Arkkitehtuuri- ja designmuseossa voit jatkaa museokorttisi voimassaoloa tai ostaa kokonaan uuden Museokortin. Kampanja-aikana 14.9.–27.9. vuoden jatkokauden voi ladata 73 eurolla (norm. 86 €). Tarjous on voimassa museoissa ja museokortin verkkopalvelussa 27.9. asti.
Tarjous koskee sekä voimassa olevia että vanhentuneita kortteja, mutta ei uusia Museokortti-tilauksia.
Arkkitehti Juhani Pallasmaa on lahjoittanut koko uransa aikana kartuttamansa kirjaston osaksi Arkkitehtuuri- ja designmuseon kokoelmaa. Osa tästä valtavasta kirjakokoelmasta avautuu yleisölle Pallasmaan käsikirjastossa museon uudessa Eteläranta 6 -tapahtumatilassa. Käsikirjaston kokonaisuuden on kuratoinut Arkkitehtuuri- ja designmuseon vastaava tietoasiantuntija Suvi Juvonen. Tässä tekstissä Pallasmaa kertoo suhteestaan kirjoihin ja kirjastoonsa.
Teksti: Juhani Pallasmaa
”Arkkitehtipiirin ulkopuolisen kaveriporukkani – taidemaalarit, veistäjät, kirjailijat ja runoilijat, säveltäjät ja muusikot sekä filosofit ja tieteilijät – sai minut kiinnostumaan suunnittelemani ammatin ulkopuolisesta maailmasta. Jo opiskelija-aikoinani 60-luvulla tein lukuisia ulkomaanmatkoja rakentaakseni vastikään perustetun Suomen arkkitehtuurimuseon kotimaisen arkkitehtuurin näyttelyitä. Vuosikymmen myöhemmin jatkoin matkojani luentojen, oppituntien ja arvostelupaneelien merkeissä. Tämän jälkeen sain kutsuja useisiin vierailevan professorin rooleihin sekä pitempiin ajanjaksoihin useissa eri maissa. Tämän lisäksi sain suunnittelun toimeksiantoja ulkomailta. Lukuisten matkojeni aikana muodostui tapa lähteä matkalle yhden tyhjän matkalaukun kanssa. Paluumatkalla tuo suuri matkalaukku oli täynnä kirjoja.
Ostamani kirjat käsittelivät aluksi arkkitehtuuria sekä taidetta, mutta pian valikoimani laajeni valokuvaukseen, elokuviin, filosofiaan, psykologiaan, neurotieteisiin, kirjallisuusesseisiin sekä runouteen. Suomessa ostamieni sekä lahjatoimituksina tulleiden kirjojen lisäksi olen täyttänyt kotikirjastoani omin käsin noin 10 000 ulkomaalaisella kirjalla. Yhteensä nämä kirjat painavat useamman tonnin. Kuudesta eri maanosasta, useasta eri maasta.
En ole ehtinyt lukea kaikkia kirjojani, mutta niiden pelkkä läsnäolo on ollut tärkeää sekä tunteellisesti että järjellisesti. Kirjat ovat taianomaisia esineitä. Niitä ei tarvitse lukea läpikotaisin, sillä pelkkä niiden läsnäolo ohjaa tietoisuutta ja ajattelua: ne vahvistavat ajatusmaailmaa ja rikastavat elämää. Niistä tulee osa persoonallisuutta. Kirjoilla on ollut myös suora vaikutus arkkitehtuuriseen jälkeeni. Kun aloitan uuden projektin, katsahdan ensin taidemaalari Fra Angelicon maalauksiin, sillä vaatimattoman munkin maalaukset näyttäytyvät ihmisolentoina pehmentäen käsityksiäni ja ajatuksiani. Tämä oli kirjastoni ensimmäinen teos. Sain sen 50-luvun lopulla lahjoituksena ystävältäni, taidemaalari Juhana Blomstedtiltä, opettajani ja mentorini Aulis Blomstedtin vanhimmalta pojalta.
Kirjat ovat ihmisen parhaita kavereita. Ne muistuttavat ihmisiä ja niiden läsnäolo rikastaa, ohjaa ja aktivoi mieltä. Hyvä kirjavalikoima maadoittaa ja ruokkii mielikuvitusta. Olenkin usein opastanut opiskelijoitani laittamaan muutaman hyvän kirjan yöpöydälle ennen nukkumaanmenoa.”
Helsingin kaupunki aloittaa Arkkitehtuuri- ja designmuseon edessä sijaitsevan Koulupuistikon aukion rakennustyöt. Työt alkavat arviolta maanantaina 3.8.2026. Aluetta uudistetaan viihtyisämmäksi ja paremmin oleskelua, tapahtumia sekä alueen palveluita palvelevaksi kaupunkitilaksi. Työt valmistuvat arviolta 16.12.2026.
Kulku museon etuovesta on käytössä normaalisti koko remontin ajan (Korkeavuorenkatu 23). Esteetön sisäänkäynti tapahtuu tuttuun tapaan museon takaoven kautta (kulku osoitteesta Ullanlinnankatu 4). Museon edustan katutyöremontin aikana autolla ajo esteettömälle sisäänkäynnille tapahtuu reittiä Kasarmikatu–Ullanlinnankatu.
Työmaa aiheuttaa tilapäisiä muutoksia liikennejärjestelyihin, kulkureitteihin museon ympäristössä sekä pysäköintiin. Mahdollisista museovierailuun vaikuttavista muutoksista kerromme urakan edetessä.
Työmaan yhteydessä toteutetaan raitiotiehen liittyviä töitä, minkä vuoksi raitioliikenne on keskeytetty alueella ajalla 31.8.–30.9.2026. Museota lähimmäksi tuleva raitiovaunu on syyskuun ajan 10B, ja lähin pysäkki on Kolmikulma, josta matkaa museolle on noin 300 metriä.
Pysäkit Kolmikulma (H0703 ja H0704), Johanneksenkirkko (H0705 ja H0706) sekä Tarkk´ampujankatu (H0708) ovat poissa käytöstä 31.9. asti.
Urakka-alue merkattu karttaan punaisella, Arkkitehtuuri- ja designmuseo vihreällä. Kulku museon etuovesta ja esteetön sisäänkäynti takaovesta ovat käytössä normaalisti koko remontin ajan.
Arkkitehtuuri- ja designmuseon kokoelmia nähdään tänä kesänä Japanissa, kun Marimekko: Art of Printmaking – Beauty, Dream, Love -näyttely avautuu Kiotossa 4. heinäkuuta. Näyttelyn esineistöstä valtaosa, noin 70 teosta ja valokuvaa, on lainattu museon kokoelmista.
Japanilaisten museoiden ja Marimekon yhteistyössä toteuttama näyttely keskittyy Marimekon painokangastaiteeseen sekä perustaja Armi Ratian ajatuksiin väreistä, kauneudesta ja ilosta osana arkea. Esillä on valokuvia, historiallisia lehtiartikkeleita, ikonisia kuoseja ja vaatteita eri vuosikymmeniltä. Kokonaisuus kuljettaa kävijän Marimekon varhaisista vuosista nykypäivään ja tarjoaa näkökulmia suunnittelijoiden luovaan työhön yrityksen tunnistettavan ilmeen taustalla.
”Arkkitehtuuri- ja designmuseon kokoelmat avaavat näköalan Marimekon historiaan, mutta myös yksittäisten suunnittelijoiden erottuvaan kädenjälkeen ja elämäntyöhön. Monet suomalaisen suunnittelun tärkeät nimet ovat suunnitelleet ainakin jossakin vaiheessa Marimekolle. On hienoa, että Marimekon painokangastaidetta esitellään Japanissa, missä kiinnostus Marimekkoa ja suomalaista muotoilua kohtaan on suurta”, sanoo museon kuraattori Harry Kivilinna.
Näyttely kertoo Marimekon kasvusta suomalaisesta tekstiilitalosta kansainvälisesti tunnetuksi designbrändiksi. Esillä on muun muassa Maija Isolan, Annika Rimalan, Pentti Rintan ja Katsuji Wakisakan suunnittelemia kuoseja ja vaatteita sekä historiallista aineistoa, joka valottaa yrityksen kansainvälistymistä.
Arkkitehtuuri- ja designmuseossa on maailman merkittävin Marimekko-kokoelma. Se sisältää noin 4 000 vaatetta, tekstiiliä ja kangasnäytettä sekä noin 10 000 valokuvaa, jotka dokumentoivat Marimekon historiaa ja keskeisten suunnittelijoiden työtä eri vuosikymmeniltä.
Kiotosta näyttely jatkaa matkaansa Tokioon ja Hiroshimaan. Muut kiertokohteet julkistetaan myöhemmin.
Samanaikaisesti Marimekko-näyttelyn kanssa myös toinen museon kokoelmiin perustuva näyttely, Kaj Franck – Timeless Finland Design, kiertää Japanissa.
Alvar, Aino ja Elissa Aallon suunnittelemista kohteista koostuva Aalto Works -sarja on ehdolla UNESCO:n maailmanperintöluetteloon.
Sarjaehdotus kokoaa yhteen kolmetoista Aaltojen suunnittelemaa kohdetta eri puolilta Suomea. Ehdokkuus sai kesäkuussa myötätuulta, kun maailmanperintökomitean neuvonantajana toimiva kansainvälinen kulttuuriperinnön asiantuntijajärjestö ICOMOS suositti Aalto-kohteiden hyväksymistä maailmanperintöluetteloon.
Lopullisen päätöksen Aalto Works -sarjan mahdollisesta maailmanperintöstatuksesta tekee UNESCO:n maailmanperintökomitea kokouksessaan Busanissa, Etelä-Koreassa, 19.–29. heinäkuuta 2026.
Aalto Works
Aalto Works -sarjan kohteet edustavat 1920–1980-lukujen modernia suomalaista arkkitehtuuria ja muotoilua. Niillä on ollut vaikutusta hyvinvointivaltion rakentamiseen ja yhteisöjen hyvinvoinnin tukemiseen tavalla, jolla nähdään olevan yleismaailmallista merkitystä. Kohteet ovat:
Sunilan tehtaan asuinalue, Kotka
Paimion parantola, Paimio
Säynätsalon kunnantalo, Jyväskylä
Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus, Seinäjoki
Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo, Helsinki
Finlandia-talo, Helsinki
Alvar Aallon kotitalo, Helsinki
Alvar Aallon ateljee, Helsinki
Muuratsalon koetalo, Jyväskylä
Kulttuuritalo, Helsinki
Jyväskylän yliopiston Aalto-kampus, Jyväskylä
Kolmen Ristin kirkko, Imatra
Villa Mairea, Pori
Tutustu kohteisiin ja ehdotukseen tarkemmin Alvar Aalto -säätiön sivuilla:
KUVA: Alvar ja Elissa Aalto: Yksityiskohta Muuratsalon Koetalosta (1952–54), Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiö / Simo Rista
Arkkitehtuuri- ja designmuseo on matkalla kohti uutta. Museon uutta kotia suunnitellaan osaksi Helsingin Eteläsataman merellistä kansallismaisemaa. 10. kesäkuuta Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi kaksi Eteläsataman kehittämisen mahdollistavaa kaavaratkaisua.
Arkkitehtuuri- ja designmuseon kaavaratkaisu mahdollistaa uuden museorakennuksen, julkisen tapahtuma-aukion, sekä rantareitin rakentamisen Etelärantaan.
Makasiinirannan ja Olympiarannan kaavaratkaisulla alue liitetään tiiviisti osaksi liikekeskustaa. Suojellut Olympiaterminaali ja satamatalo osoitetaan uuteen käyttöön. Makasiiniranta vapautuu kaupunkilaisten käyttöön ja Olympiarantaan jää laiturialue vieraileville risteilyaluksille.
Kaupungin tavoitteena on kehittää suljetusta satama-alueesta kaikille avoin alue merenrantaan, ja vahvistaa Eteläsataman asemaa Helsingin ydinkeskustassa.
Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon toteutuminen on jälleen askelen lähempänä. Helsingin kaupunginhallitus päätti 1. kesäkuuta kokouksessaan esittää kaupunginvaltuustolle kahden Eteläsataman rakentamisen mahdollistavan kaavamuutoksen hyväksymistä. Arkkitehtuuri- ja designmuseon sekä Makasiinirannan ja Olympiarannan kaavaratkaisut vapauttavat uutta ranta-aluetta kaupunkilaisten käyttöön. Lopulliset päätökset asemakaavoista tekee kaupunginvaltuusto.
Arkkitehtuuri- ja designmuseon asemakaava ja Makasiinirannan ja Olympiarannan asemakaava kattavat alueet Vanhan Kauppahallin eteläpuolelta Makasiinirannan uusiin toimitilakortteleihin ja Olympiaterminaalin eteläpuolelle.
Arkkitehtuuri- ja designmuseon kaavaratkaisu mahdollistaa uuden museorakennuksen, julkisen tapahtuma-aukion, sekä rantareitin rakentamisen Etelärantaan. Makasiinirannan ja Olympiarannan kaavaratkaisulla alue liitetään tiiviisti osaksi liikekeskustaa.
Tavoitteena on kehittää nykyisin suljetusta satama-alueesta elämyksellinen, elinvoimainen, toiminnallisesti monipuolinen ja kaikille avoin merenranta-alue, ja vahvistaa Eteläsataman vetovoimaisuutta, ominaispiirteitä ja asemaa Helsingin ydinkeskustassa.
Kuva: JKMM Arkkitehdit
Helsinkiin suunnitteilla olevan uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon rakennuttamisesta vastaavan Kiinteistö Oy ADM:n hallitukseen on nimitetty kaksi uutta jäsentä. Uusina jäseninä aloittavat Suomen valtion nimeämänä TkT Matti Kuronen ja Helsingin kaupungin nimeämänä VM Ari Hietamäki.
Kiinteistö Oy ADM on Helsingin kaupungin ja Suomen valtion vuonna 2022 perustama yhtiö, joka vastaa uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon kehittämisestä ja rakennuttamisesta Helsingin Makasiinirantaan yhteistyössä Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön kanssa.
Kiinteistö Oy ADM:n hallituskausi kestää 2 vuotta. Vuoden 2026 varsinaisessa yhtiökokouksessa 6. toukokuuta yhtiön omistajat päättivät seuraavista muutoksista yhtiön hallituksen kokoonpanoon: Suomen valtio nimitti yhtiön hallitukseen Juha Lemströmin tilalle Matti Kurosen. Helsingin kaupunki nimitti yhtiön hallitukseen Mikko Ahon tilalle Ari Hietamäen. Yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi valittiin DI Jukka Kumara ja varapuheenjohtajaksi VM Ari Hietamäki. Toimitusjohtajana toimii DI Mauri Sahi.
Hallituksesta jäävät pois yhtiön alkuvaiheista lähtien hallituksen puheenjohtajistossa toimineet Juha Lemström ja Mikko Aho. Molemmat ovat olleet avainrooleissa ADM-hankkeen kehitysvaiheen ja syksyllä 2025 ratkenneen arkkitehtuurikilpailun onnistuneessa läpiviennissä. He ovat myös olleet merkittävästi edistämässä yhtiön toiminnan ja hankeorganisaation kehittämistä sekä luomassa edellytyksiä ADM-hankkeen onnistumiselle hankkeen edetessä suunnittelussa, kaavoituksessa ja käytännön valmisteluiden eri osa-alueilla.
Lämmin kiitos Juha Lemströmille ja Mikko Aholle suuresta työstä erittäin vaativan museohankkeen menestyksen ja onnistumisen edellytysten luomisessa.
Kiinteistö Oy ADM:n hallitus 6.5.2026
Jukka Kumara, DI, hallituksen puheenjohtaja
Ari Hietamäki, taloussuunnittelupäällikkö, Helsingin kaupunki, hallituksen varapuheenjohtaja
Juha Ahonen, toimialajohtaja, KuVa, Helsingin kaupunki
Seidi Kivisyrjä-Neuvonen, asuntotuotantopäällikkö, KYMP, Helsingin kaupunki
Matti Kuronen, TkT, opetus- ja kulttuuriministeriö
Tero Meltti, osastopäällikkö, ylijohtaja, valtiovarainministeriö
Toimitusjohtaja, Kiinteistö Oy ADM
Muumimamma vierailee Pako Muumilaaksoon -näyttelyssä lauantaina 9.5.2026 Arkkitehtuuri- ja designmuseossa. Tervetuloa koko perheen voimin kokemaan Muumilaakson tunnelmaa ja tapaamaan Muumimamma kasvotusten!
Muumimamman voi tavata näyttelytilassa lauantain aikana kolme kertaa:
klo 11.30–12
klo 13–13.30
klo 14.30–15
Ota valokuva Muumimamman kanssa Muumitalon edessä, kelluvassa teatterissa tai Muumilaakson sillalla ja tee vierailusta ikimuistoinen.
Pako Muumilaaksoon
Pako Muumilaaksoon -näyttely tarkastelee ennennäkemättömällä tavalla Tove Janssonin ja Muumien suhdetta arkkitehtuuriin, rakennettuun ympäristöön ja muotoiluun. Näyttely tarjoaa elämyksiä kaikenikäisille ja kutsuu pohtimaan tilaa, kotia ja yhteisöllisyyttä Muumien maailmassa.
Avoin tarinallinen perheopastus: Pako Muumilaaksoon
9.5.2026 15:00–15:45
Iltapäivällä näyttelyyn voi tutustua tarinallisella perheopastuksella. Opastuksella Pako Muumilaaksoon -näyttelyyn tutustutaan yhdessä ihmetellen, kokeillen ja leikkien. Tarinallisuuden kautta käsitellään erilaisia paikkoja, asumista ja kotia, erilaisia kulttuureita, kuulumisen tunnetta ja juuria, suojautumista ja pelastautumista sekä kohtaamisia tuntemattoman kanssa. Perheopastus päättyy Muumilaakson Teatteriin, jonne voi jäädä leikkimään omatoimisesti opastuksen jälkeen. Lue lisää.
Vuonna 1956 Kaj Franck teki kahden stipendin avulla mittavan matkan, joka kuljetti hänet ensin New Yorkiin ja läpi Yhdysvaltojen, sitten Meksikoon, Japaniin ja Thaimaahan. Ennen matkaan lähtöään Franck oli hankkinut kaitafilmikameran, jolla hän tallensi näkemäänsä. Suuresta filmimäärästä digitoitiin ja julkaistiin kooste Designmuseon Travel as a Tool -näyttelyä (2020) varten. Kaitafilmit paljastavat näkymiä siihen, mikä kiinnitti muotoilijan huomion matkan varrella.
Kaj Franckin kaitafilmiaineisto siirtyi museon kokoelmiin vuonna 1990, osana suunnittelijan testamenttilahjoitusta. Filmimateriaalia on kokoelmissa yhteensä 21 kelan verran ja se on kuvattu amatöörikäyttöön suunnatulle Kodachrome-filmille, jonka Kodak on tuonut markkinoille vuonna 1932. Vuonna 2011 aineisto tallennettiin myös Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVI:n kokoelmaan. Keväällä 2020, osana silloisen Designmuseon Travel as a Tool -näyttelyhanketta, filmikeloista kymmenen digitoitiin ja niistä koostettiin näyttelyyn neljä noin kymmenen minuutin katkelmaa. Digitointityön suoritti Reel One Oy ja filmikatkelmat editoi näyttelyamanuenssi Anna Vihma.
Kaj Franckin matkoillaan kuvaamat kaitafilmit tarjoavat ainutlaatuisia näkymiä siihen, millaiset asiat ovat kiinnittäneet muotoilijan huomion, mikä häntä on matkoillaan kiinnostanut ja minkä hän on kokenut hintavalle kaitafilmille tallentamisen arvoiseksi.
Koska KAVI:n laitteisto ei mahdollistanut alkuperäisten kaitafilmien toistoa, tehtiin valinnat digitoitavista filmikeloista vaillinaisin tiedoin, perustuen Franckin omiin merkintöihin filmikoteloiden päällä. Pyrkimyksenä oli keskittyä digitoinnissa juuri matkoilla kuvattuun aineistoon. Kymmenestä filmikelasta kertyi digitoitua materiaalia lähes kolme tuntia. Osa siitä oli kuvattu Helsingissä, muun muassa Suomenlinnassa, Kauppatorilla ja Hakaniemen torilla, mattolaitureilla sekä Hermannin ja Arabian rakennustyömailla. Valtaosa materiaalista oli kuitenkin vuoden 1956 matkalta.
Verkossa julkaistut katkelmat pyrkivät antamaan kattavan vaikutelman filmikokonaisuuden sisällöstä. Neljä noin kymmenen minuutin katkelmaa sisältävät nelivärikuvaa muun muassa New Yorkista ja Chicagosta, Yhdysvaltain maaseudulta ja rannikkokaupungeista sekä Meksikosta. Mukana on kuva-aineistoa hänen Japanissa viettämästään ajasta sekä matkalta Bangkokiin ja Thaimaan pikkukyliin. Materiaalissa esiin nousevat aihealueet, jotka vaikuttavat toistuneesti herättäneen Franckin mielenkiinnon: maaseutujen kauniit maisemat ja suurkaupunkien näkymät, rakennustyömaat, paikalliset käyttöesineet, ihmisten arkielämän toimet ja lasten leikit.
Julkaistu alun perin: 20.11.2020 / Teksti: Amanuenssi Anna Vihma ja intendentti Susanna Thiel
Tekstiä editoitu alkuperäisestä 23.4.2026 / Minni Soverila
Kaj Frack kuvaamassa kaitafilmikamerallaan. Kuva: Kaj Franckin arkisto, Arkkitehtuuri- ja designmuseon kokoelma
Kaj Frack matkavalokuva Japanista 1956. Kuva: Kaj Franckin arkisto, Arkkitehtuuri- ja designmuseon kokoelma