Torille! Näyttelytekstit
Astu tulevaisuuteen – koe uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo jo nyt!
Arkkitehtuuri- ja designmuseo on matkalla kohti uutta. Vuonna 2030 museo muuttaa merelliseen Helsingin Makasiinirantaan, Kauppatorin läheisyyteen. Historialliselle satama-alueelle rakennetaan uusi museorakennus, joka on avoin, kutsuva ja ihmisen kokoinen – paikka, jossa katsellaan, kuunnellaan ja kokeillaan.
Uuden museorakennuksen suunnittelusta järjestettiin kansainvälinen suunnittelukilpailu, johon osallistui 624 ehdotusta. Näistä valittiin viisi finalistia ja yksi voittaja.
Tämä näyttely tarjoaa mahdollisuuden kurkistaa tulevaan museoon jo nyt. Näyttely esittelee kilpailun voittajaehdotuksen ja finalistit sekä syventyy kilpailun vaiheisiin ja monimuotoisiin ehdotuksiin.
Vuonna 2030 uusi, kansainvälinen museo toimii sekä Helsingin Makasiinirannassa että digitaalisesti. Uusi museo luo elämyksiä ja sisältöjä sekä Suomeen että maailmalle.
Tule mukaan ideoimaan, minkälainen museo palvelee meitä nyt ja tulevaisuudessa. Millaista tilaa toivot? Millaisia tarinoita haluat kuulla?
Tervetuloa tulevaisuuden museoon!
Kohti uutta kotia
Suomessa ja maailmalla arvostettu suomalainen arkkitehtuuri ja muotoilu saavat vihdoin oman yhteisen kodin. Taustalla on vuosikymmenien tarve uusille, ajanmukaisille museotoimintaan sopiville tiloille ja halu palvella arkkitehtuurin ja muotoilun ystäviä paremmin. Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo yhdistyivät vuonna 2024 ja muodostavat nyt yhden maailman vanhimmista suunnittelualoihin keskittyvistä museoista. Seuraavaksi toiminnalle suunnitellaan uusi rakennus.
Elämme ilmastokriisin aikaa, jolloin uuden rakentamista on harkittava tarkkaan. Hankkeessa ei ole kyse vain rakennuksesta vaan myös siitä, mitä kaikkea museo voi tänä päivänä olla. Muotoilu ja arkkitehtuuri ovat osa jokaisen arkea. Suunnittelun avulla voidaan ratkaista tämän päivän viheliäisiä ongelmia ja rakentaa yhteyttä ja ymmärrystä ihmisten välillä. Sen avulla tulevaisuudesta voidaan tehdä kestävämpi ja tasa-arvoisempi. Valtakunnallinen suunnittelualojen vastuumuseo pursuaa tarinoita arkkitehtuurista ja muotoilusta. Samalla se avaa mahdollisuuksia uudelleenmäärittelylle ja kokeiluille yhä laajemmalle yleisölle.
Tiesitkö? Arkkitehtuuri- ja designmuseon kokoelma käsittää yhteensä: 75 000 esinettä, 550 000 piirustusta, 280 000 valokuvaa ja 850 pienoismallia.
Yli vuosisadan matka uuteen museoon
1873 Taideteollisuusmuseo (myöhemmin Designmuseo) saa alkunsa Veistokoulun (p. 1871) opetuskokoelmana. Kokoelmaan ostetaan 732 esinettä Wienin maailmannäyttelystä. Museo on yksi kolmesta vanhimmasta taideteollisuusmuseosta maailmassa Lontoon V&A:n ja Wienin MAKin ohella.
1888 Museokokoelma saa tilat arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelemasta Ateneum-rakennuksesta. Kokoelma saa käyttöönsä nykyisin taidemuseona toimivan rakennuksen ylimmän kerroksen.
1911 Ateneumin tilat käyvät pieniksi. Museo toimii jatkossa muun muassa Hakasalmen huvilassa ja Stockmannin tavaratalossa. Kokoelman lisäksi esillä on vaihtuvia ajankohtaisia näyttelyitä. Toisen maailmansodan aikana museokokoelma on evakuoituna ja sen jälkeen varastoituna eri puolilla Helsinkiä.
1956 Suomen rakennustaiteen museo (myöhemmin Arkkitehtuurimuseo) perustetaan. Perustamisen aloitteentekijä on Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, jonka kuva-arkiston pohjalta näyttelyitä järjestävä museo syntyy. Toiminta alkaa vuonna 1957, kun museo muuttaa puuhuvilaan Kaivopuistoon.
1979 Taideteollisuusmuseo muuttaa Gustaf Nyströmin suunnittelemaan koulurakennukseen Korkeavuorenkatu 23:een. Vuonna 1894 valmistunut rakennus peruskorjataan ja muutetaan museoksi 1977–1978 arkkitehti Olli Borgin johdolla. Muutto kiinteistöön on vain väliaikainen ratkaisu, ja uudesta museorakennusta aletaan keskustella saman tien.
1982 Suomen rakennustaiteen museo muuttaa samaan kortteliin osoitteeseen Kasarmikatu 24. Magnus Schjerfbeckin suunnittelema rakennus valmistui 1899 alun perin tieteellisten seurojen käyttöön.
1987 Suomen rakennustaiteen museon ja Taideteollisuusmuseon väliselle tontille sijoittuvaa “vaihtuvien näyttelyiden keskusta” suunnitellaan avattavaksi Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuonna 1992. Rakennuksesta järjestetään arkkitehtuurikilpailu, jonka voittaa Tuomo Siitosen ehdotus ”d”. Keskus jää kuitenkin toteutumatta.
2001 Katajanokalle suunnitellaan arkkitehtuurin, rakentamisen ja muotoilun informaatiokeskusta, Armi-taloa, josta järjestetään yleinen arkkitehtuurikilpailu. Rakennustaiteen museon kaavaillaan muuttavan rakennukseen. Museon lisäksi kilpailun taustalla on useampi suunnittelualan yhteisö. Kilpailun voittavat Asmo Jaaksi, Teemu Kurkela, Samuli Miettinen ja Juha Mäki-Jyllilä ehdotuksella ”Lukko”. Hanke kuitenkin kaatuu.
2002 Taideteollisuusmuseon nimi vaihtuu Designmuseoksi.
2008 Senaatti-kiinteistöt selvittää museoiden laajentumismahdollisuuksia rakennusten väliselle pihalle ja maanalaisiin tiloihin. Selvityksessä todetaan, että riittävää tilaa nykyaikaiselle museotoiminnalle ei löydy.
2012 Suomen rakennustaiteen museon nimi vaihtuu Arkkitehtuurimuseoksi. Museorakennusten väliselle piha-alueelle rakennetaan museot yhdistävä Helsingin designpääkaupunkivuoden paviljonki. Paviljongin pääsuunnittelija Pyry-Pekka Kantola valitaan kymmenen Aalto-yliopiston puustudion kurssilaisen joukosta.
Kurkistus suunnittelukilpailun kulissien taakse
Arkkitehtuuri- ja designmuseon uudesta rakennuksesta järjestettiin yleinen ja kansainvälinen, kaksivaiheinen suunnittelukilpailu. Kilpailussa arkkitehdit ja suunnittelijat eri puolilta maailmaa tekivät ehdotuksia museorakennukseksi. Tuomaristo arvioi ehdotukset ilman tekijätietoja, jotta arviointi keskittyi vain kilpailutyöhön, ei suunnittelijaan.
Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa tuomaristo arvioi 624 ehdotusta, joista viisi pääsi jatkoon. Finalistit saivat tuomaristolta laajat jatkosuunnitteluohjeet. Yleisöltä ja asiantuntijoilta kerättiin palautetta, jonka pohjalta ehdotuksia kehitettiin. Viidestä ehdotuksesta tuomaristo valitsi voittajaksi ehdotuksen Kumma (JKMM Arkkitehdit).
Museon suunnittelussa ja rakentamisessa korostuvat ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden periaatteet. Helsinki on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, ja museohanke tukee tätä tavoitetta kaikilla osa-alueillaan. Suunnittelu-kilpailun ilmastoviisaan rakentamisen tavoitteet tähtäävätkin korkeammalle kuin rakennuslainsäädännön tai kaupungin asettamat standardit.
Kilpailun järjestivät Kiinteistö Oy ADM ja Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiö yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Suomen arkkitehtiliitto SAFA:n kanssa.
Kilpailutuomaristo
Mikko Aho, arkkitehti SAFA, Kiinteistö Oy ADM (hallituksen varapuheenjohtaja), Tuomariston puheenjohtaja
Juha Lemström, arkkitehti SAFA, Kiinteistö Oy ADM (hallituksen puheenjohtaja), Tuomariston varapuheenjohtaja
Gus Casely-Hayford, museonjohtaja, V&A East
Beatrice Galilee, arkkitehti, perustaja, johtaja, The World Around
Kaarina Gould, toimitusjohtaja, Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiö
Salla Hoppu, arkkitehti SAFA, johtava arkkitehti, Helsingin kaupunki
Beate Hølmebakk, arkkitehti, professori, osakas, Manthey Kula
Riitta Kaivosoja, varatuomari; kulttuuri- ja taidepoliittisen osaston ylijohtaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö (06/2025 asti)
Matti Kuittinen, arkkitehti, professori, Aalto-yliopisto
Sari Nieminen, arkkitehti SAFA, Arkkitehtitoimisto Sari Nieminen Oy
Miklu Silvanto, muotoilija, yrittäjä, AD-museo Oy (hallituksen jäsen)
Anni Sinnemäki, kaupunginvaltuutettu ja valtuuston varapuheenjohtaja; kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestari (06/2025 asti), Helsingin kaupunki
Hannu Tikka, arkkitehti SAFA, Arkkitehtityöhuone APRT Architects
Tasa-arvoinen kilpailuperinne
Yleisillä arkkitehtuurikilpailuilla on Suomessa pitkä ja vaikuttava historia. Ensimmäinen yleinen kilpailu järjestettiin lähes 150 vuotta sitten. Kilpailuihin voi osallistua kuka tahansa kilpailuohjelmassa esitettyjen rajausten puitteissa. Kilpailusalaisuus on käytäntö, jossa ehdotukset esitetään anonyymeina ilman tekijän nimeä.
Yleiset arkkitehtuurikilpailut ovat ajan myötä tasa-arvoistaneet arkkitehtuurin kenttää, koska anonyymin osallistumisen takia esimerkiksi henkilön nimi tai sukupuoli eivät ole muodostaneet estettä kilpailuissa menestymiselle.
Suomalainen malli on kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu. Arvokkaana on pidetty kilpailujen avoimuutta, toimintatapojen kehittämistä ja kilpailumateriaalien arkistointitapaa. Valtakunnallisena vastuumuseona Arkkitehtuuri- ja designmuseo kantaa vastuun suunnittelukilpailujen arkistoinnista Suomessa.
Suunnittelu on yhteistyötä
Arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelukilpailussa finalistiehdotusten kommentointiin osallistui laajan yleisön lisäksi joukko asiantuntijoita aina opettajista poliisiin, skeittarista tapahtumatuottajaan ja näyttelykuraattorista ravintoloitsijaan. Tavoitteena oli kehittää mahdollisimman toimiva museorakennus ja samalla kokeilla kokonaan uudenlaista mallia yleisten arkkitehtuurikilpailujen historiassa.
Perinteisesti yleisessä kilpailumallissa ehdotuksia kehitetään ainoastaan kirjallisen tuomaripalautteen perusteella. Arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelukilpailussa finalisteille tarjottiin tavallista joustavampi mahdollisuus keskustella museoalan asiantuntijoiden kanssa käyttäjäkokemuksesta jo kilpailun aikana. Kilpailun tuomaristo, järjestäjä tai museon henkilökunta eivät osallistuneet näihin keskusteluihin.
Tänä päivänä suunnittelu on yhä enemmän yhteistyötä, jossa myös esimerkiksi rakennuksen tilaajalla, loppukäyttäjällä ja kansalaisilla on tärkeä rooli. Mitä aikaisemmassa vaiheessa vuorovaikutus eri osapuolten välillä voi käynnistyä, sitä parempaan lopputulokseen on mahdollista päästä.
Vuosina 2021–2025
83 museon ammattilaista osallistui uuden museon suunnitteluun
357 henkeä osallistui hankkeen valmisteluun
3522 museokävijää antoi toiveita uudesta museosta
585 henkeä osallistui työpajoihin, keskusteluihin ja tapahtumiin
624 kilpailuehdotusta osallistui 1. vaiheeseen
138 asiantuntijaa antoi lausuntoja tai kommentoi ehdotuksia
2444 kaupunkilaista kommentoi kilpailuehdotuksia verkossa
Tutustu kilpailuohjelmaan
Kilpailun päämääränä oli löytää uudelle museorakennukselle suunnitteluratkaisu ja suunnittelijatiimi. Tavoitteena oli suunnitella rakennus, joka tarjoaa museotoiminnalle tarvittavat tilat. Näyttelytilojen lisäksi museorakennuksessa korostuvat erilaiset tekemisen ja olemisen tilat sekä esimerkiksi ravintolapalvelut, kirjasto ja myymälätilat.
Suunnittelijat laativat ehdotuksensa kilpailuohjelman pohjalta, johon voi tutustua näyttelyssä ja verkossa. Erityistä kilpailuohjelmassa oli, että rakennukselle oli määritelty tarkat ympäristö- ja kestävyystavoitteet. Lisäksi rakennuksen sijainti Suomenlinnan maailmanperintökohteen suojavyöhykkeellä ja kulttuurisesti arvokkaassa ympäristössä tuli huomioida.
Ohjelma on kirjoitettu vain englanniksi, sillä kilpailu oli kansainvälinen.
Tutustu arvostelupöytäkirjaan
Kilpailun valmistelu alkoi jo vuosi ennen kilpailukutsun julkaisemista. Varsinainen kilpailuprosessi eri vaiheineen kesti lähes puolitoista vuotta. Kansainvälinen tuomaristo työskenteli sekä etäyhteyksien avulla että paikan päällä Helsingissä.
Arvioinnin keskeisiä osa-alueita olivat: arkkitehtoninen laatu ja sopeutuminen kaupunkiympäristöön, rakennuksen konsepti ja lisäarvo museotoiminnalle, miltä rakennus näyttää ja tuntuu, rakennuksen toimivuus, kulkemisen sujuvuus ja joustavuus, kestävyys sekä toteutettavuus ja kustannukset.
Arvostelupöytäkirjasta voi lukea, mitä tuomaristo lopulta päätti.
Suunnittelusanasto
Sanastoon on koottu suunnitteluun, arkkitehtuuriin ja suunnittelukilpailuun liittyviä sanoja ja käsitteitä.
- Suunnittelukilpailussa arkkitehdit tai suunnittelijat tekevät ehdotuksia esimerkiksi rakennuksesta tai alueen kehittämisestä. Kilpailun tavoitteena on löytää rakennuksen tai alueen suunnittelija.
- Yleinen kilpailu on avoin kilpailu, johon voi osallistua kilpailuohjelmassa esitetyin rajauksin. Rajaukset liittyvät usein esimerkiksi alan ammatissa toimimiseen tai kilpailijoiden kansalaisuuteen.
- Kutsukilpailun osallistujat valitaan kutsumalla vain tietyt suunnittelijat mukaan.
- Kilpailuohjelmassa kerrotaan kilpailun säännöt ja tavoitteet, mitä kilpailuun osallistujilta odotetaan, sekä kilpailualueen tiedot. Kilpailualue on paikka tai alue, jonne kilpailuehdotus on sijoitettava.
- Kilpailusalaisuus on käytäntö, jonka mukaan ehdotukset esitetään anonyymeina ilman tekijän nimeä. Nimettömissä ehdotuksissa tuomariston arvio keskittyy kilpailutyöhön, ei sen suunnittelijaan.
- Tilaohjelma on lista siitä, millaisia tiloja rakennukseen tai alueelle tarvitaan. Listassa luetellaan esimerkiksi huoneet, niiden koot ja käyttötarkoitukset.
- Asemakaava on kartta, jossa näkyy, miten tontit, rakennukset, kadut ja puistot sijoittuvat tietylle alueelle. Sen avulla määritetään, mitä saa rakentaa ja minne. Suomen kaavajärjestelmään kuuluvat asemakaavan lisäksi myös yleiskaava ja maakuntakaava.
- Havainnekuva on usein realistinen piirros tai digitaalinen kuva siitä, miltä rakennus tai alue voisi valmistuttuaan näyttää.
- Poikkileikkauskuva on piirustus, jossa rakennus on halkaistu poikittaissuunnassa. Sisätilojen korkeus ja rakenne näkyvät siinä sivusta päin katsottuna.
- Pohjapiirros (plaani) on mittakaavaan tehty kuva rakennuksesta tai sen osasta, jossa sisätilat näkyvät ylhäältä päin katsottuna. Siitä on hahmotettavissa, miten rakennuksen tilat sijoittuvat suhteessa toisiinsa ja mikä on niiden mittakaava.
- Julkisivupiirustus on rakennuksen maanpäällistä julkisivua esittävä piirustus. Se kuvaa rakennuksen ulkonäköä, ja siihen merkitään käytettävät pintamateriaalit.
- Yhteyskaavio on kaavio, joka näyttää miten eri osat tai tilat yhdistyvät toisiinsa. Siihen merkitään kulkureitit tai tekniset yhteydet.
Kilpailun voittaja – astu digitaaliseen museoon!
Näyttelyssä voit astua sisään tulevaan, vuonna 2030 avautuvaan museorakennukseen ensimmäisten joukossa! Voit liikkua virtuaalisessa tilassa ja kokea itse rakennuksen mittasuhteet, näkymät ja tunnelman jo ennen kuin rakennus valmistuu.
Malli on esimerkki siitä, miten digitaalisia työkaluja voidaan hyödyntää kaupunkisuunnittelussa. Teknologian avulla on mahdollista mallintaa esimerkiksi päivän ja vuoden kiertoa sekä säätilojen muutoksia. Suomessa voimakkaiden kausivaihteluiden huomiointi osana suunnittelua on tärkeää.
Uusimpia menetelmiä kaupunkisuunnittelussa on videopeleistä tuttujen pelillisten teknologioiden käyttö. Se auttaa asukkaita, suunnittelijoita ja päätöksentekijöitä hahmottamaan tulevaisuuden rakennukset osana kaupunkia.
Malli on toteutettu yhteistyössä Younite AI:n kanssa.