Arkkitehtuurikilpailujen 150-vuotisjuhlan kunniaksi Arkkitehtuuri- ja designmuseo julkaisee Petri Kentalan kokonaiskatsauksen, joka kartoittaa ensimmäistä kertaa perusteellisesti arkkitehtuurikilpailuiden pitkää historiaa ja tarjoaa aiheesta uutta tietoa. Kentala on tekniikan kandidaatti, muusikko ja musiikkipedagogi, joka työskentelee rakennus- ja säveltaiteen kentillä.
Artikkelin toimittanut tutkimus- ja julkaisupäällikkö Petteri Kummala kertoo nyt, miksi arkkitehtuurikilpailujen pyöreitä vuosia on syytä juhlia.
Millainen merkitys arkkitehtuurikilpailuilla on ollut suomalaiseen arkkitehtuuriin?
Arkkitehtuurikilpailuilla on kautta historian tuotettu Suomeen laadukasta arkkitehtuuria. Esimerkiksi valtaosa julkisista tai kirkollisista rakennuksista on arkkitehtuurikilpailujen tulosta. Suomalainen kilpailuinstituutio on myös kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu. Sillä on sanottu olleen keskeinen tasa-arvoistava vaikutus arkkitehtuurin kentälle, koska anonyymin osallistumisen takia henkilön tuntemattomuus tai sukupuoli eivät ole muodostaneet estettä kilpailuissa menestymiselle.
Mitä uutta Kentalan artikkeli kertoo arkkitehtuurikilpailujen historiasta?
Kentalan laaja artikkeli tuo edellä mainittuihin väitteisiin kaivattua lisävalaistusta. Hän tarkastelee kilpailuperinnettä muun muassa keskeisten kehityskulkujen, arkkitehtuurivirtausten, innovatiivisuuden ja sosiaalisen vastuun näkökulmista ja osoittaa myös sivumennen, että ensimmäinen suomalaisesta lehdistöstä löytyvä maininta arkkitehtuurikilpailusta on jo vuodelta 1858.
Miksi arkkitehtuurikilpailujen 150-vuotista taivalta on syytä juhlia?
Arkkitehtuuri- ja designmuseo vastaa alan valtakunnallisena vastuumuseona arkkitehtuurikilpailuihin liittyvän materiaalin arkistoinnista Suomessa. Kentalan artikkeli on toteutettu osana laajaa hankekokonaisuutta, jossa OKM:n rahoituksella on digitoitu noin 15 000 palkittuihin kilpailuehdotuksiin liittyvää mustavalkokuvaa, täydennetty museon kilpailuja koskevaa tietokantaa ja toteutettu kilpailuja koskeva audio-opastus.
Kentala artikkelin valossa juhlan aihetta voi hakea myös siitä, miten kilpailut ovat hänen mukaansa vaikuttaneet alan avoimuuteen ja keskustelukulttuuriin:
”Arkkitehtuurikilpailut ovat olleet avoin ikkuna ammattilaisille (ja yleisölle) tarkastella toistensa töitä ja asettaa saman luupin alle vaihtoehtoisia ratkaisuja samaan tehtävänantoon. Avoimuudesta on seurannut julkista keskustelua, pohdintaa ja kritiikkiä, joka on vienyt alaa merkittävästi eteenpäin – tai joskus myös sivulle tai alaspäin – ja ylipäätään vaikuttanut sen suuntaan ja siihen, mikä koetaan hyväksi arkkitehtuuriksi. Pysyviksi ihanteiksi ovat jääneet vaatimattomuus ja kustannustietoisuus sekä luontosuhteen tärkeys.”
Petteri Kummala
tutkimus- ja julkaisupäällikkö
Kuva: Anni Koponen
Petteri Kummala (s. 1976) on työskennellyt Arkkitehtuuri- ja designmuseon tutkimus- ja julkaisupäällikkönä 2024 alkaen. Kummalalla yli kahdenkymmen vuoden kokemus museo- ja tutkimustyöstä.
Kummala on valmistunut filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta 2016. Hän on toiminut
tuntiopettajana Helsingin yliopistossa, Helsingin avoimessa yliopistossa ja Aalto-yliopistossa vuodesta 2010 lähtien.
Lisäksi Kummala on ollut kirjoittajana ja toimittajana useissa julkaisuhankkeissa, kuten Arkkitehtuurimuseon Wivi Lönn ja Juha Leiviskä -julkaisut (2022), 1970-lukuun keskittyvä Murrosten vuosikymmen -julkaisu (2023), Arkkitehtuurin romantikko. Jugendarkkitehti Gustaf Estlander -julkaisu (2024) sekä viimeisimpänä Arkkitehtuurin Oulun koulu – jälkikaikuja (2026) ja Aalto Design. Shapes of Wellbeing (2026).
Luottamustehtävissä Kummala on toiminut muun muassa Suomen Estetiikan Seuran hallituksessa ja Kulttuuriyhdistys Mustekalan hallituksessa. Docomomo Suomi Finland ry:n hallituksen jäsen hän on ollut 2013–2023 (puheenjohtaja 2018–2022) ja Icomosin Suomen osaston hallituksessa 2024 lähtien. Lisäksi Kummala on ollut Rakennustietosäätiön edustajiston jäsen vuodesta 2020 alkaen.
