Oppimateriaali: Pako Muumilaaksoon

Ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia, jakamattomia ja perustavanlaatuisia oikeuksia, jotka kuuluvat jokaiselle ihmiselle hänen ihmisyytensä perusteella, kaikkialla ja kaikkina aikoina. Ne eivät riipu valtiovallasta, eivätkä ole pois otettavissa edes yksilön suostumuksella. Kaikki ihmisoikeudet ovat yhtä tärkeitä ja toisiinsa sidoksissa, ja ne koskevat sekä vapautta jostakin että oikeutta johonkin. Ihmisoikeudet ovat osa kansainvälistä oikeutta, ja niihin kuuluvat esimerkiksi sananvapaus, yksityisyyden suoja, syrjinnän kielto ja oikeus sosiaaliturvaan.

Ihmisoikeuskasvatus on koulutusta, kasvatusta ja tiedotusta, joka edistää ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista sekä ehkäisee niiden loukkauksia. Se tarjoaa tietoa, taitoja ja ymmärrystä, jotka auttavat kehittämään asenteita ja toimintatapoja ihmisoikeusmyönteisen kulttuurin vahvistamiseksi. Tavoitteena on sekä omien oikeuksien tunnistaminen että toisten oikeuksien kunnioittaminen.

Asenteet ovat yksilön arvioita eri asioista, kuten ihmisistä tai ilmiöistä. Ne voivat olla myönteisiä, kielteisiä tai ristiriitaisia. Asenteet koostuvat tunteista, ajatuksista ja käyttäytymistaipumuksista, ja ne vaikuttavat siihen, miten ihminen suhtautuu ympäristöönsä ja toimii eri tilanteissa. Asenteet ovat usein tilannesidonnaisia ja voivat muuttua, mutta ne ohjaavat merkittävästi yksilön havaintoja ja päätöksiä.

Arvot ovat yksilön tai yhteisön käsityksiä siitä, mikä on hyvää, tärkeää tai toivottavaa. Ne voivat olla moraalisia (esim. oikeudenmukaisuus) tai ei-moraalisia (esim. esteettiset mieltymykset), ja ne ohjaavat valintoja, tekoja ja arvioita. Arvot voivat olla itseisarvoisia (arvokkaita itsessään) tai välinearvoisia (arvokkaita jonkin muun saavuttamiseksi). Ne ovat pysyviä periaatteita, jotka heijastavat yksilön syvimpiä ihanteita ja moraalisia käsityksiä, vaikuttavat identiteettiin ja voivat ohjata asenteiden muodostumista.

Ihmisoikeuksien toteutumisen turvaaminen ja edistäminen ovat osa suunnittelijoiden työtä. Arkkitehdit ja muotoilijat suunnittelevat ratkaisuja selviytymiseen konfliktien, turvattomuuden, uhkaavien tilanteiden ja ääriolosuhteiden keskellä. Tähän alle on koottu esimerkkejä projekteista ja hankkeista, joissa nämä kysymykset ovat suunnittelutyön keskiössä.

Architecture of Peace on kansainvälinen ja monialainen projekti, joka keskittyy konfliktien jälkeisten kaupunkien kokonaisvaltaiseen jälleenrakentamiseen. Se kehittää uusia menetelmiä ja työkaluja yhteisöjen älykkääseen uudelleenrakentamiseen. Projektiin kuuluu paikallisia tapaustutkimuksia, interventioita, yliopistojen tutkimusstudioita, keskusteluita, julkaisuita ja näyttelyitä. Lue lisää

Architecture & Human Rights ARCH+HR on kansainvälinen soveltavan tutkimuksen laboratorio, jossa tehdään tutkimusta arkkitehtuurista ja ihmisoikeuksista. Lue lisää

DAARin (Sandi Hilal ja Alessandro Petti) taiteellinen tutkimus yhdistää arkkitehtuurin, taiteen, pedagogiikan ja politiikan. DAAR pyrkii oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon käyttämällä näyttelyitä esittämisen ja yhteiskunnallisen toiminnan paikkoina. Tutkimustyö laajenee rakennettuihin tiloihin, oppimisympäristöihin, yhteisiä kertomuksia haastaviin interventioihin sekä uusien poliittisten ja kansalaistilojen muotoiluun. Lue lisää

Forensic Architecture (FA) on tutkimusorganisaatio, joka toimii Goldsmiths-yliopistossa Lontoossa. FA työskentelee ihmisoikeuksien, journalismin, arkkitehtuurin, taiteen ja estetiikan, akateemisen tutkimuksen sekä oikeuden alojen risteyskohdassa. Organisaation tehtävänä on kehittää, käyttää ja levittää uusia tekniikoita, menetelmiä ja käsitteitä valtiollisen ja yritystoimintaan liittyvän väkivallan tutkimiseksi. Organisaatioon kuuluu arkkitehteja, ohjelmistokehittäjiä, elokuvantekijöitä, tutkivia journalisteja, tutkijoita ja juristeja. Lue lisää

The Palestine Regeneration Project Forum (PRPF) on alusta arkkitehdeille, kaupunkisuunnittelijoille, taiteilijoille ja tutkijoille, jotka tutkivat kriittistä toimintatapaa Palestiinan tehokkaaseen uudelleenrakentamiseen. Foorumi kokoa yhteen arkkitehtuurin, kaupunkisuunnittelun ja taiteen projekteja ja tapahtumia, jotka tutkivat Palestiinan uudelleenrakentamisen tilallisia ja taloudellisia mahdollisuuksia teoriassa ja käytännössä. Lue lisää

Hawaf on monialainen kollektiivi, jonka ovat perustaneet gazalaiset ja ranskalaiset taiteilijat, arkkitehdit, kehittäjät ja ajattelijat. Kollektiivi on kokoontunut vuodesta 2021 lähtien yhteisön uudelleenrakentamisen ajatuksen ympärille tavoitteenaan rakentaa museo Gazaan. Lue lisää

UN-HABITAT eli Yhdistyneiden kansakuntien asutushankeohjelma on YK:n yleiskokouksen valtuuttama ohjelma, jonka tavoitteena on edistää sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kaupunkikehitystä. UN-Habitat toimii YK-järjestelmän keskeisenä toimijana kaikissa kaupungistumiseen ja asutukseen liittyvissä asioissa. Lue lisää

Työskentelymuoto: Pienryhmätyöskentely
Työskentelyaika: 20 min (työskentely pienryhmissä) + 40 min (työskentely koko ryhmässä)
Työskentelymateriaalit: Paperi ja kynät tai muut muistiinpanot välineet

Jakautukaa pienryhmiin. Tutustukaa pienryhmissä Pako Muumilaaksoon -näyttelyssä Toven tosielämään ateljeekodissa, Helsingissä, kesämökillä ja saaristossa. Valitkaa pienryhmänne kesken yksi teema, esine, teos tai valokuva, joka kiinnostaa teitä. Varmistakaa koko ryhmän kesken, että jokaisella pienryhmällä on valittuna keskenään eri teemat, esineet, teokset tai valokuvat.

Keskustelkaa pienryhmissä ja suunnitelkaa keskustelunne pohjalta lyhyt puheenvuoro, jonka avulla esittelette valintanne koko ryhmälle. Käyttäkää puheenvuoronne taustamateriaalina näyttelytekstejä (esim. tiedon etsimiseen ja faktojen tarkistamiseen). Muistakaa tarkistaa myös teostiedot tarvittaessa (esim. nimi, tekniikka, vuosi). Sisällyttäkää omaan puheenvuoroonne myös omaa tulkintaanne. Kirjoittakaa keskustelunne pohjalta ylös avainsanoja ja muistiinpanoja puheenvuoronne tueksi.

Kysymyksiä keskustelun ja puheenvuoron valmistelun tueksi:

• Mikä valitsemanne teema, esine, teos tai valokuva on? Mitä tiedätte siitä? Mitä tietoa löydätte siitä?
• Miksi valitsitte juuri tämän teeman, esineen, teoksen tai valokuvan? Miksi juuri tämä teema, esine, teos tai valokuva on kiinnostava?
• Mikä on tulkintanne teemasta, esineestä, teoksesta tai valokuvasta? Mistä se teistä kertoo? Mitä se teille merkitsee? Minkälaisia ajatuksia, tunteita, kysymyksiä tai kommentteja se teissä herättää?
• Mitä haluaisitte kysyä valitsemastanne teemasta, esineestä, teoksesta tai valokuvasta sen tekijöiltä ja museon henkilökunnalta?

Pienryhmän puheenvuoron pituus on noin 5 minuuttia. Jokainen pienryhmä esittää puheenvuoronsa vuorotellen koko ryhmälle valitsemansa teeman, esineen, teoksen tai valokuvan äärellä. Puheenvuoroista muodostuu kollektiivinen opastettu kierros Pako Muumilaaksoon -näyttelyyn. Kommentoikaa myös muiden pienryhmien puheenvuoroja ja kysykää kysymyksiä.

Vinkki: Tutustukaa myös Sateenkaaripolkuun Pako Muumilaaksoon -näyttelyssä! Sateenkaaripolku on maksuton.

Työskentelymuoto: Pienryhmätyöskentely
Työskentelyaika: 45 min (työskentely pienryhmissä) + 45 min (työskentely koko ryhmässä)
Työskentelymateriaalit: Paperi ja kynät tai muut muistiinpanot välineet

Jakautukaa pienryhmiin.  Tutustukaa pienryhmissä Pako Muumilaaksoon -näyttelyn Muumilaaksoon eli tarinoiden maailmaan. Jakakaa kullekin pienryhmälle yksi Muumilaakson pääteemoista, josta pienryhmä toteuttaa tehtävän.

Keskustelkaa pienryhmissä ja suunnitelkaa keskustelunne pohjalta lyhyt puheenvuoro, jonka esittelette teemakokonaisuuden äärellä koko ryhmälle. Kirjoittakaa keskustelunne pohjalta ylös avainsanoja ja muistiinpanoja puheenvuoronne tueksi.

Muumilaakson pääteemat:

• Muumitalo: Oikeus kotiin ja Ovi on aina avoinna
• Salonki: Kiinnittyminen juuriin ​
• Uimahuone: Jaettu tila
• Luola: Suojan tarve​
• Teltta: Liikkumisen vapaus
• Puutarha: Juhlat, Puutarhan hoivaaminen ja Nukkuminen taivasalla
• Teatteri: Vieraan kohtaaminen ja Luonnon armoilla

Työskentelyohje:

1. Tutustukaa ihmisoikeuksiin ja ihmisoikeussopimusten turvaamien oikeuksien sisältöihin. Pohtikaa pienryhmässä, mihin ihmisoikeuteen tai ihmisoikeuksiin oma teemakokonaisuutenne liittyy. Kirjatkaa nämä ihmisoikeudet ylös muistiinpanoihinne.
2. Pohtikaa pienryhmässä, miten arkkitehtuuri ja muotoilu liittyvät ylös kirjaamiinne ihmisoikeuksiin. Mitä esimerkkejä löydätte näyttelystä? Kirjatkaa vastauksenne ylös muistiinpanoihinne.
3. Pohtikaa pienryhmässä, mitä arvoja ja asenteita kirjaaminne ihmisoikeuksiin liittyy. Mitä esimerkkejä löydätte näyttelystä? Kirjatkaa vastauksenne ylös muistiinpanoihinne.
4. Kokoontukaa pienryhmänne kanssa Muumilaakson Puutarhaan. Tehkää keskustelunne pohjalta yhdessä Puutarhassa oleva omatoimitehtävä. Kirjatkaa vastauksenne omatoimitehtävään ylös myös muistiinpanoihinne.

Pienryhmän puheenvuoron pituus on noin 5 minuuttia. Jokainen pienryhmä esittää puheenvuoronsa vuorotellen koko ryhmälle teemakokonaisuutensa äärellä. Kommentoikaa myös muiden pienryhmien puheenvuoroja ja kysykää kysymyksiä.

Vinkki: Tutustukaa myös Jani Toivolan audio-opastukseen Pako Muumilaaksoon -näyttelyssä! Audio-opastus on maksullinen.

Lue lisää ihmisoikeuksista, ihmisoikeuksien historiasta ja kansainvälisistä sopimuksista

Työskentelymuoto: Yksilötyöskentely
Työskentelyaika: 15 min (työskentely yksin) + 45 min (työskentely koko ryhmässä)
Työskentelymateriaalit: Paperi ja kynät tai muut muistiinpanot välineet, älypuhelun tai kamera

Valitse Pako Muumilaaksoon -näyttelystä yksi teema, esine, teos tai valokuva, josta itse opit tänään jotakin. Tee teemasta, esineestä, teoksesta tai valokuvasta monivalintakysymys. Kirjaa monivalintakysymyksesi ylös muistiinpanoihisi. Tee mielenkiintoinen ja informatiivinen kysymys ja keksi myös vastaukset huolella. Muotoile kysymyksesi kuitenkin niin, että muiden on mahdollista vastata siihen museovierailun perusteella.

Monivalintakysymys on kysymys, johon on esitetty useampi vastausvaihtoehto, joista yleensä kuitenkin vain yksi on oikea. Monivalintakysymys voi liittyä esimerkiksi visuaalisuuteen ja estetiikkaan (esim. tyyli, muoto, värit, ripustus, materiaalit, tekniikka), sisältöön (esim. aihe, teema, tarina, sanoma, viesti), kokemukseen (esim. tunnetila, mielipide, ajatus, mielleyhtymä) tai tekijään/taiteilijaan (esim. motiivit, koulutus, henkilöhistoria). Käytä monivalintakysymyksen tekemisen tukena näyttelytekstejä (esim. tiedon etsimiseen ja faktojen tarkistamiseen). Muista tarkistaa myös teostiedot tarvittaessa (esim. nimi, tekniikka, vuosi).

Työskentelyohje:

1. Valitse teema, esine, teos tai valokuva, josta teet monivalintakysymyksen.
2. Kekki kysymys ja muotoile se selkeästi.
3. Keksi kysymykseen neljä vastausvaihtoehtoa (A–D), joista yksi tai useampi on oikein kysymyksen luonteen mukaan (esim. mielipidekysysmys). Muista keksiä myös väärät vastausvaihtoehdot.
4. Ota kysymykseen liittyvä kuva valitsemastasi teemasta, esineestä, teoksesta tai valokuvasta.
5. Toimita monivalintakysymyksesi ja kuvasi opetusryhmän opettajalle tai ohjaajalle. Älä paljasta kysymystäsi tai kuvaasi muille!

Monivalintakysymykset koostetaan yhteiseen tietovisaan, jonka avulla museovierailua käydään läpi yhdessä. Tietovisan voi toteuttaa museolla lukemalla monivalintakysymykset ja vastausvaihtoehdot ääneen sekä kierrättämällä kysymykseen liittyvää kuvaa tai lähettämällä ne opetusryhmän yhteiselle keskustelualustalle.

Vinkki: Voitte koostaa tietovisan suoraan myös siihen tarkoitetussa sovelluksessa!

Työskentelymuoto: Pienryhmätyöskentely
Työskentelyaika: 45 min (työskentely pienryhmissä)
Työskentelymateriaalit: Paperit, pahvit ja kynät tai muut muistiinpanot välineet, digitaaliset sovellukset, tietokone tai muut mobiililaitteet

Jakautukaa pienryhmiin. Muodostakaa fyysinen tai digitaalinen käsitekartta, arkkitehtuurin, muotoilun ja ihmisoikeuksien yhteyksistä työskentelyohjeen avulla. Käsitekartan toteutustapa on vapaamuotoinen. Käyttäkää käsitekartan toteutuksessa sekä kuvallista että kirjallista materiaalia.

Työskentelyohje:

1. Tutustukaa pienryhmässä uutisiin viimeisen kahden viikon ajalta. Minkälaiset ihmisoikeuksiin tai ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät kysymykset nousevat toistuvasti otsikoihin? Tutustukaa luotettaviin ja useampiin uutislähteisiin. Kirjatkaa vastauksenne ylös käsitekarttaanne.
2. Valitkaa pienryhmässä yksi otsikoihin noussut kysymys, jota tarkastelette tarkemmin. Mitä muuta tietoa löydätte kysymykseen liittyen? Minkälaisia suunnitteluun liittyviä ongelmia kysymykseen liittyy? Mikä ei toimi ja mitä tarvitaan? Tutustukaa luotettaviin ja useampiin uutislähteisiin. Kirjatkaa vastauksenne ylös käsitekarttaanne.
3. Tutustukaa pienryhmässä tässä oppimateriaaleissa oleviin esimerkkeihin arkkitehtuurin, muotoilun ja ihmisoikeuksien yhteyksistä. Löydättekö esimerkkiratkaisuja tunnistamiinne suunnitteluun liittyviin ongelmiin? Mitä ongelmien ratkaisu suunnittelulta ja suunnittelijoilta edellyttää? Kirjatkaa vastauksenne ylös käsitekarttaanne.
4. Pohtikaa pienryhmässä, mitä ratkaisuita itse keksisitte tunnistamiinne ongelmiin. Minkälaiset suunnitteluratkaisut, esimerkiksi palvelut, esineet tai rakennukset, voisivat auttaa, helpottaa tilannetta tai ratkaista ongelman? Kirjatkaa vastauksenne ylös käsitekarttaanne.

Mahdollinen jatkotehtävä:

Toteuttakaa pienryhmissä suunnitelmat ongelmien ratkaisuista käsitekarttanne pohjalta. Tehkää suunnitelmanne pohjalta havainnekuva, pienoismalli tai prototyyppi. Pohtikaa myös yhdessä, miten suunnittelisitte ja toteuttaisitte keksimänne ratkaisun. Kenen tai keiden tiedot, taidot ja kokemukset ovat olennaisia suunnittelun onnistumisessa? Miten nämä tiedot, taidot ja kokemukset huomioidaan ja otetaan mukaan suunnitteluun?

Vinkki: Tutustukaa tehtävän alustuksena Amnestyn Puhutaan suostumuksesta -materiaaliin! Voitte pohtia, miten muotoilu ja arkkitehtuuri liittyvät erityisesti seksuaalioikeuksiin ja lisääntymisterveyteen liittyviin oikeuksiin. Voitte myös pohtia, miten nämä oikeudet liittyivät tai olivat esillä Pako Muumilaaksoon -näyttelyssä. Aihetta voi lähestyä laajemmin esimerkiksi Designing Motherhood -hankkeen kautta.