntaamme. Lämmin kiitos Jenny ja Antti Wihurin rahastolle”, iloitsee Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön toimitusjohtaja Kaarina Gould.
Seuraavan varainhankintatavoitteen tueksi nimekäs tukiryhmä
Museohankkeen varainhankinta- ja kumppanuustyö jatkuu uuden asiantuntijajoukon tuella. Kumppanuuksien tukiryhmä on aloittanut työnsä puheenjohtajanaan Kirsi Komi. Tukiryhmään on kutsuttu seuraavat asiantuntijat: Nathalie Ahlström, Tuomas Aho, Christina Dahlblom, Jussi Herlin,Sanna-Mari Jäntti, Petteri Karttunen, Laura Tarkka ja Ari Tolppanen.
Tukiryhmän roolina on tunnistaa yhteistyömahdollisuuksia sekä edistää keskusteluja potentiaalisten kumppaneiden ja rahoittajien kanssa. Näin ryhmä tukee laajan kumppaniekosysteemin rakentumista ja varmistaa hankkeen varainhankinnan tavoitteiden toteutumisen. Jäsenet on kutsunut Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiö.
”On upeaa olla mukana mahdollistamassa Suomeen jotain näin ainutlaatuista”, sanoo tukiryhmän puheenjohtaja Kirsi Komi. ”Uusi arkkitehtuuri ja designmuseo on investointi, joka luo elinvoimaa ja arvoa koko yhteiskuntaan. Näen hankkeen tämän vuosikymmenen isona yhteisenä tehtävänämme, johon liittyy loputtomasti yhteistyömahdollisuuksia erilaisille yrityksille ja yhteisöille”.
Uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo
Helsinkiin suunnitteilla olevan uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon odotetaan avautuvan Helsingin Eteläsataman Makasiinirannassa 2030. Museolle toteutettavasta uudisrakennuksesta järjestetyn kansainvälisen suunnittelukilpailun tulokset julkaistiin syyskuussa 2025. Kilpailu voittajaksi valittiin museoarkkitehtuuristaan tunnettu suomalainen toimisto JKMM Arkkitehdit ehdotuksellaan ‘Kumma’. Arkkitehtuuri- ja designmuseon uuden kodin tavoitteena on luoda puitteet kansainvälisen huipputason museotoiminnalle ja mahdollistaa museon yhteiskunnallinen tehtävä: yhteisen tulevaisuutemme muotoileminen arkkitehtuurin ja designin avulla.
Helsingin kaupunki ja Suomen valtio ovat kumpikin sitoutuneet tukemaan museon perustamisesta vastaavaa Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiötä 60 miljoonan euron pääomalahjoituksin. Tukensa uudelle museolle on antanut myös joukko yksityisiä säätiöitä ja rahastoja. Museon perustajakumppaneita ovat Jane ja Aatos Erkon säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden, Saastamoisen säätiö, Suomen taideteollisuusyhdistyksen 100-vuotissäätiö sekä nyt viimeisimpänä Jenny ja Antti Wihurin rahasto.
Lämmin kiitos kaikille perustajakumppaneille lahjoituksista, jotka mahdollistavat kansainvälisen huipputason toiminnan Arkkitehtuuri- ja designmuseolle toteutettavassa uudisrakennuksessa!
Pohjoismaiden suurin monialainen muotoilufestivaali Helsinki Design Week rantautuu jälleen kaupunkiin ja verkkoon. Arkkitehtuuri- ja designmuseossa on runsaasti ohjelmaa koko tapahtuman ajan.
Voit tutustua museoiden festivaaliohjelmaan tällä sivulla. Tervetuloa mukaan!
Arkkitehtuuri- ja designmuseon tapahtumat 5.–14.9.2025
Lauantai 6.9. klo 14 Kävelykierros: Historiallisen Helsingin arkkitehtuuri suomeksi klo 16 Kävelykierros: Historiallisen Helsingin arkkitehtuuri englanniksi klo 13 Yleisöopastus suomeksi D-talossa (Korkeavuorenkatu 23) klo 14 Yleisöopastus suomeksi A-talossa (Kasarmikatu 24)
Tiistai 9.9. klo 16–17:30 Luonnostelukurssi – alustajina Aalto+Aalto klo 16.30–17.45 Verkkotapahtuma: Celebrating the Everyday klo 17 Yleisöopastus suomeksi D-talossa (Korkeavuorenkatu 23) klo 18 Yleisöopastus suomeksi A-talossa (Kasarmikatu 24)
Keskiviikko 10.9. klo 17 Etäopastus Maija Lavosen näyttelyyn englanniksi Office Pong, kutsulla (TBA)
Torstai 11.9. klo 15 Kävelykierros: Modernin Helsingin arkkitehtuuri englanniksi klo 17 Kävelykierros: Modernin Helsingin arkkitehtuuri suomeksi
Lauantai 13.9. klo 14 Kävelykierros: 1970-luvun Vuosaaren arkkitehtuuri suomeksi klo 15 Kudottu värikollaasi -työpaja suomeksi klo 16 Kävelykierros: 1970-luvun Vuosaaren arkkitehtuuri englanniksi klo 13 Yleisöopastus suomeksi D-talossa (Korkeavuorenkatu 23) klo 14 Yleisöopastus suomeksi A-talossa (Kasarmikatu 24)
Tutustu tapahtumiin
Kävelykierros: Historiallisen Helsingin arkkitehtuuri Lauantai 6.9. klo 14 suomeksi ja klo 16 englanniksi
Historiallinen Helsinki -arkkitehtuurikävelyllä kuullaan, mikä tekee Helsingistä kaupungin, joka se tänä päivänä on. Suomen historiaa, avainhenkilöitä sekä rakennusmateriaaleista ja -tekniikoita avaavan kävelyn aikana tutustumme Helsinkiä määrittäviin upeisiin rakennuksiin, jotka heijastavat kaupungin rikasta historiaa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen tästä.
Yleisöopastukset Maija Lavonen – Hiljaisia monumentteja -näyttelyyn Lauantai 6.9. klo 13 suomeksi Tiistai 9.9. klo 17 suomeksi Lauantai 13.9. klo 13 suomeksi
Opastus sisältyy museolipun hintaan.
Kuva: Anni koponen
Yleisöopastukset Marie-José Van Heen -näyttelyyn Lauantai 6.9. klo 14 suomeksi Tiistai 9.9. klo 18 suomeksi Lauantai 13.9. klo 14 suomeksi
Opastus sisältyy museolipun hintaan.
Luonnostelukurssi Marie-José Van Heen hengessä – alustajina Aalto+Aalto Tiistai 9.9. klo 16–17:30
Luonnostelukurssilla Marie-José Van Heen hengessä opit visualisoimaan ja kommunikoimaan arkkitehtuuria ja tilaa. Kurssi avaa luonnostelun mahdollisuuksia erilaisten harjoitusten kautta ja käsivarapiirustuksen työkaluja ja menetelmiä käyttäen. Kurssilla opit havainnointia, visuaalisten muistiinpanojen tekemistä ja tutustut erilaisten luonnostelutekniikoiden käyttöön. Lue lisää ja varaa paikkasi tästä.
Celebrating the Everyday – Marie-José Van Hee’s Architecture in Dialogue with Aalto Tiistai 9. syyskuuta 2025 klo 16.30–17.45 (Suomen aikaa / EEST / UTC+3) Zoomissa
Tämä keskustelu tuo yhteen arkkitehdit Sam De Vochtin ja Sofia Nivartin tarkastelemaan, millaisia yhtymäkohtia löytyy tunnetun belgialaisarkkitehdin Marie-José Van Heen sekä Alvar, Aino ja Elissa Aallon työn välillä. Marie-José Van Hee sai arvostetun Alvar Aalto -mitalin vuonna 2024, mitalin 15. saajana. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan.
Etäopastus Maija Lavosen näyttelyyn Keskiviikko 10.9. klo 17 englanniksi
Jos et syystä tai toisesta pääse museovierailulle paikan päälle Helsinkiin voit vierailla näyttelyssä etäopastuksellemme! Etäopastukset toteutetaan suorina lähetyksinä Arkkitehtuuri- ja designmuseon Facebook-tilillä kerran kuussa keskiviikkoisin.
Kävelykierros: Modernin Helsingin arkkitehtuuri Torstai 11.9. klo 15 englanniksi klo 17 suomeksi
Arkkitehtuurikävelyllä tarkastellaan estetiikkaa, materiaaleja ja niitä yhteiskunnallisia olosuhteita, jotka muovasivat modernin arkkitehtuurin kehitystä Helsingissä 1930-luvulta vuoteen 2018. Kävelyn aikana tutustutaan keskustan kiehtoviin toimistorakennuksiin, tavarataloihin, koulutusrakennuksiin sekä muihin julkisiin rakennuksiin. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan.
Kävelykierros: 1970-luvun Vuosaaren arkkitehtuuri suomeksi Lauantai 13.9. klo 14 suomeksi & klo 16 englanniksi
Helsingin suurin kaupunginosa Vuosaari on muuttunut arkkitehtuuriltaan ja kaupunkisuunnittelultaan vuosikymmenestä toiseen. Kävelykierroksella tutustutaan Vuosaaren arkkitehtuuriin ja lähiöön 1970-luvun näkökulmasta. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan.
Kudottu värikollaasi -työpaja Lauantai 13.9. klo 15 suomeksi
Tule mukaan kutomaan omaa värikollaasi ammattilaisen ohjaamana – yksin tai kaverin kanssa! Kudottu värikollaasi -työpajassa opetellaan tekemään tekstiilikudelmaa herkullisen värillisillä langoilla. Työpajan aluksi tutustutaan lyhyesti näyttelyn kohokohtiin, jonka jälkeen siirrytään kudonnan pariin työpajatilaan. Ilmoittaudu mukaan tästä.
20241204 AD/ Arkkitehtuuri ja Designmuseo/ oyy/ Lavonen työpaja/ markkinointikuva kuva: Anni Koponen
Maija Lavonen (1931–2023) on Suomen merkittävimpiä suunnittelijoita ja kansainvälisesti tunnustettu tekstiilitaiteen uudistaja. Pitkän uransa aikana hän kehitti uusia tekniikoita, ravisteli ryijyperinnettä ja oli luomassa Suomeen tekstiilitaiteen kultakautta. Hän oli koko elämänsä edelläkävijä, joka vielä yli 80-vuotiaana loi ennennäkemätöntä valotaidetta optisista kuiduista.
Näyttely kutsuu sisälle Etelä-Hollannissa sijaitsevaan taloon, jonka Van Hee on suunnitellut. Kodin oleskelutilat, kuten ruokailu- ja olohuone, keittiö ja kapea terassi – on rakennettu näyttelyyn niiden oikeassa mittakaavassa. Vastapainona kaupungin hälinälle, voit astua vähäeleisen tilan rauhaan. Näyttely on suunniteltu yhteistyössä itse Marie-José Van Heen kanssa, ja se esittelee myös muut hänen keskeiset kohteensa.
Purkamatta paras -näyttely haastaa pohtimaan vaihtoehtoja rakennusten purkamiselle.Suomessa puretaan tällä hetkellä vuosittain yhtä paljon rakennuksia kuin purkamisen huippuvuosina 1960–70-luvuilla. Tuolloin menetettiin esimerkiksi vuosisadan alun jugendtaloja ja kokonaisia puutaloalueita, joiden kohtaloa on nykynäkökulmasta vaikea käsittää. 2020-luvulla purku-uhan alle joutuvat yhä nuoremmat rakennukset. Erityisen paljon puretaan rakennuksia 1960- ja -70-luvuilta.
Tule tutustumaan Helsingin arkkitehtuurin historiallisiin kerrostumiin! Chicagolainen Gayle McKeen johdattaa sekä paikalliset että matkailijat arkkitehtuurikävelyille kaupungin eri alueille.
Gayle McKeen on kokenut opas, joka on väitellyt valtiotieteestä Chicagon yliopistossa. Hän on opettanut yliopistoissa Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Arkkitehtuuria rakastavan McKeenin juuret ovat Suomessa, ja hän on opastanut huippusuosittuja kierroksia Helsingissä jo vuodesta 2017.
Aikataulu
Perjantaina 25.7.2025 klo 13.00–15.00 Historiallisen Helsingin arkkitehtuuri
Lauantaina 26.7.2025 klo 11.00–13.00 Ullanlinnan arkkitehtuuri
Keskiviikkona 13.8.2025 klo 11.00–13.00 Ullanlinnan arkkitehtuuri
Perjantaina 15.8.2025 klo 17.00–19.00 Modernin Helsingin arkkitehtuuri
Keskiviikkona 27.8.2025 klo 16.00–18.00 Ullanlinnan arkkitehtuuri
Osallistuminen
Kullekin arkkitehtuurikävelylle varataan erikseen paikka ilmoittautumalla tapahtuma-alustallamme. Lippu maksetaan verkkokaupassa etukäteen ja ilmoittautuminen on sitova.
Näytä sähköpostissa saamasi varausvahvistus oppaalle ennen kierroksen alkua.
Hinta: 15 € / henkilö Kesto: 90 min Kieli: englanniksi
Historiallisen Helsingin arkkitehtuuri
Historiallinen Helsinki -arkkitehtuurikävelyllä kuullaan, mikä tekee Helsingistä kaupungin, joka se tänä päivänä on. Suomen historiaa, avainhenkilöitä sekä rakennusmateriaaleista ja -tekniikoita avaavan kävelyn aikana tutustumme Helsinkiä määrittäviin upeisiin rakennuksiin, jotka heijastavat kaupungin rikasta historiaa.
Kävely alkaa Arkkitehtuuri- ja designmuseon D-talosta (entinen Designmuseon rakennus, Korkeavuorenkatu 23, 00130 Helsinki) ja päättyy viimeiseen kohteeseen Helsingin päärautatieasemalle (Kaivokatu 1, 00100 Helsinki). Kävelyn kesto on noin 1 tunti 30 minuuttia.
Arkkitehtuurikävelyllä tarkastellaan estetiikkaa, materiaaleja ja niitä yhteiskunnallisia olosuhteita, jotka muovasivat modernin arkkitehtuurin kehitystä Helsingissä 1930-luvulta vuoteen 2018. Kävelyn aikana tutustutaan keskustan kiehtoviin toimistorakennuksiin, tavarataloihin, koulutusrakennuksiin sekä muihin julkisiin rakennuksiin.
Kävely alkaa Arkkitehtuuri- ja designmuseon D-talosta (entinen Designmuseon rakennus, Korkeavuorenkatu 23, 00130 Helsinki) ja päättyy viimeiseen kohteeseen Helsingin keskustaan. Kävelyn kesto on noin 1 tunti 30 minuuttia.
Arkkitehtuurikävelyllä tarkastellaan kaupunkisuunnittelua kahden Helsingin kauneimman, puistoistaan ja värikkäistä jugend-asuinrakennuksistaan tunnetun, kaupunginosan taustalla. Kävelyn aikana kuljetaan kohti viihtyisää Ullanlinnan merenrantaa, josta jatketaan matkaa Eiran kaupunginosaan.
Kävely alkaa Arkkitehtuuri- ja designmuseon D-talolta (entinen Designmuseon rakennus, Korkeavuorenkatu 23, 00130 Helsinki) ja päättyy viimeiseen kohteeseen Eiran sairaalalle (Laivurinkatu 29, 00150 Helsinki). Kävelyn kesto on noin 1 tunti 30 minuuttia.
Arkkitehtuuri- ja designmuseo on toteuttanut näyttelyn Pohjoismaiden paviljonkiin 19. kansainväliseen arkkitehtuuribiennaaliin Venetsiassa. Biennaali on avoinna yleisölle 10.5.–23.11.2025.
Industry Muscle: Five Scores for Architecture on esitystaiteilija Teo Ala-Ruonan ja hänen työryhmänsä luoma näyttely, joka tutkii modernia rakennettua ympäristöä transkehon näkökulmasta. Näyttely yhdistää arkkitehtuuria, esitystaidetta sekä installaatiota ja ehdottaa viisi harjoitetta tulevaisuuden arkkitehtuurille.
Video kuvattiin helsinkiläisellä betonitehtaalla, missä näyttelyn installaatio rakennettiin betonista, teräksestä ja vanhasta urheiluautosta. Video antaa ensimmäisen välähdyksen myös Venetsiassa nähtävästä esityksestä. Esiintyjinä ovat Ala-Ruona, Kid Kokkoja Caroline Suinner. Videon on tuottanut Cocoa. Sen on ohjannut Taito Kawata, jonka aiempiin töihin kuuluu muun muassa Netflix-sarja Dance Brothers.
Videon työryhmä
Ohjaus Taito Kawata Tuottaja Ilona Malinen Kuvaus Tuomas Nurmi Tuotantopäällikkö Samuli Hilkamo Tuotantoassistentti / valaisija Eemi Lehto Valoteknikko Tiia Hyyryläinen 1. kamera-assistentti Henrik Leppänen Maskeeraus ja hiukset Emma Janhonen Grip Oskari Jokinen Grip-assistentti Pepe Uimonen Lavastus Teo Paaer Musiikki & äänisuunnittelu Akseli Soini / El Camino
Petja Virikko / El Camino VFX-taiteilija Juho Lähdesmäki Värimäärittely Joni Kuusisto
Toimimme ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Pyrimme ylittämään lain vähimmäisvaatimukset ja kehitämme toimintaamme avoimesti ja läpinäkyvästi.
2. Hyvä hallintotapa
Toimimme rehellisesti ja läpinäkyvästi. Emme hyväksy korruptiota tai väärinkäytöksiä. Valitsemme yhteistyökumppaneiksi tahoja, jotka jakavat arvomme. Emme tee yhteistyötä esimerkiksi tupakka- tai aseteollisuuden kanssa.
3. Yhdenvertaisuus ja osallisuus
Kaikki työyhteisön ja luottamuselinten jäsenet ovat yhdenvertaisia. Edistämme monimuotoisuutta, saavutettavuutta ja turvallista toimintaympäristöä, jossa jokainen voi tulla kuulluksi ja nähdyksi.
4. Tietosuoja ja tietoturva
Kunnioitamme yksityisyyttä ja käsittelemme henkilötietoja vastuullisesti ja huolellisesti. Kerromme selkeästi, miten ja miksi tietoja käytetään.
5. Väärinkäytöksistä ilmoittaminen
Jokaisella on velvollisuus ilmoittaa epäeettisestä toiminnasta. Ilmoituksen voi tehdä esihenkilölle, johdolle tai nimettömästi sisäisen ilmoituskanavan kautta. Ilmoittajaa suojellaan mahdollisilta vastatoimilta.
6. Museoalan eettiset säännöt
Noudatamme museolakia (314/2019) ja kansainvälisen museojärjestö ICOM:n eettisiä sääntöjä. Museoiden tehtävänä on säilyttää, tutkia ja välittää kulttuuri- ja luonnonperintöä yhteiskunnan hyväksi.
