Suunnittelijat tienraivaajina

Bertha Enwald (1871–1957  oli neljäs Suomessa arkkitehdiksi valmistunut nainen. Arkkitehtuuri- ja designmuseon kokoelmissa on jonkin verran Enwaldin opintoihin liittyviä piirustuksia, jotka osoittavat hänen olleen tavattoman lahjakas piirtäjä. Enwaldin arkkitehdinuraan liittyviä valokuvia museolla ei ole juuri lainkaan. Kuvassa lopputyön luonnos.

Wivi Lönn (1872–1966) oli Suomen ensimmäinen oman arkkitehtitoimistonsa perustanut nainen. Loistava piirtäjä ja matemaattisesti poikkeuksellisen lahjakas Wivi Lönn jatkoi oppikoulun jälkeen opintojaan Tampereen teollisuuskoulun rakennusmestarilinjalla, josta hän kurssinsa parhaana siirtyi arkkitehtiopintoihin Polyteknilliseen opistoon. Wivi Lönn valmistui arkkitehdiksi vuonna 1896, järjestyksessä viidentenä naisena Suomessa. Kuvassa Tampereen keskuspaloasema (1908)

Maria Schwartzberg (1873–1923) oli yksi ensimmäisiä tekstiilisuunnitteluun suuntautuneista taiteilijoista Suomessa. Hän toimi Suomen Käsityön Ystävien taiteilijana vuosina 1902–1917. Vuonna 1902 Schwartzberg kiinnitettiin Suomen Käsityön Ystävien taiteelliseksi neuvonantajaksi ja mallisuunnittelijaksi. Maria Schwartzbergin suunnittelemia tekstiilimalleja museon kokoelmassa vajaat 80. Mallien joukossa on kirjailtuja kodin tekstiilejä pöytäliinoista pannumyssyihin, ryijyjä ja muutama seinävaatekin.

Elna Kiljander (1889–1970) tunnetaan eritoten asuntojen, keittiöiden, sisustusten ja huonekalujen suunnittelijana. Hänet muistetaan myös Oy Koti – Hemmet Ab:n perustajana. Yritystoiminnan ja aktiivisen suunnittelutyön ohella Kiljander mukana myös monissa yhdistyksissä. Naisarkkitehtien Architecta-yhdistykseen hän kuului sen perustamisesta eli vuodesta 1942 lähtien. Kiljanderin piirustuskokoelma lahjoitettiin Arkkitehtuurimuseolle (nykyisin Arkkitehtuuri- ja designmuseo) vuonna 1998. Kuvassa: Porin Ensi-kodin piirustus

Eva Kuhlefelt-Ekelund (1892–1984) teki merkittävän uran erityisesti tyyppitalojen suunnittelun ja asumisratkaisujen kehittämisen parissa. Kuhlefelt-Ekelund jatkoi suunnittelutyötään aina 1960-luvun lopulle saakka. Hän kuoli 91-vuotiaana elokuussa 1984, vain joitakin kuukausia puolisonsa Hilding Ekelundin jälkeen. Arkkitehtuuri- ja designmuseo sai laajahkon, kymmeniä suunnittelukohteita ja muuta aineistoa käsittävän, kokoelman lahjoituksena arkkitehdilta itseltään vuonna 1983.

Yksi arkkitehti Elsi Borgin (1893–1958) merkittävimmistä töistä on Helsingin Lastenlinna. Hän suunnitteli kirkkoja ja hautausmaita, tehdasrakennuksia ja pankkeja ympäri Suomen, sekä grafiikkaa ja huonekaluja. Hän toteutti työn yhdessä Otto Flodinin ja Olavi Sortan kanssa. Borgin tuotantoon kuuluu lisäksi varhaiselle naisarkkitehdille poikkeuksellisen suuri määrä sakraalirakennuksia.  Kuvassa Lastenlinnan interiööri, Foto Roos -valokuvaamo.

Arkkitehti Salme Setälä (1894–1980) teki uransa aikana yli kolmekymmentä rakennuskaavaa eri puolille Suomea. Virkatyönsä ohella hän suunnitteli asuintaloja, sisustuksia ja viikonloppumajoja. Hän oli myös tuottelias kirjailija: kaunokirjallisuuden sekä lasten- ja nuortenkirjojen lisäksi Setälä on kirjoittanut useita kodinsisustus- ja keittiösuunnitteluoppaita. Museon kokoelmissa on muun muassa Setälän opintojen aikaisia töitä sekä jonkin verran yksityisiä sisustus-, huonekalu- ja rakennussuunnitelmia. Kuvassa Ristiinan rakennussuunnitelma.

Gunnel Nyman (1909–1948) on yksi tunnetuimmista suomalaisista lasimuotoilijoista. Nyman oli ensimmäisiä taideteollisen koulutuksen saaneita suunnittelijoita Suomen lasiteollisuudessa. Nyman tunnetaan parhaiten taide-esineistä, kuten ilmakuplilla koristelluista vaaseista ja kristallilasista hiotuista uniikeista esineistä. Hän suunnitteli myös huonekaluja, valaisimia ja tekstiilejä. Gunnel Nymanin perikunta lahjoitti vuonna 2019 muotoilijan oman arkiston Designmuseolle. Kuvassa lasiveistos (1941), Riihimäen lasi

Aino Kallio-Ericsson (1917–2018) valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1943. Oman toimiston Kallio-Ericsson perusti vuonna 1962 ja johti vuoteen 1986 saakka. Monipuolinen arkkitehdinura piti sisällään erilaisia suunnittelutöitä, joista valtaosa oli erilaisia yksityistaloja. Hän suunnitteli myös lukuisia teollisuusrakennuksia, virastotaloja ja sairaaloita. Erityisesti hän oli perehtynyt vanhusten asumiseen.Kallio-Ericssonin piirustuskokoelma, jossa on aineistoa yhteensä viideltä vuosikymmeneltä ja yksittäisiä suunnitelmia on lähes 70. Kuvassa Helsingin Ranskalainen koulu

Raija Uosikkinen (1923–2004) oli Arabian tehtaan tunnetuin koristesuunnittelija. Hänen malleillaan koristeltuja astioita löytyy monista kodeista ja hänen suunnittelemansa tuotteet ovat myös keräilijöiden suosiossa.  Raija Uosikkinen suunnitteli 1950-luvun alussa Kaj Franckin uuteen B-astiaston suositut koristeet Linnea, Polaris, Pellervo ja Hattara. Museon kokoelmassa on säilynyt lähes 2000 Uosikkisen koristeluonnosta ja -mallia.

Puutarha-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijer (o.s. Backman, 1926–2003) muistetaan parhaiten julkisista puisto- ja puutarhasuunnitelmistaan.  Hänet muistetaan parhaiten julkisista puisto- ja puutarhasuunnitelmistaan. Suomalaista luontoa arvostanut Rosenbröijer suosi aina suunnittelussaan selkeyttä ja pelkistettyä tyylikkyyttä. Kotimaisia materiaaleja suosineen puutarha-arkkitehdin henkilökohtainen lempikasvi oli päivänkakkara. Kuvassa Mäntyniemen puistoalue.