Formations-näyttely luo odotukset muodin ja pukeutumisen uuteen aikaan

Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon yhteisnäyttely FIX: Huolla ja korjaa kutsuu tarkastelemaan esineiden ja rakennusten korjaamista, huoltamista, kunnostamista ja ylläpitoa. Avajaispäivän humussa arkkitehti Kaisa Karvinen näyttelyn monialaisesta kuraattoritiimistä kertoo, millaisia maailmoja avautuu, kun huomio kiinnitetään uusien esineiden sijaan niihin, jotka ovat rikki tai likaantuneet. Ja mitä sen jälkeen tapahtuu?

– Usein arkkitehtuuri- ja muotoilunäyttelyt esittelevät suunniteltuja muotoiluesineitä kuten rakennuksia, vaatteita tai astioita, niiden esteettisiä ominaisuuksia ja toiminnallisuutta. Saatetaan kertoa tietystä suunnittelijasta ja hänen työstään, aloittaa arkkitehti ja kuraattori Kaisa Karvinen.

– Tämä näyttely ei ole siis aivan tyypillinen. FIX kiinnittää huomion siihen hetkeen, kun esine menee rikki tai rakennus likaantuu. Ja mitä sen jälkeen tapahtuu? Museovieras kutsutaan tarkastelemaan ylläpitotyötä, joka mahdollistaa esineen tai rakennuksen käytön jatkumisen.

Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon näyttelysaleissa esitellään nyt likaisia, rikkoutuneita ja huoltoa kaipaavia sekä myöhemmin korjattuja esineitä ja rakennuksia. Museovieraat pääsevät myös esimerkiksi seuraamaan korjausmestareiden näytöksiä, joissa rakennusrestaurointi tai parsiminen tuodaan museosaliin.

Runsas kokonaisuus nostaa arkiset askareet ihmettelyn keskiöön. Näyttelyssä erilaiset esittämisen muodot – videot, valokuvat, arkkitehtuuripiirustukset, kokoelmaesineet ja installaatiot – rinnastuvat toisiinsa. Esillä on myös nykytaideteoksia, jotka tehty juuri tähän näyttelyyn.

Näyttelyn teeman mukaisesti myös museorakennuksia on korjattu näyttelyn pystytyksen yhteydessä. Salien sisäseinät on tasoitettu, ja näyttelyrakenteiden reiät on paikattu. Tehty työ on jätetty näkyviin. Muotoilija Lauri Johanssonin luoma näyttelyarkkitehtuuri kipsilevyineen viittaa kesken olevaan remonttiin. Se muistuttaa, että jaettu maailmamme ei ole koskaan valmis, vaan kaipaa jatkuvaa kunnostusta.

– Korjaaminen, siivoaminen tai konservointi tapahtuvat usein katseilta piilossa, mutta tässä näyttelyssä tämä työ on nostettu keskiöön, Kaisa kuvailee.

Hoiva haastaa uutuuden ihanteen

Fix haastaa jokaisen kävijän asettumaan korjaamisen ja kunnossapitämisen äärelle. Fix kannustaa fiksaamaan.

– Ekologinen kriisi pakottaa meidät tunnistamaan planetaariset rajat ja tarkastelemaan uudelleen suhdettamme materiaalisiin resursseihin ja uudistuotantoon. Esineiden ja rakennusten korjaaminen ja kunnostaminen ovat nousseet entistä tärkeämpään roolin. Samanaikaisesti käsillä on hoivakriisi, joka koskettaa ihmisten hoivan lisäksi myös materiaalista maailmaa, meitä ympäröivää rakennettua ympäristöä ja esineitä. Rakennukset tarvitsevat ajan saatossa kunnostamista ja vaatteet huoltamista.

– Keskustelua hoivasta ja korjaamisesta on käyty laajasti jo pitkään, toteaa Kaisa.

Häntä itseään aiheen äärellä ovat innoittaneet esimerkiksi antropologi Shannon Matternin ja arkkitehti Hilary Samplen ajatukset.

– Mattern on kirjoittanut siitä, millaisia maailmoja aukeaa, kun tarkastelemme esineitä rikkoutumisen, kulumisen ja likaantumisen näkökulmista. Teksteissään hän nostaa esiin kiehtovalla tavalla korjaajille ja ylläpitäjille ominaisia tietoja ja taitoja.

– Sample puolestaan kysyy kirjassaan Maintenance Architecture, miksi siivoamista ei nähdä osana arkkitehtuurikeskustelua. Hän tuo esiin, että nykytaiteessa on jo pitkään käsitelty tilojen arkiseen ylläpitoon ja putsaamiseen liittyviä kysymyksiä. Sample haluaisi tuoda nämä samat kysymykset myös arkkitehtuurin kentälle, kuvailee Kaisa.

– Suomessa samoista aiheista on puhunut esimerkiksi Ida Kalakoski suhteessa arkkitehtuuriin tai Sanna Lehtinen estetiikan näkökulmasta. Olemme tehneet näyttelyä heidän innoittaminaan.

”Haluamme tuottaa kokemuksia, joissa näyttelyvieras itse innostuu fiksaamisesta”

Näyttelyä tehdessä nousi esille lisää kysymyksiä, joita kuraattoritiimi pohti yhdessä.

– Museonäyttelyä tehdessämme päädyimme itse pohtimaan esimerkiksi ylläpitotyön arvoon ja arvostukseen liittyviä kysymyksiä. Onko korjattu esine tai rakennus yhtä arvokas kuin alkuperäinen? Voiko esinettä korjata niin paljon, että se muuttuu ihan toiseksi esineeksi? Entä miten valita, mikä on ylläpitämisen, korjaamisen tai siivoamisen arvoista?

Myös kysymykset hierarkioista ja vallasta olivat esillä. Kenen vastuulla yleisten tilojen ylläpito on, ja miksi siivoojat työskentelevät ennen kuin muut saapuvat töihin?

Entä millaisia ajatuksia Kaisa haluaisi itse jättää päällimmäisenä näyttelyssä kävijälle?  

– Me kuraattoritiimissä toivomme, että kävijä jää näyttelyssä vierailtuaan pohtimaan näyttelyn teemoja omista näkökulmistaan. Kuka siivoustyötä tekee? Millaista tietoa korjaaminen vaatii? Millaisia työvaiheita tuolin konservointiin liittyy, kertoo Kaisa.

– Toisaalta haluamme tuottaa kokemuksia, joissa näyttelyvieras itse innostuu fiksaamisesta, kiinnostuu rakennusten kunnostamisesta tai huomaa, että villapaidan hihan voi korjata näyttävästi. Parsittu kohta saa jäädä näkyviin!

– Mahdollisesti näyttelykävijä alkaa kiinnittää huomiota huoltamiseen liittyvään työhön ja osaamiseen. Ehkä hän tunnistaa vanhojen kohteiden kunnostamisen merkityksen. Näyttely pyrkii sekä herättämään kysymyksiä että monipuolistamaan keskustelua korjaamisen, konservoinnin ja siivoamisen ympärillä.  

—

FIX: Huolla ja korjaa -näyttelyn ovat kuratoineet kuraattori Kaisa Karvinen, näyttelyamanuenssi Jutta Tynkkynen ja näyttelytuottaja Sara Martinsen, museolehtori Hanna Kapanen ja yleisötyövastaava Jemina Vainikka Lindholm. Näyttelyarkkitehtuurista vastaa muotoilija Lauri Johansson.

Näyttelyyn on avoimen haun kautta tilattu neljä uutta nykytaideteosta:
Jessica Andrey Bogush: Spekulatiivinen poissaolo ja queer hoiva (Kutsu), installaatio
Sini Henttu: Fantasman sylissä, videoteossarja
Liisa Ryynänen: Inventaario, installaatio
Helmi Kajaste ja Petra Vallila: Siivousmusiikkia, ääni-installaatio 

FIX: Huolla ja korjaa on esillä Arkkitehtuurimuseossa ja Designmuseossa 26.4.2024 – 5.1.2025

FIX: Huolla ja korjaa -näyttelyyn komissioitiin neljä uutta nykytaideteosta avoimen haun kautta. Teokset antoivat kimmokkeen muiden näyttelysisältöjen kuratoinnille. Mukaan valitut taiteilijat ovat:

  

Jessica Andrey Bogush

Taiteilija Jessica Andrey Bogush (s. 1987) asuu ja työskentelee Helsingissä ja Berliinissä. Hänen kuvissaan ja installaatioissaan mielikuvituksellinen ja tuttu sulautuvat erottamattomasti toisiinsa. Käyttäen kierrätettäviä materiaaleja ja irtonaisia sommitelmia Bogush tarkastelee kuvien ja esineiden nykytilaa tarjoten tekoja monilajisen arvostuksen lisäämiseksi. Bogushin lähestymistavassa yllätys ja groteski yhdistyvät huolellisuuteen ja harkintaan. Hän keskittyy elämän ja kuoleman risteyskohtaan, erityisesti queer-yhteisön ja muiden elollisten, ei-pelkästään ihmisten piirissä.

FIX-näyttelyyn Jessica Andrey Bogush on kutsunut koolle installaation, eräänlaisen vaihtoehtoisen arkiston, joka kehottaa tarkastelemaan museokokoelmia hoivan, ulossulkemisen ja näkymättömyyden teemojen kautta. Kuraattorin ja tutkijan Max Hannuksen ja taiteilija Ville Laurinkosken töiden kautta Bogush pohtii, miten arkistoa voidaan tehdä queer-näkökulmasta monimuotoisemmaksi, ja miten yhden kokoelman hoitaminen usein johtaa toisen kuolemaan.

Sini Henttu

Taiteilija Sini Henttu (s. 1988) työskentelee pääasiassa videoteosten, installaatioiden ja performanssin parissa. Teoksissaan Henttu käsittelee yhteiskunnallisen ja subjektiivisen risteymiä monimateriaalisuuden kautta. Teosten keskiössä ovat usein keho ja koskettamisen erilaiset ulottuvuudet. Taiteilijaa kiehtoo erityisesti kysymys siitä, miten materiaalit vaikuttavat meihin ja miltä esineiden tuottamat affektiiviset kokemukset tuntuvat kehossa. Taiteensa avulla hän pyrkii luomaan tiloja, jotka tarkastelevat erilaisia kokemisen tapoja.

Sini Hentun FIX-näyttelyn teoksissa taide ja muotoilu kietoutuvat saumattomasti yhteen. Videoteossarja Fantasman sylissä houkuttelee uppoutumaan erilaisten maailmojen ja tilanteiden kuvitteluun yhdessä klassikkoistuimien kanssa. Istuinvalintojen lähtökohtana ovat toimineet museoiden työtiloista sekä käyttökokoelmista löytyvät tuolit. Teosten keskiöön nousevat esineiden ohella niistä syntyvät äänet ja ruumiilliset tuntemukset.

Sini Henttu on valmistunut vuonna 2022 Aalto-yliopistosta taiteen maisteriksi pääaineenaan Contemporary Design. Taiteilija on osallistunut useisiin yksityis- ja ryhmänäyttelyihin, residenssitoimintaan sekä yhteisölliseen ja vuorovaikutukselliseen performanssityöskentelyyn. Lisäksi hän on esiintynyt videotaiteilijana erilaisissa tapahtumissa muun muassa Zodiakilla, Kiasmassa, Ateneumissa ja festivaaleilla.

Liisa Ryynänen

Liisa Ryynänen (s. 1994) on arkkitehtuurin historiaan ja teoriaan suuntautunut arkkitehti, joka työskentelee myös kuvataiteen parissa. Hän tutkii ja työstää arkkitehtuurin kokeellisia esitystapoja ja on kiinnostunut siitä, miten ne voivat auttaa käsitteellistämään ja aistimaan ympäristöä uusin tavoin. Ryynänen myös opettaa arkkitehtuuria Aalto-yliopistossa ja on aiemmin työskennellyt rakennushistoriallisten tutkimustöiden parissa arkkitehtitoimistoissa. Ryynänen on valmistunut arkkitehdiksi Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta vuonna 2020. Tällä hetkellä hän opiskelee käytännöllisen filosofian maisteriohjelmassa Helsingin yliopistossa.

Fix-näyttelyssä Liisa Ryynäsen teos Inventaario haastaa pohtimaan suhdettamme arkiseen toimistoestetiikkaan, nuhjuisuuteen ja kuluneisuuteen. Ryynänen kysyy, miten osaisimme suhtautua hyväksyvästi laskettuihin alakattoihin tai heikkolaatuisiin kokolattiamattoihin, joita käyttäjät ovat itse tiloihinsa lisänneet.

Helmi Kajaste ja Petra Vallila 

Arkkitehti ja muusikko Helmi Kajaste (s. 1986) toimii tällä hetkellä väitöskirjatutkijana Aalto-yliopistossa. Kajasteen arkkitehtuurin teorian väitöskirja tutkii rajan käsitettä lähestyen aihetta elokuvien kautta. Aiemmin Kajaste on käsitellyt arkkitehtuuria ja elokuvaa sekä artikkeleissa että vuonna 2020 ilmestyneessä kirjassaan Rakenna, kärsi ja unhoita. Muusikkona Helmi Kajaste tunnetaan nimellä Draama-Helmi. Vuonna 2023 Kajaste voitti Teosto-palkinnon levystään Draama-Helmi kuistilla.

FIX-näyttelyssä Helmi Kajaste ja runoilija Petra Vallila tuottavat museotilaan paikkasidonnaisen Siivousmusiikkia-ääni-installaation, joka yhdistää puhuttua runoutta ja (siivous)musiikkia. Teos tunnustelee, minkälaiset äänet mielletään häiriöksi ja mitkä kuuluvaksi tilaan.

Petra Vallila (s. 1983) on runoilija, kirjoittaja ja korporaatioviestijä. Vallilalle runous on tutkimusmenetelmä, jolla tavoitella kokemuksia ja merkityksellisyyksiä, jotka eivät ole vielä sanallistuneet asiateksteihin. Hän tavoittelee runoudella vapautta sopia sopimuksenvaraisia asioita toisin. Vallilan esikoisteos ehkä (Poesia) oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaana vuonna 2022. Teos muovaa runoutta yrityksessä olemisesta ja yrityskielen varaan rakentuvasta hiukan epävakaaksi horjahtaneesta katseesta. Vallila on valmistunut taiteen maisteriksi Taideyliopistosta vuonna 2021. Varhemman valtiotieteiden maisterin tutkintonsa turvin Vallila on työskennellyt pitkään viestinnän asiantuntijatehtävissä monikansallisissa yrityksissä Suomessa ja ulkomailla.

—

FIX: Huolla ja korjaa -näyttelyn ovat kuratoineet kuraattori Kaisa Karvinen, näyttelyamanuenssi Jutta Tynkkynen ja näyttelytuottaja Sara Martinsen, museolehtori Hanna Kapanen ja yleisötyövastaava Jemina Vainikka Lindholm. Näyttelyarkkitehtuurista vastaa muotoilija Lauri Johansson.

FIX: Huolla ja korjaa on esillä Arkkitehtuurimuseossa ja Designmuseossa 26.4.2024 – 5.1.2025