Kaarina Gould on aloittanut tehtävässään uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon hankejohtajana. Haastattelussa hän avaa ajatuksiaan museohankkeesta ja tulevaisuuden museoista ensi viikolla pidettävän kansainvälisen museopäivän kunniaksi. Museopäivän teemana on Tulevaisuuden museo.

Millä tavalla uutta museota lähdetään nyt edistämään? Kuinka pitkästä prosessista on kyse?

‍Uutta museota edistetään vähän kuin suurta palapeliä. Yksi osa-alue on museon toiminnallinen ja sisällöllinen konsepti; se minkälaisia elämyksiä, kokemuksia ja kohtaamisia uusi museo tulee tarjoamaan. Toisesta kulmasta lähdetään miettimään, minkälainen organisaatio tarvitaan uutta museota pyörittämään ja kolmannesta uuden museon taloutta ja rahoitusta. Neljäs tärkeä osa-alue tässä palapelissä on uusi museorakennus, jota edistetään tiiviissä yhteistyössä Helsingin kaupungin Eteläsataman alueen kehittämistyön kanssa.

Valmisteluita kaikilla näillä osa-alueilla on tehty jo pitkään. Edellytykset uuden museon toteutumiselle ovat aidosti olemassa. Seuraavien parin vuoden tavoitteena on, että museon toteuttamisesta voidaan tehdä lopulliset päätökset.

Toukokuussa vietetään kansainvälistä museopäivää teemalla Tulevaisuuden museo. Millainen on sinusta tulevaisuuden museo? Mitä siltä vaaditaan?‍

Tulevaisuuden museon pitää voida vastata moneen tarpeeseen ja toiveeseen. Museon tulisi olla näkemyksellinen asiantuntija niin menneisyydestä kuin tulevasta. Sen tulisi toimia avoimena, elämyksellisenä oppimisen ja kohtaamisen paikkana sekä tarjota yllättäviä oheispalveluita, jotka johdattelevat syvemmän museokokemuksen äärelle. Näiden lisäksi museon tulisi tuottaa mediallisia sisältöjä ja kohtaamisia, joilla se tavoittaa yleisöjä myös seiniensä ulkopuolella. Ja kaikki tämä tulisi tehdä tavalla, jolla hyvin monenlaiset kohderyhmät kokevat museon omakseen.

Mitä tekee hankkeesta kansainvälisesti ainutlaatuisen?‍

Missään muualla kuin Pohjoismaissa eivät design ja arkkitehtuuri nivoudu niin kiinteästi yhteiskuntaan ja identiteettiin – näistä lähtökohdista uusi museo on toteutuessaan paitsi näyteikkuna sen edustamiin aloihin myös iso tarina yhteiskunnastamme.

Tätä museota on odotettu maailmalla vähintään yhtä pitkään kuin meillä – perintömme ja osaamisemme arkkitehtuurin ja designin aloilla melkein velvoittaa meitä rakentamaan uuden museon. Uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo on myös yksi merkittävimpiä nyt käynnissä olevia alan museohankkeita maailmalla – on kansainvälisesti huippukiinnostavaa, minkälaisia ratkaisuja teemme suunnitellessamme ja rakentaessamme museota pandemian jälkeiseen aikaan.

Onko korona-aikana syntynyt uusia innovaatioita museoissa, jota voidaan myös hyödyntää ja jalostaa eteenpäin uuden museon konseptissa?‍

On tavallaan valtavan hienoa, että olemme juuri nyt toden teolla käynnistämässä kauan kaivattua museohanketta. Vaikka koronan aiheuttama kriisi on ollut raskas, on meillä nyt myös ihan uusi näkökulma siihen, miten museot ja muut kulttuuri-instituutiot voivat palvella yleisöjä. Tätä perspektiiviä emme tietenkään voi ohittaa uuden museon konseptia jalostaessa. Korona-ajan liikkeelle laittama tekeminen – digitaaliset sisällöt, virtuaaliset näyttelykierrokset ja -keskustelutilaisuudet – ovat varmasti tulleet jäädäkseen ja niitä jalostetaan edelleen.

Millainen on sinulle ainutlaatuinen museokokemus?‍

Museokäynti voi olla niin monella tavalla ainutlaatuinen – joskus tärkeimpänä jää mieleen perheen tai ystävän kanssa jaettu hetki. Varsinkin matkoilla käyn museoissa yksin. Silloin näkökulma on vähän toinen: katson museota enemmän ammattilaisen silmin. Aina kuitenkin jonkin uuden asian oivaltaminen on hienointa. Joskus oivalluksen saa näyttelyistä, joskus museon kirjakaupasta, joskus museon ravintolasta viinilasin ääreltä.

Millaisena näet yleensä museoiden roolin tulevaisuudessa? Millainen rooli museoilla tulisi yhteiskunnassa olla?‍

Uskon, että museoilla voi olla merkittävä rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa. Museot edustavat yhteiskuntamme muistia, ajankohtaisia ilmiöitä ja tulevaisuuden näkymiä. Ne ovat lisäksi kohtaamispaikkoja. Mikä voisi olla otollisempi toimija olemaan keskustelun keskiössä?

Arkkitehtuuri- ja designmuseo edustaa aloja, joilla on tärkeä rooli yhteiskuntamme toimivuuden ja tulevaisuuden kannalta. Design – on se sitten rakennetun, materiaalisen ympäristömme suunnittelua tai systeemistä ajattelua – on aina pyrkimys uusiin, parempiin ratkaisuihin ja tekoihin. Nyt jos koskaan on toiveikkaiden tekojen ja parempaan tulevaisuuteen tähtäävien ratkaisuiden aika.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki ovat asettaneet ohjausryhmän, jonka tehtävänä on uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon perustamisen valmistelu ja ohjaaminen. Ohjausryhmän puheenjohtajaksi on kutsuttu Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen. Hankkeen johtajana aloittaa 1.5.2021 Kaarina Gould.

Uusi museo edustaisi laadultaan, näkyvyydeltään ja vaikuttavuudeltaan kansainvälistä huipputasoa ja toimisi Suomessa alansa valtakunnallisena vastuumuseona. Museoon yhdistyisivät kahden nykyisen valtakunnallisen museon toiminta, henkilöstö ja kokoelmat. Museota varten perustettaisiin uusi säätiö, jonka hallintaan siirtyisivät nykyisten museosäätiöiden kokoelmat.

Valtio ja Helsingin kaupunki pääomittaisivat museosäätiötä saman suuruisin osuuksin. Valtio päätti vuoden 2020 neljännessä lisätalousarvioesityksessä, että hallitus sitoutuu uuden museosäätiön pääomittamiseen enintään 60 miljoonalla eurolla.

Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajaksi Timo Laitinen‍

Ohjausryhmän tehtävänä on muun muassa ohjata ja edistää hanketta ja sen tavoitteiden toteutumista, vastata hankkeen koordinoinnista yhteistyössä hankejohtajan kanssa, ohjata hankevaiheeseen kuuluvaa selvitys- ja suunnittelutyötä liittyen säätiön perustamiseen, toiminnan ja toimintamallin suunnitteluun sekä rakennushankkeen valmisteluun, sekä osallistua hankkeen viestintään sekä hankkeen vuorovaikutteisuutta ja osallisuutta lisäävien toimenpiteiden suunnitteluun.

Ohjausryhmän puheenjohtajaksi on kutsuttu Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen. Muita jäseniä ovat ylijohtaja Riitta Kaivosoja ja kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä, apulaisbudjettipäällikkö Annika Klimenko valtiovarainministeriöstä, toimialajohtaja Tommi Laitio, maankäyttöjohtaja Richard Manninen ja rahoitusjohtaja Tuula Saxholm Helsingin kaupungilta, museonjohtaja Carina Jaatinen Arkkitehtuurimuseosta, hallituksen puheenjohtaja Ulla Teräs Suomen arkkitehtuurimuseon säätiöstä, museonjohtaja Jukka Savolainen Designmuseosta, hallituksen puheenjohtaja Anna Valtonen Designmuseon säätiöstä sekä CEO Mirkku Kullberg Glasshouse Helsingistä, hallituksen puheenjohtaja Ari Tolppanen Aristo-Invest Oy:stä ja toimitusjohtaja Jannica Fagerholm Signe och Ane Gyllenbergs stiftelsestä.

Ohjausryhmän toimikausi on 24.3.2021–31.12.2023.

Hankejohtajaksi Kaarina Gould

Laajaa kokemusta johtamisesta taiteen, designin ja kulttuurin kentällä omaava Gould siirtyy hankejohtajaksi Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin johtajan tehtävästä. Aiemmin Gould on toiminut mm. Live Nation Finlandin kehitysjohtajana, World Design Capital Helsinki 2012 ohjelmajohtajana, nykysirkuskeskus Cirkon johtajana sekä Helsingin juhlaviikkojen ohjelmapäällikkönä. Gould aloittaa hankejohtajana 1.5.2021.

Hankeorganisaatio työskentelee aluksi osana Helsingin kaupunkia, mutta siirtyy myöhemmin uuden, perusteilla olevan museosäätiön alaisuuteen. Hankejohtaja raportoi hankkeen valmistelun etenemisestä hankkeen ohjausryhmälle.

Hankkeen eteneminen‍

Hankevaiheen aikana valmistellaan kokonaisuudelle hankesuunnitelma, uuden museon liiketoimintasuunnitelma ja muut hankkeen toteuttamiseen tarvittavat selvitykset. Hankevaiheen arvioidaan kestävän vuoden 2023 loppuun, jolloin hankkeen rahoittajat tekevät lopulliset päätökset hankkeen toteuttamisesta selvitysten perusteella.

Uutta design- ja arkkitehtuurimuseota varten perustetaan vuoden 2021 aikana uusi säätiö, jonka hallintaan siirtyisivät nykyisten museosäätiöiden kokoelmat. Säätiö vastaisi uuden museon varainhankinnasta ja hallitsisi sen pääomaa. Museon toiminnasta vastaisi myöhemmin perustettava, säätiön 100 prosenttisesti omistama, osakeyhtiö.

Museota varten toteutettaisiin uudisrakennus Helsingin Eteläsatamaan osana Makasiinirannan laajempaa kehittämistä. Museon toteuttamisesta on tarkoitus järjestää erillinen arkkitehtuurikilpailu.

Hankkeen taustaa‍

Hankkeen valmistelu perustuu vuosina 2018–2019 opetus- ja kulttuuriministeriön ja Helsingin kaupungin yhteistyössä Suomen arkkitehtuurimuseon säätiön ja Designmuseon säätiön kanssa toteuttamaan selvitystyöhön ja museokonseptin laatimiseen. Selvitysvaiheen aikana valtio ja Helsingin kaupunki valmistelivat ehdotuksen museon hallinnointia ja rahoittamista koskevaksi malliksi.

”Kulttuuritoiminnan elpyminen ja kestävä kasvu tarjoavat väylän kohti valoisampaa tulevaisuutta. Arkkitehtuuri ja design ovat vahvuuksiamme ja niillä on tärkeä rooli kestävien ratkaisujen tuottamisessa yhteiskunnalle. Uudessa museossa ainutlaatuiset sisällöt, osaaminen ja luovuus kohtaavat. Tavoitteenamme on maailman paras arkkitehtuuri- ja designmuseo, jonka sisällöt ja palvelut synnyttävät elämyksiä ja oivalluksia. On hienoa, että voimme nyt yhdessä lähteä edistämään hankkeen toteuttamista.”

Anita Lehikoinen, opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö

”Kaupunkien välinen globaali kilpailu kasvaa merkittävästi. Koronakriisin myötä hyvän elämän edellytykset, henkinen ja sosiaalinen pääoma nousevat perinteisempien vetovoimatekijöiden rinnalle. Elämme ajassa, jossa uskallus unelmoida suuresti ja investoida tulevaisuuteen ovat välttämättömiä kansakuntien menestymiselle. Samaan aikaan maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemisessa muotoilulla, arkkitehtuurilla ja hyvällä suunnittelulla on yhä ratkaisevampi rooli. Aika ei voisi olla otollisempi uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon perustamiselle. Olen iloinen siitä, että pääsemme nyt käytännön työhön käsiksi.”

Jan Vapaavuori, Helsingin pormestari

”Nyt alkava konkreettinen hankevaihe on valmisteltu huolella. On hienoa päästä edistämään hanketta laajalla osaamispohjalla kohti tarkentuvia uuden museon toimintaperiaatteita, fyysistä rakennusta ja sisällöllisiä kärkiä. Arkkitehtuuri ja muotoilu ovat Suomen vahvuuksia, joiden avulla pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan arvot hyvästä elämästä on tuotu meidän kaikkien arkeen. Uusi museo voi toimia tiennäyttäjänä ja haastaa keskustelemaan, oppimaan ja kokemaan, kuinka rakennamme huomisen hyvinvointiyhteiskuntaa.”

Carina Jaatinen ja Jukka Savolainen, museonjohtajat