Uudelle arkkitehtuuri- ja designmuseolle nimettiin neuvonantajaryhmä marraskuussa 2022.

Neuvonantajaryhmän muodostavat Paola Antonelli, Liza Chong, Caterina Fake, Eva Franch i Gilabert, Indy Johar, Nimco Kulmiye Hussein, Ervin Latimer, Linda Liukas, Kieran Long, Joar Nango, Héctor Noval, Eeva-Liisa Pelkonen, Johannes Suikkanen ja Teemu Suviala.

Neuvonantajaryhmä kirittää perusteilla olevaa museota kohti kestävämpää tulevaisuutta, arvioi kriittisesti hankkeen kehitystyötä ja haastaa museon sisältösuunnittelua.

Ryhmän neljätoista näkemyksellistä huippuosaajaa esitellään alla:

Paola Antonelli

Paola Antonelli on New Yorkin modernin taiteen museon (MoMa) arkkitehtuurin ja designin kuraattori sekä museon kehitysjohtaja. Antonellin tavoitteena on kasvattaa tietoisuutta designista ja sen myönteisistä vaikutuksista kaikkialla maailmassa. Antonellin työn keskiössä on designin vaikutus arkeemme: hän tarkastelee huomaamattomia arjen esineitä ja käytäntöjä yhdistäen designia, arkkitehtuuria, taidetta, tiedettä ja teknologiaa.

Antonellin tuoreimpia näyttelyprojekteja ovat Milanon 22. triennaali Broken Nature sekä MoMan tuottamat Material Ecology ja Never Alone, joista ensimmäinen esitteli arkkitehti Neri Oxmanin tuotantoa ja toinen keskittyy videopeleihin ja interaktiiviseen designiin.

Yhdessä designkriitikko Alice Rawthornin kanssa Antonelli on kirjoittanut kirjan Design Emergency, joka pureutuu designin mahdollisuuksiin luoda kaikille parempaa tulevaisuutta.

Liza Chong

Liza Chong on Design Impact Funds -rahastojen toimitusjohtaja ja pääomasijoittaja vastuullisuus-yrityksissä. Nämä Tanskassa sijaitsevat mikropääomasijoitusrahastot sijoittavat korkean vaikuttavuuden yrityksiin, jotka suunnittelevat ratkaisuja elämänlaadun parantamiseen. Rahastot sijoittavat yhdessä muiden sijoittajien kanssa globaalisti eri vaiheissa ja toimialoilla, joissa mullistavia ratkaisuja mukautetaan ja skaalataan hyödyttämään sekä ihmisiä että ympäristöä.

Chong on aiemmin toiminut toimitusjohtajana globaalissa voittoa tavoittelemattomassa järjestössä The Index Project, joka edistää kestävää muotoilua ja innovaatioita elämän parantamiseksi. Index Awards -palkinnoistaan tunnettu järjestö oli Chongin työpaikka lähes 14 vuoden ajan, jolloin hän hyödynsi muotoilulähtöisiä menetelmiä sosiaalisen ja ympäristövaikutuksen luomiseksi Pohjoismaissa, Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Yhdysvalloissa.

Viime aikoina Chong on keskittynyt yhdistämään pääomaa uraauurtaviin suunnittelijoihin, yrittäjiin ja startupeihin. Hän toimii aktiivisena mentorina niin voittoa tavoittelevissa kuin voittoa tavoittelemattomissakin organisaatioissa, ja tukee johtajia, jotka ovat sitoutuneet luomaan positiivista muutosta sosiaalisesti ja ympäristöllisesti keskittyneiden yritysten kautta.

Hän on mukana useissa neuvonantajaryhmissä, jotka vaihtelevat julkisista yrityksistä muotoilulaitoksiin ja voittoa tavoittelemattomiin järjestöihin. Näihin kuuluvat muun muassa Design Trustin kansainvälinen neuvonantajaryhmä Hongkongissa ja Orano SA:n johtoryhmän sidosryhmäkomitea (Executive Stakeholder Committee) Ranskassa, jossa hän neuvoo ryhmän johtoa ydinenergian tulevaisuuteen liittyvässä strategiassa ja visiossa.

Puhujana, paneelikeskustelijana ja opettajana aktiivisesti esiintyvä Chong inspiroi uutta monitieteistä sukupolvea, joka on aloittamassa oman polkunsa kohti merkityksellisiä yhteiskunnallisia panoksia.

Caterina Fake

Caterina Fake pitää maailman ykköseksi rankattua Should This Exist? -teknologiapodcastia ja toimii sijoittajana Yes VC -yhtiössä, joka investoi skaalautuviin sosiaalisiin systeemeihin, kulttuuriseen murrokseen kytkeytyviin brändeihin, ja toimijoihin jotka tunnistavat naisten kasvavan vaikutusvallan ja vahvuuksien tuomat mahdollisuudet. Aikaisemmin Fake on johtanut Etsy-verkkokauppapaikkaa ja hän on yksi Flickr-kuvapalvelun perustajista. Fake on sekä New Yorkin The New Schoolin että Rhode Island School of Designin kunniatohtori. Time Magazine on nimennyt Faken yhdeksi maailman vaikutusvaltaisimmista ihmisistä.

Fake on ollut edelläkävijä sekä verkkoyhteisöjen kehittäjänä että osallistujana. Hän on pitkäaikainen teknologiayrittäjien vastuullisuuden puolestapuhuja.  Työssään hän keskittyy käsittelemään uusien teknologioiden kulttuurista vaikutusta: miten kehitetään ihmisten elämään myönteisesti vaikuttavia tuotteita ja verkkoympäristöjä.

Faken tavoitteena on tuottaa kulttuuria, joka ruokkii innovaatioita, luovuutta ja humaaniutta. Hän uskoo vakaasti, että yhdessä voimme tehdä internetistä inhimillisemmän ja ystävällisemmän ympäristön.

Eva Franch i Gilabert

Eva Franch i Gilabert on kuraattoriaktivismiin, vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan ja kestävyysajatteluun erikoistunut arkkitehti, kuraattori ja kriitikko. Hän toimii taiteellisena johtajana ja kuraattorina uudessa kokeellisessa MODEL-arkkitehtuurifestivaalissa, jonka järjestää Barcelonan kaupunki. Franch toimii myös Prahan taide-, arkkitehtuuri- ja designakatemia UMPRUM:n Future Architectures Platform ‑yksikön johtajana.

Franch on lontoolaisen AA-arkkitehtuurikoulun ja New Yorkissa toimivan Storefront for Art and Architecture ‑keskuksen entinen johtaja. Hän on opettanut Princetonin, Columbian, Ricen ja New Yorkin osavaltion yliopistoissa, Cooper Union -korkeakoulussa sekä Venetsian IUAV-yliopistossa. Hänelle on myönnetty useita kunniakirjoja, tutkimusapurahoja ja palkintoja. Vuonna 2014 Franch toimi Venetsian arkkitehtuuribiennaalin Yhdysvaltain paviljongin komissaarina ja yhtenä sen OfficeUS-näyttelyn kuraattoreista.

Parhaillaan Franch työstää näyttelyhanketta nimeltä Picasso: Without Title. Näyttelyyn on valittu 50 teosta Picasson myöhäiseltä kaudelta. Teokset esitellään 50 nykytaiteilijan uudelleen nimeäminä Madridin La Casa Encendidassa osana Pablo Picasson kuoleman 50-vuotismuistojuhlallisuuksia vuonna 2023.

Indy Johar

Indy Johar on erikoistunut positiiviseen muutokseen ja demokratiakehitykseen tähtäävien julkisten tilojen ja ympäristöjen strategiseen suunnitteluun. Johar on yksi Dark Matter Labs ‑järjestön sekä RIBA-palkitun arkkitehtuuri- ja kaupunkisuunnittelutoimisto Architecture00:n perustajista. Hän kuuluu voittoa tavoittelemattoman tutkimus- ja kehitysyhtiö Open Systems Labin johtajiin ja osallistuu yhtiön projekteihin, kuten demokraattista ja kestävää asuntotuotantoa ajavaan WikiHouse-hankkeeseen.

Johar on kestävään kaupunkisuunnitteluun keskittyvän BloxHub-keskuksen kansainvälinen johtaja. Vuosina 2015–16 hän toimi vierailevana professorina Sheffieldin yliopistossa. Johar on toiminut Lontoon AA-arkkitehtuurikorkeakoulun studiomestarina 2019–20, YK:n kehitysohjelma UNDP:n Innovation Facility -projektin neuvottelukunnan jäsenenä 2016–20 ja RIBA:n valtuutettuna 2017–20. Hän on opettanut ja luennoinut lukuisissa oppilaitoksissa, kuten Bathin yliopistossa, Berliinin teknillisessä yliopistossa, Lontoon yliopistossa (UCL), Princetonissa, Harvardissa, MIT:ssä ja New Yorkin New School ‑yliopistossa.

Vuonna 2022 Joharille myönnettiin London Design Medal ‑innovaatiopalkinto.

Nimco Kulmiye Hussein

Nimco Kulmive Hussein on kuraattori ja kirjoittaja, joka työskentelee tutkimuksen, kulttuurin ja taiteen rajapinnassa. Hänen työnsä ammentaa postkoloniaalisista ja queer-feministisistä näkökulmista, keskittyen aktiivisesti osallistaviin käytäntöihin, jotka tuovat ihmisiä yhteen kriittisten, ajankohtaisten ja merkityksellisten narratiivien kautta.

Tutkiessaan uuden median ja digitaalisen visuaalisen kulttuurin kenttää, Kulmiye Hussein edistää innovatiivisia toimintatapoja ja käytäntöjä yhdessä taiteilijoiden, luovien ammattilaisten ja taideinstituutioiden kanssa.

Aalto-yliopistosta ja Central Saint Martinsista valmistunut Kulmiye Hussein asuu Lontoossa ja toimii tällä hetkellä yhteiskuntaohjelman johtajana Suomen Britannian- ja Irlannin-instituutissa.

Ervin Latimer

Ervin Latimer on palkittu muotisuunnittelija ja muodin työelämäprofessori Aalto-yliopistossa. Latimerin luova työskentely keskittyy sukupuolen, antirasismin, queer-kulttuurin ja sosiaalisen kestävyyden kysymyksiin.

Hänen arvostettu, vuonna 2021 perustettu ready-to-wear-brändinsä Latimmier, haastaa tapoja, joilla käytämme vaatteita maskuliinisuuden esittämiseen. Suunnittelutyönsä lisäksi Latimer on aktiivisesti mukana erilaisissa kulttuurihankkeissa Suomessa. Hän on antirasistisen ja feministisen Ruskeat Tytöt -järjestön toinen perustaja ja varapuheenjohtaja. Tämän lisäksi hän on muun muassa Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin säätiön hallituksen jäsen.

Linda Liukas

Linda Liukas on helsinkiläinen kirjailija, kuvittaja ja kouluttaja. Liukas tuo kasvatusfilosofiallaan ja Hello Ruby ‑lastenkirjoillaan pohjoismaista, leikillistä näkökulmaa tietotekniikan toisinaan hieman vakavamieliseen maailmaan.

Hello Ruby ‑kirjoja on käännetty lähes 40 kielelle, ja niissä esitetään monia tärkeitä kysymyksiä: Mitä muuta teknologiakasvatus pitää sisällään kuin koodaamisen opettelua? Onko koodaus aikamme Lego, luova leikkikalu ja rakennuspalikka? Miten voimme opettaa lapsille uteliaisuutta ja koodaamisen iloa?

Tällä hetkellä Liukas kehittää Helsinkiin leikkipuistoa, jossa voi opetella tietokoneiden toimintaa ilman ainuttakaan näyttöruutua.

Kieran Long

Kieran Long on toiminut Helsingin Amos Rexin johtajana helmikuusta 2024 lähtien, jota ennen hän johti Ruotsin kansallista arkkitehtuuri- ja muotoilumuseota ArkDesiä Tukholmassa.

Long on ollut arkkitehtuurin ja muotoilun kirjoittaja, opettaja ja kuraattori yli 20 vuoden ajan. Hänen uransa alkoi toimittajana, kirjoittaen sanomalehdille ja aikakauslehdille sekä toimien päätoimittajana Architects’ Journalissa ja Architectural Reviewssa. Hän oli myös BBC:n arkkitehtuurihistoriaan keskittyvien televisio-ohjelmien juontaja sekä Evening Standardin arkkitehtuurikriitikko.

Vuosina 2011–2012 Long työskenteli David Chipperfieldin kanssa
ja johti hänen kuraattoritiimiään Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa. Biennaalin jälkeen hän liittyi Victoria & Albert Museumiin toimiakseen muotoilun, arkkitehtuurin ja digitaalisen kulttuurin osaston johtajana. Long on opettanut arkkitehtuuria London Metropolitan Universityssä, Kingston Universityssä ja EPFL Lausannessa sekä muotoilua Royal College of Artissa.

Joar Nango

Joar Nango asuu ja työskentelee synnyinseudullaan Norjan Áltássa. Hän tutkii installaatioillaan arkkitehtuurin, designin ja kuvataiteen välisiä rajoja. Norjansaamelaisen Nangon työt ottavat kantaa alkuperäiskansan identiteettiin liittyviin kysymyksiin, usein nykyarkkitehtuurin keinoin. Hän on tarkastellut moderneja saamelaistiloja useissa projekteissa.

Nangon töitä on ollut näytteillä suurilla kansainvälisillä foorumeilla, kuten Documenta-näyttelyssä (Ateena/Kassel), Chicagon arkkitehtuuribiennaalissa sekä Norjan ja Kanadan kansallismuseoissa.

Joar Nango on arkkitehtuurikollektiivi FFB:n perustajajäsen. Parhaillaan Nango on perustamassa koko saamelaisalueen kattavaa saamelaisarkkitehtien verkostoa. Puitteet tälle työlle tarjoaa saamelaisarkkitehtuuriin keskittyvä Girjegumpi-tietopankkiprojekti, joka on valittu mukaan vuoden 2023 Venetsian biennaalin pohjoismaiseen paviljonkiin.

Héctor Noval

Héctor Noval on työskennellyt taiteen ja teknologisen vuorovaikutuksen parissa ympäri maailmaa 18 vuoden ajan. Kaikessa toiminnassaan, luennoissaan ja kirjoituksissaan Noval on erikoistunut tarkastelemaan suunnittelualoja, merkitysjärjestelmiä ja ei-verbaalista viestintää.

Novalin ura on käsittänyt erilaisia rooleja, tehtäviä ja aloja, jotka kattavat kokonaisvaltaisesti koko suunnittelun kirjon. Aikaisemmin hän on toiminut muun muassa Designit-innovaatioyhtiön tulevaisuusjohtajana. Noval pyrkii monipuolistamaan toimintatapojamme tutkimalla uusia reunaehtoja: käynnissä olevaa talouden murrosta, erilaisia vuorovaikutustapoja ja näihin liittyviä mahdollisuuksia inhimillisten kulttuurien muovaamiseen.

Noval on opiskellut humanistisia tieteitä ja tietotekniikkaa. Maisterintutkielmansa hän kirjoitti moniulotteisten ympäristöjen narratiivisista rakenteista.

Eeva-Liisa Pelkonen

Eeva-Liisa Pelkonen on tietokirjailija, kuraattori ja professori, joka opettaa rakennussuunnittelua sekä arkkitehtuurin historiaa ja teoriaa Yalen yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnassa. Akateemisessa työssään Pelkonen pyrkii edistämään verbaalisen ja visuaalisen tiedon sekä ajattelun ja tekemisen välistä vuorovaikutusta. Hänen tavoitteensa on murtaa historian ja teorian sekä toisaalta käytännöllisen suunnittelukoulutuksen välinen keinotekoinen raja-aita.

Pelkonen on tutkinut 1900-luvun eurooppalaista ja amerikkalaista taidetta ja arkkitehtuuria, estetiikan teoriaa sekä aatehistoriaa. Hän on kirjoittanut ja toimittanut useita palkittuja teoksia sekä toiminut kuraattorina niin australialaista nykyarkkitehtuuria kuin Alvar Aallon, Eero Saarisen ja Kevin Rochen työtä käsittelevissä näyttelyissä. Pelkosen viimeisin kirja Untimely Moderns: How Twentieth Century Architecture Reimagined the Past, julkaistiin vuonna 2023.

Pelkonen on saanut apurahoja tutkimus- ja kuraattorin työhönsä Getty Foundationilta, Grantham Foundationilta, Suomalaiselta Tiedeakatemialta sekä Australian tiede- ja tutkimusministeriöltä. Hän on valmistunut arkkitehdiksi Tampereen teknillisestä korkeakoulusta, suorittanut ympäristösuunnittelun maisterintutkinnon Yalen yliopistossa ja väitellyt tohtoriksi Columbian yliopistossa.

Johannes Suikkanen

Johannes Suikkanen on yksi strategiatoimisto Gemicin perustajista. Berliinissä asuva Suikkanen etsii ratkaisuja 2000-luvun yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin haasteisiin yhteistyössä sosiologien, filosofien, tulevaisuudentutkijoiden ja liiketoimintastrategien kanssa.

Suikkasen erityinen mielenkiinnon kohde on vastauksen etsiminen kysymykseen, miten globaalit yhteisöt ja yritykset löytävät tasapainon taloudellisten intressien, yhteiskunnallisen kehityksen ja ihmisten hyvinvoinnin ristipaineessa.

Teemu Suviala

Teemu Suviala on palkittu luova johtaja, jonka asiantuntemus kattaa designin, uudet teknologiat ja liiketoiminnan monet alueet brändistrategioista markkinointiin. Suvialla on kokemusta niin suuryhtiöistä, design- ja lifestyle-brändeistä kuin kulttuurilaitoksista ja julkiselta sektorilta Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Aasiassa.

Suviala työskentelee kansainvälisenä luovana johtajana bränditoimisto Landor & Fitchilla. Suvialan vastuulla ovat luovat tiimit yli 20 maassa. Asiakkaina on maailmanlaajuisia suurbrändejä kuten Apple, Netflix, Coca-Cola ja Lego sekä muun muassa olympialaiset ja paralympialaiset.

Aikaisemmin Suviala on toiminut Metan Reality Labs -yksikön designjohtajana sekä luovan työn johtajana bränditoimisto Collinsissa ja Wolff Olinsilla New Yorkissa. Hän on ollut mukana perustamassa Kokoro & Moi- ja Syrup Helsinki ‑suunnittelutoimistoja. Suviala on osakkaana helsinkiläisessä Tarvas-jalkinebrändissä.

Lisää luettavaa

• 

  Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon mahdollistava kaavaratkaisu etenee valtuustoon

  2.6.2026 AD-museo Museo2030 Muut
• 

  Makasiinirannan katusuunnitelmat esillä

  27.5.2026 Museo2030
• 

  Tule mukaan kehittämään uutta arkkitehtuuri- ja designmuseota

  20.4.2026 AD-museo Museo2030

Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon keskustelutilaisuudet saivat jatkoa, kun museorakennuksen tuleva suunnittelukilpailu oli aiheena arkkitehtuurijärjestöjen 3A Talks -keskustelusarjassa.

AD-museon tuleva suunnittelukilpailu oli aiheena tiistaina 11.10. käydyssä avoimessa 3A Talks -verkkokeskustelussa. 3A Talks on arkkitehtuuriaiheinen keskustelusarja, jota järjestävät Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ja Arkkitehtitoimistojen liitto ATL. Tällä kertaa järjestelyihin osallistui myös AD-museohanke.

Tilaisuuden alussa Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön toimitusjohtaja ja museoprojektin hankejohtaja Kaarina Gould kertoi, että päätöstä museohankkeen toteuttamisesta odotetaan vuoden 2023 keväällä. Parhaillaan valmistellaan hankesuunnitelmaa, jonka perusteella Helsingin kaupunki, Suomen valtio ja rahoittajiksi ehdollisesti sitoutuneet yksityiset säätiöt voisivat vahvistaa rahoituspäätöksensä.

Myönteisen päätöksen jälkeen olisi mahdollista edetä kohti suunnittelukilpailua. Suunnittelukilpailun järjestäisi Helsingin kaupungin ja Suomen valtion aiemmin tänä syksynä perustama kiinteistöosakeyhtiö KOY ADM. Kilpailulle haetaan lähtökohtaisesti samaa korkeaa kansainvälistä tasoa kuin koko hankkeelle.

Uusi museorakennus sijoittuisi Helsingin Eteläsatamaan. Museota ympäröivästä Makasiinirannan alueesta on parhaillaan käynnissä kansainvälinen laatu- ja konseptikilpailu, joka ratkeaa marraskuun loppupuolella. Makasiinirannan kilpailussa on varattu alue museorakennukselle, mutta museorakennus ei sisälly tähän kilpailuun vaan siitä järjestetään aikanaan täysin erillinen kilpailu.

Vaikka museorakennuksen rooli korostuu keskustelussa, museohankkeessa ei ole kyse vain tilaratkaisusta olemassa oleville museoille. Hanke tähtää kokonaan uuden museoinstituution perustamiseen. Nykyiset Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo sulautuvat uuteen museoon, joka toimii uudessa rakennuksessa sen valmistuttua.

”Uudella museolla on laajat tavoitteet. Se on kansainvälisen huipputason toimija, joka luo Helsingin keskustaan vetovoimaa, tuo matkailijoita ja uudenlaista elämää, nostaa Helsingin ja koko Suomen kansainvälistä profiilia museo-, arkkitehtuuri- ja designkohteena sekä luo kansainvälisen vuoropuhelun keskittymän alojen ammattilaisille”, Gould kertoi.

”Museosisältöjen osalta haluamme kertoa suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tarinan näyttävällä ja vaikuttavalla tavalla, mihin nykyisillä museoilla ei ole tämänhetkisten tilojen puitteissa mahdollisuuksia. Mukaan tuodaan myös uusia ulottuvuuksia sisällöissä ja ohjelmissa sekä toivottavasti vähän yllättäviäkin elementtejä.”

Kilpailumalleja maailmalta

Kiinnostavan alustuksen tilaisuudelle tarjosi kulttuuristrategi David van der Leer innovaatio- ja strategiatoimisto DVDL:stä, joka on museohankkeen kansainvälinen yhteistyökumppani. Van der Leerillä on pitkä kokemus yhteistyöstä erilaisten museoiden, kulttuuri-instituutioiden ja arkkitehtuurihankkeiden kanssa. DVDL avustaa hanketta uuden museoinstituution kansainvälisen ulottuvuuden osalta sekä sosiokulttuurisen kestävyyden kysymyksissä, jotka nousevat jatkuvasti ajankohtaisemmiksi.

Van der Leer esitteli arkkitehtuurikilpailujen historiaa ja tuoreita kansainvälisiä esimerkkejä kilpailujen viime aikojen kehitykseen liittyen. 1990-luvulta lähtien internet on mahdollistanut kilpailujen huomattavan kasvun. Samalla kilpailuprosessit ovat jatkuvasti monimutkaistuneet.

Van der Leer näkee paikallisten yhteisöjen vähäisen osallistamisen puutteena monissa kilpailuissa. Ongelmallista on myös kilpailuehdotuksiin käytetyn työmäärän vähäinen tai olematon taloudellinen kompensointi niille osallistujille, jotka jäävät ilman palkintoa. Näihin kysymyksiin varsinkin Pohjois-Euroopassa on pyritty vastaamaan kehittämällä uudenlaisia kilpailumalleja.

Viime vuosina kutsukilpailujen ja muiden suljettujen kilpailumallien rinnalle on noussut puoliavoimia malleja, joissa on kokeiltu esimerkiksi yhteiskehittämistä. Tarkemmin van der Leer esitteli Philadelphia Contemporaryn, Aarhusin arkkitehtuurioppilaitoksen, OBA Next -kirjaston ja Sandy-hurrikaanin aiheuttamien vahinkojen jälleenrakennushankkeen kilpailuissa käytettyjä malleja.

Esimerkkejä yhdistivät monivaiheisuus, dialogiin ja yhteistyöhön kannustaminen sekä perinteisten mallien rikkominen ja sekoittaminen, mikä ilmeni muun muassa suljetun ja avoimen mallin piirteiden erilaisissa yhdistelmissä. Van der Leer korosti monimuotoisuuden merkitystä paitsi kilpailujen osallistujakunnassa, myös tuomariston kokoonpanossa.

Säilyttämisen arvoinen kilpailutraditio

Illan pääohjelmassa SAFA:n kilpailutoimikunnan puheenjohtaja Kasmir Jolma, arkkitehti Elina Koivisto, professori Pirjo Sanaksenaho ja arkkitehti Tuomas Silvennoinen olivat kokoontuneet keskustelemaan siitä, millainen kilpailumalli olisi kiinnostava ja toimiva uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon kohdalla. Kaarina Gould toimi keskustelun moderaattorina.

Kaikki panelistit pitivät suomalaista arkkitehtuurikilpailutraditiota arvokkaana ja säilyttämisen arvoisena. Erityisen tärkeänä pidettiin sitä, että kilpailujen kautta nuoret, uraansa aloittavat arkkitehdit voivat saada omia toimeksiantoja.

”Suunnittelu on muuttunut osallistavammaksi ja monivaiheisemmaksi. Myös arkkitehtuurikilpailujen käytäntöjä voisi kehittää niin, että ne olisivat kaksivaiheisia. Toisessa vaiheessa, jossa olisi rajattu määrä ehdotuksia, voisi sitten olla kommunikointia käyttäjien ja kaupunkilaisten kanssa. Silti anonymiteetti tuomariston suuntaan olisi mahdollista säilyttää”, Pirjo Sanaksenaho ehdotti.

Alustuksessaan van der Leer mainitsi kilpailutöihin käytettävien työtuntien kompensaation puutteen tekijänä, joka laskee arkkitehtien osallistumisintoa kilpailuihin. Panelistit katsoivat, että monivaiheisessa kilpailussa voitaisiin hakea alkuvaiheessa kevyempiä ehdotuksia ja tarkentaa näitä – mahdollisesti vuorovaikutteisesti – myöhemmässä vaiheessa, jonka työmäärä kompensoitaisiin kilpailutyön tekijöille.

Kiinnostavana kilpailumuotona panelistit nostivat esille Turun sataman matkustajaterminaalin kilpailun, josta Sanaksenaholla oli kokemusta tuomariston ja Tuomas Silvennoisella kilpailuun osallistuneen toimiston (PES-Arkkitehdit) näkökulmasta. Kilpailu käynnistyi prosessilla, johon osallistuneet toimistot oli valittu erikseen. Ensimmäisen vaiheen jälkeen jatkoon päässeet saivat ohjausta ja väliraportin. Kilpailijoiden vuoropuhelu asiantuntijoiden kanssa toteutettiin tuomariston suuntaan anonyymisti. Kilpailun lopulta voittaneessa PES-Arkkitehdeissä työskentelevä Silvennoinen kertoi, että jo kilpailuvaiheessa päästiin poikkeuksellisen lähelle lopulta toteutettavaa rakennusta.

Sanaksenahon mukaan opetustyössä on käynyt ilmi, että seuraavan sukupolven arkkitehdit eivät kaipaa tähtiarkkitehtuuria. He haluavat, että arkkitehtuuri on ympäristötietoista ja eettisesti korkeatasoista. Ajankohta on luonteva kilpailutradition uudistamiselle, sillä ihanteet ovat muutoksessa. Monialainen yhteistyö ja ryhmässä tekeminen edustavat nuorten arkkitehtien mallia.

”Näkisin, että tämä ei ole millään tavalla ristiriidassa arkkitehtuurikilpailujen tradition kanssa. Kilpailussa on kilpailuohjelma, ja arkkitehdit toteuttavat ohjelman tavoitteita. SAFA:ssa on koottu arkkitehtuurikilpailujen kestävyyskriteerit, joiden avulla kilpailuohjelmien valmistelussa huomioidaan kestävyyden eri osa-alueet. Mielestäni on jo nähtävillä, että monet kilpailuissa menestyvät työt eivät ole perinteisessä mielessä wau-arkkitehtuuria, vaan kestävyysteemat on huomioitu yhä vahvemmin”, arvioi Kasmir Jolma.

Van der Leer nosti alustuksessaan esille myös arkkitehtuurikilpailujen tuomaristojen monimuotoisuuden. Jolma totesi, että ala on tässäkin suhteessa murroksessa. Arkkitehtuuri on menneisyydessä ollut hyvin miespainotteinen ala, mutta opiskelijajakauman perusteella sukupuolijakauma on tulevaisuudessa naisvoittoinen. Muutos näkyy myös tuomaristoissa, joihin SAFA nimeää riippumattomat asiantuntijajäsenet monimuotuisuusnäkökulman huomioiden.

Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon tapauksessa tavoitteena on lähtökohtaisesti laaja-alainen ja monimuotoinen suunnitteluryhmä muutenkin kuin vain arkkitehtuurin ja rakennuksen osalta. Panelistit pitivät monimuotoisuutta tavoittelemisen arvoisena mutta kokivat vieraaksi ajatuksen kilpailusta, jossa osallistumisen edellytys olisi suomalaisen ja kansainvälisen arkkitehdin tai toimiston yhteistyö.

”Nuorena, pienellä työryhmällä kilpailuja tehneen ihmisen näkökulmasta olisi ollut hyvin vaikeaa löytää kansainvälistä partneria. Tämä sulkisi mahdolliset nousevat tähdet pois ihan käytännön syistä”, Koivisto totesi.

”Tosi tärkeää olisi, että kilpailu olisi hyvin valmisteltu ja tulisi paljon muutakin ajateltavaa ja virikkeitä kuin vain tilaohjelma, jotta tiedetään mitä ollaan tekemässä. Se ei ole aina ihan itsestään selvää”, Silvennoinen lisäsi.

Odotukset museota kohtaan ovat korkealla

Panelistien omat odotukset uutta arkkitehtuuri- ja designmuseota kohtaan ovat korkealla. Hankkeen ripeä eteneminen viime aikoina ilahdutti panelisteja ja heidän yhteinen toiveensa oli, että ensi vuoden päätökset mahdollistaisivat kilpailuun valmistautumisen jo pian.

”Museon tulisi olla monipuolinen ja huokoinen alusta. Sen pitäisi täyttää museon perinteinen tehtävä ja olla rauhallinen paikka, jossa tutkia asioita. Se toimisi alustana erilaisille kokeiluille ja avautuisi myös uusille käyttäjäryhmille. Toivoisin että myös rakennus itsessään olisi varsinkin ympäristöasioita ja arkkitehtuurin laatua ajatellen esimerkkitapaus, joka edustaisi ideaaleja, joihin me kaikki pyrimme”, Koivisto summasi.

”Tärkein museoon liittyvä haaveeni olisi se, että se olisi varsinkin lapsille ja nuorille paikka, jossa heille muodostuu ymmärrys siitä, kuinka iso vaikutus arkkitehtuurilla ja designilla on siihen että elämme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävässä maailmassa. Että kyse ei ole päälle liimatusta asiasta, vaan että se on sisäänrakennettu osa elämäämme. Olisi hienoa jos museo pystyisi konkretisoimaan tätä lapsille ja nuorille”, Jolma visioi.

Kilpailumuodon osalta panelistit olivat keskenään samoilla linjoilla. Toiveissa oli hyvin valmisteltu monivaiheinen kilpailu, jonka ensimmäinen vaihe olisi kaikille avoin. Myöhempiin vaiheisiin osallistuville kilpailijoille voitaisiin järjestää eri aihealueisiin liittyvää ohjausta lopullisen ehdotuksen työstämistä varten. Vaiheiden välissä voisi olla myös osallistavia elementtejä.

Yleisökommenteissa uuden museon kilpailusta toivottiinkin testialustaa kilpailujen kehittämiseksi. Voitaisiinko esimerkiksi kilpailuohjelmassa kokeilla yhteiskehittämistä?

Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ja Arkkitehtitoimistojen liitto ATL järjestävät avoimen verkkotapahtuman, jossa pureudutaan uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelukilpailuun. Tapahtuma järjestetään yhdessä AD-museohankkeen kanssa.

Suunnittelualoilla käytetään nykyään erilaisia osallistamis- ja yhteissuunnittelumenetelmiä. Onko menetelmiä ja malleja mahdollista hyödyntää myös arkkitehtuurikilpailuissa?

SAFA:n kilpailutoimikunnan puheenjohtaja Kasmir Jolma, arkkitehti Elina Koivisto, professori Pirjo Sanaksenaho ja arkkitehti Tuomas Silvennoinen keskustelevat osallistamisen ja yhteissuunnittelun mahdollisuuksista tulevassa kilpailussa. Keskustelun moderoi museoprojektin hankejohtaja, Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön toimitusjohtaja Kaarina Gould.

Keskustelun alustajana toimii kulttuuristrategi David van der Leer, joka johtaa DVDL-toimistoa New Yorkissa. Alustuksessaan van der Leer nostaa esiin kiinnostavia kilpailumalleja eri puolilta maailmaa. DVDL:lla on pitkä kokemus yhteistyöstä erilaisten museoiden, kulttuuri-instituutioiden ja arkkitehtuurihankkeiden kanssa.

AD-museo on nyt hankesuunnitteluvaiheessa. Tavoitteena on, että museon päärahoittajat tekisivät päätöksen museon toteutuksesta kevään 2023 aikana. Jos päätös on myönteinen, museorakennuksen suunnittelukilpailu käynnistyy myöhemmin samana vuonna. Kilpailun järjestää Helsingin kaupungin ja Suomen valtion museohanketta varten perustama kiinteistöosakeyhtiö.

Museorakennus tulee sijoittumaan Helsingin Eteläsatamaan. Museota ympäröivästä Makasiinirannan alueesta on parhaillaan käynnissä kansainvälinen laatu- ja konseptikilpailu, jossa ei oteta kantaa museorakennukseen.

Milloin?‍

Tiistai 11.10.2022
klo 16–18

Missä?‍

Verkkotapahtuma (Google Meet)

Miten?‍

Tapahtuma on kaikille avoin.

Osallistujat voivat esittää tilaisuudessa kysymyksiä ja puheenvuoroja.

Miten Helsingin uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo voisi parhaiten palvella suunnittelualojen ammattilaisia? Kysymystä pohtivat Liza Chong, Joseph Grima ja Zeynep Falay von Flittner. Keskustelun moderoi David van der Leer.

Perjantaina 9. syyskuuta AD-museohanke järjesti Helsinki Design Weekin yhteydessä avoimen yleisötapahtuman aiheesta New AD Museum & Open Design Professions.

Aamiaiselle Helsingin yliopiston Tiedekulmaan kokoontui osallistujia eri aloilta: suunnittelualojen ammattilaisia, korkeakouluväkeä, opiskelijoita.

Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön toimitusjohtaja ja museoprojektin hankejohtaja Kaarina Gould avasi tilaisuuden:

”Syy siihen, miksi olemme kokoontunut tänne, on yksinkertainen. Olemme perustamassa uutta instituutiota, ja tänä päivänä siihen liittyy suurta vastuuta, haasteita ja mahdollisuuksia. Olemme astumassa uuteen aikaan ja meidän pitää uskaltaa ajatella uudella tavalla. Haluamme että uudesta museosta tulee merkityksellinen erilaisille ryhmille, mutta aivan erityisesti arkkitehtuurin sekä muotoilun ammattilaisyhteisöille. On muutoksen aika, eikä muutos etene ilman dialogia. Tämä tapahtuma on osa tuota dialogia. Haluamme tehdä osamme ammattilaisyhteisöjen ja niiden merkityksen kasvattamiseksi.”

”Vaikka museohanketta koskeva keskustelu pyörii usein rakennuksen ympärillä, on tärkeää ymmärtää että nyt ei rakenneta vain uutta rakennusta. Emme ole tekemässä vain tilaratkaisua, vaan perustamassa uutta instituutiota. Tehtävää on paljon, ja siitä haluamme keskustella kanssanne”, Gould päätti alustuksensa.

Gouldin jälkeen lavan otti haltuunsa kuraattoritaustainen kulttuuristrategi David van der Leer, joka johtaa New Yorkissa ja Amsterdamissa toimivaa DVDL-toimistoa. Alkuvuodesta 2022 lähtien DVDL on työskennellyt museohankkeen kumppanina.

Ennen paneelikeskustelua van der Leer esitteli lavalle nousseet panelistit.

‍Liza Chong on kotoisin Lontoosta ja elää Kööpenhaminassa. Hän työskentelee toimitusjohtajana The Index Projectissa, joka on kolmannen sektorin järjestö, jonka päämääränä on edistää muotoilun vaikutusta elämänlaadun parantamiseksi ympäri maailmaa. Järjestö tunnetaan kansainvälisesti myös joka toinen vuosi jaettavasta Index Award -muotoilupalkinnosta.

‍Joseph Grima on Milanossa asuva arkkitehti, kirjailija ja kuraattori. Hän on arkkitehtuurin, muotoilun ja tutkimuksen risteyskohdassa toimivan Space Caviar -toimiston perustaja. Grima työskentelee Eindhovenin muotoiluakatemian luovana johtajana ja vuonna 2017 hän oli perustamassa Alcovaa, joka on vuotuinen Milanossa järjestettävä muotoilutapahtuma. Aiemmin Grima on toiminut Domus-lehden päätoimittajana ja Milanon triennaalin designmuseon johtajana.

‍Zeynep Falay von Flittner on kokenut muotoiluvaikuttaja ja -yrittäjä, jonka päämääränä on tukea luovan toiminnan voimalla siirtymää kohti kestävämpää kehitystä. Hän yhdistää järjestelmäajattelua, strategista ennakointia ja ihmiskeskeistä muotoilua kehittääkseen uusia metodeja ja lähestymistapoja, jotta voisi auttaa organisaatioita kehittämään uusia kyvykkyyksiä kestävyyssiirtymään liittyen. Von Flittner on Falay Transition Designin perustaja ja Systems Change Finlandin hallituksen jäsen.

Katso tilaisuuden tallenne tästä

Joitakin poimintoja keskustelusta

Siltojen rakentamisesta

”Mietin usein Cedric Pricea, jonka merkitys kasvaa päivä päivältä. Hän sanoi että arkkitehtien ei pitäisi pohtia siltojen rakentamista, vaan kysyä miten päästä joen toiselle puolelle. Luulen että museolla on sama haaste. Mikä on se joki, jota yritämme ylittää, ja millä tavoin voimme päästä toiselle puolelle?”

Joseph Grima

Suunnittelualojen koulutuksesta

”Kun itse valmistuin 20 vuotta sitten, designkoulutuksen tehtävä oli työllistää alalle. Suunnittelijoille pyrittiin tuottamaan yritysten tarvitsemaa osaamista, jotta he tulisivat valituiksi ja voisivat synnyttää lisäarvoa. Nyt ymmärrämme, että yritysten toimintaa ohjaava markkinoiden logiikka on ristiriidassa planetaaristen elinehtojemme kanssa ja luo sitä kautta systeemistä vahinkoa. Tarvitsemme designille uuden ajurin, joka pystyy ohittamaan markkinoiden vaatimukset.”

Zeynep Falay von Flittner

Kielestä

”Ehkä myös kielemme täytyy muuttua, jos haluamme luoda inklusiivisen, helposti lähestyttävän ympäristön. Nyt museot vetävät puoleensa ihmisiä tietyistä väestöryhmistä ja sosioekonomisista taustoista. Näyttelyjen ja tiedon kuratoinnin on oltava kiinnostavaa, jotta se voisi tavoittaa uusia yleisöjä.”

Liza Chong

Jaetusta omistajuudesta

”Kun löydät uuden bändin tai kannatat samaa jalkapallojoukkuetta yhdessä muiden kanssa, siihen liittyvässä yhteenkuuluvuuden kokemuksessa on jotain demokratisoivaa. Jaetun omistajuuden tunne mahdollistaa ihmisten kohtaamisen ja kiinnittymisen toisiinsa ilman että heidän täytyy olla lähtöisin samalta alalta tai samanlaisista taustoista. Miten loisimme tällaisen ilmapiirin museokontekstissa?”

Liza Chong

Kasvusta

”Kasvu on tarpeellista, tärkeää, välttämätöntä – mutta se tappaa meidät kaikki. Tämä on yksi suurista paradokseista. Uskon, että tietoisuutemme tilanteen mielettömyydestä on kasvamassa nopeasti.”

Joseph Grima

Muotoilusta työkaluna

”Uskon että design on työkalu, joka voi tehdä monimutkaisesta ymmärrettävää. Kun muutin Helsinkiin, yksi suosikkipaikoistani oli munanmuotoinen puukappeli kaupungin keskellä. Siellä sai puhua anonyymisti, valintansa mukaan, papille tai sosiaalityöntekijälle. Ei-uskonnollisena ihmisenä koin tämän täydelliseksi sosiaalipalveluksi kaikista vilkkaimpaan solmukohtaan. En tiedä, mikä olisi vastine museokontekstissa, mutta se voisi tarjota samanlaista arvoa eri muodossa, riippuen käyttäjien tarpeista ja mieltymyksistä.”

Zeynep Falay von Flittner

Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon rakennushanketta varten on perustettu kiinteistöosakeyhtiö. Yhtiön toiminta käynnistyy lähiviikkoina.

Kiinteistöosakeyhtiö vastaa AD-museon rakennushankkeen suunnittelusta ja kehittämisestä, mukaan lukien museorakennuksen suunnittelukilpailun järjestäminen. Yhtiön omistus jakautuu puoliksi hankkeen päärahoittajien Helsingin kaupungin ja Suomen valtion kesken.

Uudelle yhtiölle on nimitetty hallitus, jossa on monipuolista asiantuntemusta ja osaamista suurten hankkeiden läpivientiä koskien. Hallituksen puheenjohtajaksi on nimitetty arkkitehti SAFA Juha Lemström ja varapuheenjohtajaksi Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialajohtajana toiminut arkkitehti SAFA Mikko Aho.

Hallituksen muut jäsenet ovat Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan yksikönpäällikkö, insinööri Antti Halm, opetus- ja kulttuuriministeriön projektipäällikkö, DI Markku Inkeroinen, Rakli ry:n johtaja (kiinteistösijoittaminen), DI Miika Kotaniemi ja Helsingin tapahtumasäätiön toimitusjohtaja, FM Stuba Nikula.

Uusi kiinteistöosakeyhtiö tekee tiivistä yhteistyötä huhtikuussa 2022 perustetun Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön kanssa.

AD-museo on nyt hankesuunnitteluvaiheessa. Syksyn ja talven aikana laaditaan suunnitelma, joka sisältää museon sisällöllisen konseptin, toiminta-ja rahoitusmallin, tilaohjelman, suunnitelman Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon sulautumisesta sekä muuta tietoa, jota tarvitaan pääomituspäätöstä varten. Tavoitteena on, että museon päärahoittajat tekisivät päätöksen kevään 2023 aikana. Jos päätös on myönteinen, museorakennuksen suunnittelukilpailu käynnistyy myöhemmin samana vuonna.

Uusi museorakennus sijoittuisi Helsingin keskustaan Makasiinirannan alueelle. Museolle muodostetaan asemakaavoituksessa oma tontti. Makasiinirannasta on parhaillaan käynnissä kansainvälinen laatu- ja konseptikilpailu. Museorakennus ei sisälly Makasiinirannan kilpailuun, vaan siitä järjestetään oma erillinen kilpailu, kun päätös on tehty.

Uusi arkkitehtuuri- ja designmuseohanke kutsui hankkeesta kiinnostuneet avoimeen keskustelutilaisuuteen Helsinkiin 14. kesäkuuta. Kauniina alkukesän päivänä Sofia Helsingin valoisaan Sonckin saliin kerääntyi koko joukko innokkaita osallistujia, ja myös verkossa tilaisuuteen osallistui kymmeniä hankkeesta kiinnostuneita. Läsnä oli monipuolinen joukko arkkitehtuurin, kaupunkisuunnittelun, muotoilun ja museoalan osaajia sekä muita hankkeelle läheisiä sidosryhmiä, ammattilaisia ja kaupunkilaisia.

”Mitä kuuluu uudelle arkkitehtuuri- ja designmuseolle? Hyvää kuuluu! Uusi säätiö on perustettu ja monet erilaiset tahot ovat sitoutuneet hankkeeseen tekemään tästä toden”, hankejohtaja ja Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön toimitusjohtaja Kaarina Gould avasi tilaisuuden.

Tavoite on tehdä maailman paras arkkitehtuuri- ja designmuseo Helsinkiin. Julkinen keskustelu aiheesta on keskittynyt uuteen museorakennukseen. Gould nosti esille, että vähintään yhtä tärkeä on kysymys siitä, millainen uusi museoinstituutio Suomeen on syntymässä.

Uuteen museoon sulautuu aikanaan kaksi museota, Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo. Molemmat näistä toimivat tällä hetkellä tiloissa, joita ei ole suunniteltu museokäyttöön ja jotka eivät ole museotoiminnan näkökulmasta tarkoituksenmukaisia. Uusi museorakennus tarvitaan, jotta museo voi vastata sille asetettuihin odotuksiin, tarjota käyttäjilleen ajanmukaisia elämyksiä ja palveluita.

”Toukokuussa perustettu Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiö on käynnistänyt toimintansa kesäkuun alussa. Uudessa kaupungin ja valtion välisessä yhteistyösopimuksessa on perusteilla myös uusi kiinteistöosakeyhtiö, joka säätiön rinnalla tulee kehittämään museorakennusta. Se on merkittävä uusi sitoumus kaupungilta ja valtiolta”, Gould kertoi.

Museohanketta kehystää Eteläsataman Makasiinirannan alue, josta on parhaillaan käynnissä erillinen suunnittelukilpailu. Kilpailun toinen vaihe on juuri ratkeamassa, ja neljän ehdokkaan arviointi jatkuu koko syksyn. Makasiinirannan kilpailu ei sisällä museon suunnittelua, vaan hankkeet ovat itsenäisiä. Museon suunnitteluratkaisua varten järjestetään erillinen kilpailu, joka voisi avautua ensi vuonna.

”Tärkeä asia on se, miten uusi museo toimii arkkitehtuuri- ja designalojen kehittämisen ja kehittymisen alustana. Vastuullisuuden näkökulmasta keskeinen kysymys on se, miten rakennamme organisaation, joka on aidosti inklusiivinen. Se ei voi olla ulkokohtaista, vaan sen pitää tulla sisältäpäin. Olemme isojen rakenteellisten kysymysten äärellä, kun pohdimme ketkä meillä kouluttautuvat näille aloille”, Gould päätti alustuksensa.

”Että voi vain tulla – ja kokea”

Tilaisuuden yhteydessä järjestettyyn paneelikeskusteluun osallistui neljä ammattilaista eri aloilta: kuraattori ja kirjoittaja Nimco Kulmiye Hussein, toimittaja, yrittäjä ja Finnish Design Infon projektipäällikkö Katja Lindroos, Helsingin taide- ja kulttuurivisiotyöryhmän puheenjohtajana toiminut Helsingin kaupunginorkesterin intendentti Aleksi Malmberg sekä arkkitehtiliitto SAFA:n varapuheenjohtaja, arkkitehti Inari Virkkala.

Panelistit pohtivat museon mahdollisuuksia ja toivottuja painotuksia monista eri näkökulmista. Keskustelu polveili tulevan museon nimikysymyksestä verkostoihin, joita sen ympärille tulisi rakentaa. Panelisteille esitettiin kysymyksiä ja kommentteja sekä paikan päällä että verkossa.

Niin panelistit kuin muutkin osallistujat toivoivat museosta suunnittelualojen sisällön ja laadun kirittäjää, joka olisi avoin mahdollisimman monelle. Maailman parhaan museon rinnalle toivottiin maailman parasta prosessia.

”Muotoilun alalla on oltava globaali melkein heti, kun tulee alalle. Suomen markkina on pieni. Emme voi lähteä liikkeelle omasta erinomaisuudestamme, vaan meidän täytyy pystyä tuomaan esille sitä, mikä meistä on tärkeää. Siinä on jännittävä ero, sillä kun nostamme esiin meille tärkeitä kysymyksiä, kutsumme muut mukaan. Meillä ei vielä ole riittävästi työkaluja sellaiseen kansainväliseen viestintään, joka olisi aidosti vuorovaikutteista ja joka kutsuisi puoleensa”, Katja Lindroos pohti museon mahdollista vaikutusta suomalaisiin suunnittelualoihin.

”Itse ajattelen museossa käyvän ihmisen näkökulmasta olevan viisi tärkeää asiaa – että siellä voi vaikuttua, nauttia, oppia, osallistua ja jakaa”, kiteytti Aleksi Malmberg.

Panelistit pitivät avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta erityisen tärkeinä aspekteina, jotka olisi huomioitava hankkeen joka vaiheessa. Arkkitehtuuri ja muotoilu koskettavat jokaista, ja tämä olisi tehtävä näkyväksi uudessa museossa. Ratkaisuja kannattaa hakea kansallisten ja kansainvälisten verkostojen kautta.

”Sosiaalisessa mediassa tapahtuva keskustelu arkkitehtuurista ja kaupunkisuunnittelusta on usein repivää. Voisiko museo tuoda keskusteluun syvällisyyttä asiantuntemuksen kautta? Voisiko museo olla rauhallinen keskusteluareena arkkitehtuuri- ja kaupunkisuunnittelukeskustelulle?” kysyi Inari Virkkala.

”Mietitään museon tiloja ja tapahtumia niin, että ne huomioivat ja ovat avoimia. Ei tarvitse tietää mitään, kun tulee museoon. Voi tulla vain ihmettelemään, se olisi hyvä lähtökohta. Että voi vain tulla – ja kokea”, summasi Nimco Kulmiye Hussein.

Tilaisuuden edetessä myös muut osallistujat esittivät erilaisia puheenvuoroja. Esille nousi monia aiheita: hiilineutraalit tavoitteet, uudenlainen pedagogiikka, museo arkkitehtuurin ja muotoilun hiukkaskiihdyttimenä… Entä miten käsityöt ja käsillä tekeminen voisivat olla mukana konseptissa? Lopuksi tuotiin esille myös nykyisten museoiden pitkät perinteet ja millaisia oppeja niistä tulisi ottaa mukaan. Varmaksi voi katsoa, että uusikaan museo ei unohda Alvar Aaltoa.

Suomen valtio ja Helsingin kaupunki ovat perustaneet säätiön uutta arkkitehtuuri- ja designmuseota varten. Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön hallitukseen nimitettiin yhdeksän jäsentä, jotka edustavat laajaa asiantuntemusta rahoituksen, varainhallinnan, juridiikan, säätiötoiminnan, sijoittamisen, suunnittelualojen ja museotyön aloilta.

Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiö perustettiin Helsingissä 28.4.2022. Säätiön perustamiskirjan allekirjoittivat tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen, Helsingin pormestari Juhana Vartiainen, opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen sekä Helsingin kaupungin kansliapäällikkö Sami Sarvilinna.

Säätiön tehtävänä on perustaa uusi, kansainvälisesti korkeatasoinen arkkitehtuuri- ja designmuseo, jonka uudisrakennus sijoittuu Helsingin Eteläsatamaan. Säätiö vastaa museon varainhankinnasta ja hallitsee museon pääomaa. Museon toteutuessa nykyiset Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo sulautuvat kokoelmineen nyt perustettuun säätiöön.

Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön hallituksen puheenjohtajaksi nimitettiin Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen, joka on myös toiminut museohankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana keväästä 2021 lähtien.

Säätiön hallituksen jäseniksi nimitettiin arkkitehti SAFA Mikko Aho, Föreningen Konstsamfundetin toimitusjohtaja Stefan Björkman, hallitusammattilainen Anne Korkiakoski, arkkitehti SAFA Juha Lemström, valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Leena Mörttinen, Bang & Olufsenin Chief Design Officer Miklu Silvanto, Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen sekä Aalto-yliopiston strategisen muotoilun professori Anna Valtonen.

”Olen iloinen, että arkkitehtuuri- ja designmuseon toteuttaminen on nyt astunut merkittävän askeleen eteenpäin. Museohankkeen eteneminen luo uskoa parempaan tulevaisuuteen ja kulttuuriin yhteiskunnan elvyttävänä ja uudistavana voimavarana.”

Antti Kurvinen, tiede- ja kulttuuriministeri

”Tavoitteena on rakentaa maailman paras arkkitehtuuri- ja designmuseo, joka innostaa katsomaan maailmaa uudella tavalla. Helsingille museohanke merkitsee myös kansainvälisen vetovoiman kasvua ja olen valtavan iloinen siitä, että hanke on edennyt suunnitelman mukaisesti.”

Juhana Vartiainen, Helsingin pormestari

”On kunnia lähteä johtamaan tätä historiallista hanketta. Uuden museosäätiön hallitukseen nimitetyn asiantuntijajoukon kanssa haluamme luoda parhaat mahdolliset edellytykset tulevaisuuden museotoiminnalle niin taloudellisesti, ekologisesti kuin kulttuurisesti kestävälle pohjalle. Muuttuva maailma kannustaa rohkeisiin, vastuullisiin ratkaisuihin.”

Timo Laitinen, Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön puheenjohtaja

Tavoitteena näkemyksellinen tulevaisuuden museo

Uudesta arkkitehtuuri- ja designmuseosta suunnitellaan näkemyksellistä tulevaisuuden museota. Parhaillaan käynnissä olevassa valmisteluvaiheessa laaditaan kattava hankesuunnitelma museon ja sille rakennettavan uudisrakennuksen toteuttamisesta. Valmisteluvaihe tähtää museon lopulliseen toteutuspäätökseen vuoden 2023 alkupuolella.

Museolle suunniteltu uudisrakennus sijoittuisi Helsingin Eteläsatamaan osaksi laajempaa Makasiinirannan kehityshanketta. Makasiinirannasta on käynnissä kansainvälinen laatu- ja konseptikilpailu. Kilpailussa varataan paikka museolle, mutta se ei sisällä museon suunnittelua. Museorakennuksesta järjestetään aikanaan erillinen arkkitehtuurikilpailu.

Vuoden 2022 aikana suunnittelutyöhön liittyy kansainvälisten asiantuntijoiden ryhmä. Ryhmän tarkoitus on tukea museoprojektin kunnianhimoista tavoitetasoa museon kansainvälisen roolin ja relevanssin osalta. Asiantuntijoiksi kutsutaan monialainen joukko kansainvälisiä huippuosaajia muun muassa kulttuurin, suunnittelualojen ja digitalisaation aloilta.

Museohankkeen edistymistä tukee ja ohjaa viidentoista asiantuntijan ohjausryhmä. Puheenjohtajana toimii Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen. Haastattelussa Timo kertoo mitä on tapahtunut kevään jälkeen ja millaisia odotuksia hänellä on tulevasta vuodesta.

Hei Timo, kerro hieman itsestäsi, kuka olet?‍

Sielultani kutsun itseäni yhteiskunnan palvelijaksi. Minulla on pitkä historia johtamisen tehtävistä ja vuodesta 2008 asti olen toiminut Valtiokonttorin pääjohtajana. Aloitin Valtiokonttorissa alun perin vuonna 2003, jota ennen toimin 20 vuotta vakuutusyhtiö Pohjolassa sekä joitakin vuosia konsulttiyhtiö Talent Partnersin toimitusjohtajana. Koulutukseltani olen juristi.  Museohankkeeseen liittyvän luottamustoimen lisäksi toimin Metsähallituksen hallituksen puheenjohtajana sekä valtion koulutus- ja kehittämiskeskus HAUS kehittämiskeskus Oy:n hallituksen puheenjohtajana.

Kaiken tämän ulkopuolella, vietän aikani enimmäkseen luonnossa hankkien ravintoa perheelleni ja lähipiirilleni. Olen ennen kaikkea intohimoinen kalastaja, mutta myös sienestäjä! Sauna on meditaatiopaikkani ja uin ympäri vuoden luonnonvesissä.

Sinut valittiin keväällä 2021 uuden arkkitehtuuri- ja designmuseohankkeen ohjausryhmän puheenjohtajaksi. Mitä ajattelit, kun sinua pyydettiin tehtävään?‍

Aluksi olin aidosti hämmästynyt, lähes jopa pölmistynyt, että miksi minä. Tiesin toki hankkeesta, mutta en sen hetkisistä vaiheista. Tarkemmin mietittyäni ajattelin, että tähän tilaisuuteen täytyy ehdottomasti tarttua. Olen utelias ja kiinnostunut oppimaan uutta ja näen, että tässäkin hankkeessa tehdään hyvää koko yhteiskunnan hyväksi. En ole arkkitehtuurin tai muotoilun ammattilainen, mutta ajattelen, että voin tuoda hankkeeseen paljon johtamisen kokemusta. Uskon että julkisen sektorin toimintamallien tuntemukseni on myös eduksi hankkeelle.

Mitä kaikkea on tapahtunut kevään jälkeen?‍

Henkilökohtaisella tasolla olen tutustunut valtavaan määrään uusia ihmisiä, mikä on ollut erityisen antoisaa. Lisäksi olemme tietysti muodostaneet työskentelytavan ohjausryhmän ja hanketiimin välille. Ohjausryhmä on kooltaan suhteellisen laaja ja edustettuina on paljon osaamista eri aloilta. Ohjausryhmän rooli on auttaa ja tukea hanketta sen onnistumisessa. Alussa mietimme, mikä olisi paras tapa toteuttaa tätä roolia, jotta voisimme tuoda mahdollisimman paljon lisäarvoa hankkeelle. Päädyimme siihen, että ei riitä, että tulemme kuukausittain kokouksiin ja lähdemme pois, vaan tarvitaan työtä myös näiden ulkopuolella. Nyt ohjausryhmä on jaettu eri jaostoihin, joissa keskitytään erityisesti museoprojektin tiettyihin osa-alueisiin kuten talouteen, rakennuttamiseen ja laajempaan museon synnyttämään ilmiöön. Mielestäni tämä on osoittautunut hyväksi tavaksi työskennellä.

Mitä odotat hankkeen seuraavilta vaiheilta?‍

Tavoitteena ja odotuksena tietysti on, että meillä on noin 12 kuukauden päästä kattava selvitys monista eri monimutkaisistakin asioista. Seuraava vuosi on siis pääosin hiljaista selvitystyötä, joka ei useinkaan näy julkisesti hankkeen ulkopuolelle. Hankkeessa on hurja määrä selvitettäviä asioita aina kaavoituksesta, sijoittamiseen sekä uuden museon toimintaan ja nykyisten museoiden yhdistymiseen liittyen. Työ on siis tietojen keruuta ja yhdistelyä ja kaikki liittyvät oikeastaan kaikkeen.

Päätöstä museon toteutuksesta ei vielä ole, joten nyt keskitymme selvittämään miten ja millä resursseilla museo olisi mahdollista toteuttaa. Tavoitetaso ja kunnianhimo ovat hyvin korkealla, meillä on käsissämme upea mahdollisuus, joka vaatii käytännössä maailmanennätyksen tekemistä. Se on hyvin mahdollista, mutta kaikki skenaariot ovat vielä avoinna.

Mitä arkkitehtuuri ja muotoilu merkitsevät sinulle henkilökohtaisesti?‍

Vaikka Valtiokonttori on jokaisen meidän arkea koskettavien järjestelmien ylläpitäjä, ja siten merkittävä palvelumuotoilun hankkija ja muotoiluprosessien johtaja, en itse ole kummankaan alan asiantuntija, ja suhtaudun niihin kuten moni muukin suomalainen kuluttaja. Olen käytännönläheinen ihminen ja ajattelen, että se mikä toimii hyvin, on myös hyvää arkkitehtuuria ja muotoilua.

Viimeisen puolen vuoden aikana herkkyyteni aiheisiin on kuitenkin selvästi lisääntynyt. Luen jokaisen jutun ja kuuntelen uutiset, jotka koskettavat arkkitehtuuria ja muotoilua eli seuraan aloja huomattavasti enemmän kuin ennen. Tämä on tietysti tuonut hienoa uutta sisältöä elämään ja olen oppinut paljon uutta.

Kaarina Gould on aloittanut tehtävässään uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon hankejohtajana. Haastattelussa hän avaa ajatuksiaan museohankkeesta ja tulevaisuuden museoista ensi viikolla pidettävän kansainvälisen museopäivän kunniaksi. Museopäivän teemana on Tulevaisuuden museo.

Millä tavalla uutta museota lähdetään nyt edistämään? Kuinka pitkästä prosessista on kyse?

‍Uutta museota edistetään vähän kuin suurta palapeliä. Yksi osa-alue on museon toiminnallinen ja sisällöllinen konsepti; se minkälaisia elämyksiä, kokemuksia ja kohtaamisia uusi museo tulee tarjoamaan. Toisesta kulmasta lähdetään miettimään, minkälainen organisaatio tarvitaan uutta museota pyörittämään ja kolmannesta uuden museon taloutta ja rahoitusta. Neljäs tärkeä osa-alue tässä palapelissä on uusi museorakennus, jota edistetään tiiviissä yhteistyössä Helsingin kaupungin Eteläsataman alueen kehittämistyön kanssa.

Valmisteluita kaikilla näillä osa-alueilla on tehty jo pitkään. Edellytykset uuden museon toteutumiselle ovat aidosti olemassa. Seuraavien parin vuoden tavoitteena on, että museon toteuttamisesta voidaan tehdä lopulliset päätökset.

Toukokuussa vietetään kansainvälistä museopäivää teemalla Tulevaisuuden museo. Millainen on sinusta tulevaisuuden museo? Mitä siltä vaaditaan?‍

Tulevaisuuden museon pitää voida vastata moneen tarpeeseen ja toiveeseen. Museon tulisi olla näkemyksellinen asiantuntija niin menneisyydestä kuin tulevasta. Sen tulisi toimia avoimena, elämyksellisenä oppimisen ja kohtaamisen paikkana sekä tarjota yllättäviä oheispalveluita, jotka johdattelevat syvemmän museokokemuksen äärelle. Näiden lisäksi museon tulisi tuottaa mediallisia sisältöjä ja kohtaamisia, joilla se tavoittaa yleisöjä myös seiniensä ulkopuolella. Ja kaikki tämä tulisi tehdä tavalla, jolla hyvin monenlaiset kohderyhmät kokevat museon omakseen.

Mitä tekee hankkeesta kansainvälisesti ainutlaatuisen?‍

Missään muualla kuin Pohjoismaissa eivät design ja arkkitehtuuri nivoudu niin kiinteästi yhteiskuntaan ja identiteettiin – näistä lähtökohdista uusi museo on toteutuessaan paitsi näyteikkuna sen edustamiin aloihin myös iso tarina yhteiskunnastamme.

Tätä museota on odotettu maailmalla vähintään yhtä pitkään kuin meillä – perintömme ja osaamisemme arkkitehtuurin ja designin aloilla melkein velvoittaa meitä rakentamaan uuden museon. Uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo on myös yksi merkittävimpiä nyt käynnissä olevia alan museohankkeita maailmalla – on kansainvälisesti huippukiinnostavaa, minkälaisia ratkaisuja teemme suunnitellessamme ja rakentaessamme museota pandemian jälkeiseen aikaan.

Onko korona-aikana syntynyt uusia innovaatioita museoissa, jota voidaan myös hyödyntää ja jalostaa eteenpäin uuden museon konseptissa?‍

On tavallaan valtavan hienoa, että olemme juuri nyt toden teolla käynnistämässä kauan kaivattua museohanketta. Vaikka koronan aiheuttama kriisi on ollut raskas, on meillä nyt myös ihan uusi näkökulma siihen, miten museot ja muut kulttuuri-instituutiot voivat palvella yleisöjä. Tätä perspektiiviä emme tietenkään voi ohittaa uuden museon konseptia jalostaessa. Korona-ajan liikkeelle laittama tekeminen – digitaaliset sisällöt, virtuaaliset näyttelykierrokset ja -keskustelutilaisuudet – ovat varmasti tulleet jäädäkseen ja niitä jalostetaan edelleen.

Millainen on sinulle ainutlaatuinen museokokemus?‍

Museokäynti voi olla niin monella tavalla ainutlaatuinen – joskus tärkeimpänä jää mieleen perheen tai ystävän kanssa jaettu hetki. Varsinkin matkoilla käyn museoissa yksin. Silloin näkökulma on vähän toinen: katson museota enemmän ammattilaisen silmin. Aina kuitenkin jonkin uuden asian oivaltaminen on hienointa. Joskus oivalluksen saa näyttelyistä, joskus museon kirjakaupasta, joskus museon ravintolasta viinilasin ääreltä.

Millaisena näet yleensä museoiden roolin tulevaisuudessa? Millainen rooli museoilla tulisi yhteiskunnassa olla?‍

Uskon, että museoilla voi olla merkittävä rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa. Museot edustavat yhteiskuntamme muistia, ajankohtaisia ilmiöitä ja tulevaisuuden näkymiä. Ne ovat lisäksi kohtaamispaikkoja. Mikä voisi olla otollisempi toimija olemaan keskustelun keskiössä?

Arkkitehtuuri- ja designmuseo edustaa aloja, joilla on tärkeä rooli yhteiskuntamme toimivuuden ja tulevaisuuden kannalta. Design – on se sitten rakennetun, materiaalisen ympäristömme suunnittelua tai systeemistä ajattelua – on aina pyrkimys uusiin, parempiin ratkaisuihin ja tekoihin. Nyt jos koskaan on toiveikkaiden tekojen ja parempaan tulevaisuuteen tähtäävien ratkaisuiden aika.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki ovat asettaneet ohjausryhmän, jonka tehtävänä on uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon perustamisen valmistelu ja ohjaaminen. Ohjausryhmän puheenjohtajaksi on kutsuttu Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen. Hankkeen johtajana aloittaa 1.5.2021 Kaarina Gould.

Uusi museo edustaisi laadultaan, näkyvyydeltään ja vaikuttavuudeltaan kansainvälistä huipputasoa ja toimisi Suomessa alansa valtakunnallisena vastuumuseona.  Museoon yhdistyisivät kahden nykyisen valtakunnallisen museon toiminta, henkilöstö ja kokoelmat. Museota varten perustettaisiin uusi säätiö, jonka hallintaan siirtyisivät nykyisten museosäätiöiden kokoelmat.

Valtio ja Helsingin kaupunki pääomittaisivat museosäätiötä saman suuruisin osuuksin. Valtio päätti vuoden 2020 neljännessä lisätalousarvioesityksessä, että hallitus sitoutuu uuden museosäätiön pääomittamiseen enintään 60 miljoonalla eurolla.

Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajaksi Timo Laitinen‍

Ohjausryhmän tehtävänä on muun muassa ohjata ja edistää hanketta ja sen tavoitteiden toteutumista, vastata hankkeen koordinoinnista yhteistyössä hankejohtajan kanssa, ohjata hankevaiheeseen kuuluvaa selvitys- ja suunnittelutyötä liittyen säätiön perustamiseen, toiminnan ja toimintamallin suunnitteluun sekä rakennushankkeen valmisteluun, sekä osallistua hankkeen viestintään sekä hankkeen vuorovaikutteisuutta ja osallisuutta lisäävien toimenpiteiden suunnitteluun.

Ohjausryhmän puheenjohtajaksi on kutsuttu Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen. Muita jäseniä ovat ylijohtaja Riitta Kaivosoja ja kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä, apulaisbudjettipäällikkö Annika Klimenko valtiovarainministeriöstä, toimialajohtaja Tommi Laitio, maankäyttöjohtaja Richard Manninen ja rahoitusjohtaja Tuula Saxholm Helsingin kaupungilta, museonjohtaja Carina Jaatinen Arkkitehtuurimuseosta, hallituksen puheenjohtaja Ulla Teräs Suomen arkkitehtuurimuseon säätiöstä, museonjohtaja Jukka Savolainen Designmuseosta, hallituksen puheenjohtaja Anna Valtonen Designmuseon säätiöstä sekä CEO Mirkku Kullberg Glasshouse Helsingistä, hallituksen puheenjohtaja Ari Tolppanen Aristo-Invest Oy:stä ja toimitusjohtaja Jannica Fagerholm Signe och Ane Gyllenbergs stiftelsestä.

Ohjausryhmän toimikausi on 24.3.2021–31.12.2023.

Hankejohtajaksi Kaarina Gould

Laajaa kokemusta johtamisesta taiteen, designin ja kulttuurin kentällä omaava Gould siirtyy hankejohtajaksi Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin johtajan tehtävästä. Aiemmin Gould on toiminut mm. Live Nation Finlandin kehitysjohtajana, World Design Capital Helsinki 2012 ohjelmajohtajana, nykysirkuskeskus Cirkon johtajana sekä Helsingin juhlaviikkojen ohjelmapäällikkönä. Gould aloittaa hankejohtajana 1.5.2021.

Hankeorganisaatio työskentelee aluksi osana Helsingin kaupunkia, mutta siirtyy myöhemmin uuden, perusteilla olevan museosäätiön alaisuuteen. Hankejohtaja raportoi hankkeen valmistelun etenemisestä hankkeen ohjausryhmälle.

Hankkeen eteneminen‍

Hankevaiheen aikana valmistellaan kokonaisuudelle hankesuunnitelma, uuden museon liiketoimintasuunnitelma ja muut hankkeen toteuttamiseen tarvittavat selvitykset. Hankevaiheen arvioidaan kestävän vuoden 2023 loppuun, jolloin hankkeen rahoittajat tekevät lopulliset päätökset hankkeen toteuttamisesta selvitysten perusteella.

Uutta design- ja arkkitehtuurimuseota varten perustetaan vuoden 2021 aikana uusi säätiö, jonka hallintaan siirtyisivät nykyisten museosäätiöiden kokoelmat. Säätiö vastaisi uuden museon varainhankinnasta ja hallitsisi sen pääomaa. Museon toiminnasta vastaisi myöhemmin perustettava, säätiön 100 prosenttisesti omistama, osakeyhtiö.

Museota varten toteutettaisiin uudisrakennus Helsingin Eteläsatamaan osana Makasiinirannan laajempaa kehittämistä. Museon toteuttamisesta on tarkoitus järjestää erillinen arkkitehtuurikilpailu.

Hankkeen taustaa‍

Hankkeen valmistelu perustuu vuosina 2018–2019 opetus- ja kulttuuriministeriön ja Helsingin kaupungin yhteistyössä Suomen arkkitehtuurimuseon säätiön ja Designmuseon säätiön kanssa toteuttamaan selvitystyöhön ja museokonseptin laatimiseen. Selvitysvaiheen aikana valtio ja Helsingin kaupunki valmistelivat ehdotuksen museon hallinnointia ja rahoittamista koskevaksi malliksi.

”Kulttuuritoiminnan elpyminen ja kestävä kasvu tarjoavat väylän kohti valoisampaa tulevaisuutta. Arkkitehtuuri ja design ovat vahvuuksiamme ja niillä on tärkeä rooli kestävien ratkaisujen tuottamisessa yhteiskunnalle. Uudessa museossa ainutlaatuiset sisällöt, osaaminen ja luovuus kohtaavat. Tavoitteenamme on maailman paras arkkitehtuuri- ja designmuseo, jonka sisällöt ja palvelut synnyttävät elämyksiä ja oivalluksia. On hienoa, että voimme nyt yhdessä lähteä edistämään hankkeen toteuttamista.”

Anita Lehikoinen, opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö

”Kaupunkien välinen globaali kilpailu kasvaa merkittävästi. Koronakriisin myötä hyvän elämän edellytykset, henkinen ja sosiaalinen pääoma nousevat perinteisempien vetovoimatekijöiden rinnalle. Elämme ajassa, jossa uskallus unelmoida suuresti ja investoida tulevaisuuteen ovat välttämättömiä kansakuntien menestymiselle. Samaan aikaan maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemisessa muotoilulla, arkkitehtuurilla ja hyvällä suunnittelulla on yhä ratkaisevampi rooli. Aika ei voisi olla otollisempi uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon perustamiselle. Olen iloinen siitä, että pääsemme nyt käytännön työhön käsiksi.”

Jan Vapaavuori, Helsingin pormestari

”Nyt alkava konkreettinen hankevaihe on valmisteltu huolella. On hienoa päästä edistämään hanketta laajalla osaamispohjalla kohti tarkentuvia uuden museon toimintaperiaatteita, fyysistä rakennusta ja sisällöllisiä kärkiä. Arkkitehtuuri ja muotoilu ovat Suomen vahvuuksia, joiden avulla pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan arvot hyvästä elämästä on tuotu meidän kaikkien arkeen. Uusi museo voi toimia tiennäyttäjänä ja haastaa keskustelemaan, oppimaan ja kokemaan, kuinka rakennamme huomisen hyvinvointiyhteiskuntaa.”

Carina Jaatinen ja Jukka Savolainen, museonjohtajat