Oppimateriaali pohjautuu Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon FIX: Huolla ja korjaa -näyttelyyn (26.4.2024–5.1.2025). Oppimateriaalin ovat suunnitelleet ja toteuttaneet Arkkitehtuuri- ja designmuseon Oppiminen, yhteisöt ja yleisöt -yksikön ammattikasvattajat.

Materiaali sisältää lyhyen yleisinfon näyttelystä, pohdintatehtäviä ennen museovierailua, poimintoja ja teossuosituksia näyttelyvierailun tueksi ja pohdintatehtäviä museovierailun jälkeen. Oppimateriaalia voi soveltaa eri asteen opetusryhmien käyttöön. Oppimateriaalin tehtävät soveltuvat erityisesti peruskoulun, lukion ja toisen asteen opetuksen osaksi ja toteutettavaksi museovierailua ennen, sen jälkeen tai itsenäisesti ilman museovierailua. 

Lataa oppimateriaali PDF-tiedostona

Huolla ja korjaa!

FIX: Huolla ja korjaa keskittyy korjaamiseen ja ylläpitoon sekä tutkii, miten ajan kuluminen vaikuttaa arkkitehtuuriin ja muotoiluun. Esineet ja rakennukset muuttuvat jatkuvasti: ne ikääntyvät, likaantuvat ja rikkoutuvat. Asioiden huoltaminen ja korjaaminen on aktiivista toimintaa, joka kertoo arvoistamme. Näyttelyyn on poimittu esimerkkejä arkkitehtuurin ja muotoilun aloilta sekä tilattu neljä uutta nykytaideteosta.

Kaunis patina vai ruma lika?

FIX esittää erilaisia huoltamisen tapoja, mutta haastaa katsojan myös pohtimaan, mitä ylipäätään kannattaa huoltaa tai korjata. Museovieras kohtaa patinoituneita, likaantuneita ja elämän kuluttamia esineitä.

Veerkracht Dialogue on kansainvälinen työryhmä, joka kehittää ympäristötietoista ja luontopositiivista nykymuotia. Materiaaleja rappeuttava ja siten negatiivisia mielikuvia herättävä ruoste on otettu muotisuunnittelun tehokeinoksi

Museot ylläpitävät, säilyttävät

Museokokoelman tärkein tehtävä on säilyä ja säilyttää ja siksi museoiden suhde esineisiin on erityinen. Kokoelmaesineillä ei ole arkisten esineiden tavoin käyttöarvoa, vaan niitä säilytetään ja hoivataan niiden itsensä sekä niihin sitoutuneen tiedon vuoksi. Kokoelmiaan hoitamalla ja korjaamalla museot ylläpitävät kulttuurihistoriaa.

Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon kokoelmissa olevan Diamond-tuolin konservointi. Harry Bertoian Knoll-yhtiölle suunnittelemia tuoleja valmistettiin 1950-luvulta lähtien lisenssillä Suomessa. Metallirunkoisen Diamond-tuolin on konservoinut Henna Koskinen vuonna 2023. 
Kuva: Anni Koponen.

Korjaaminen haastaa uutuuden ihanteen

Näyttelyssä nähdään eritasoisia korjausprojekteja. Mukana on muun muassa kouluopetuksessa käytettyjä, 1950-luvulta peräisin olevia parsintamalleja, joiden avulla parsimisen kansalaistaitoa on aikanaan välitetty eteenpäin. Niistä siirrytään sulavasti tarkastelemaan nykyistä tiedonvälitystä verkossa, josta esimerkkinä nähdään YouTube-kanava Odd Tinkering. Tällä kanavalla tuntemattomana pysyttelevä suomalainen korjaaja entistää ja huoltaa vanhoja työkaluja ja herättää henkiin vanhentunutta elektroniikkaa kuten pelikonsoleita, näppäimistöjä ja puhelimia.

Suomessa asuva sertifioitu kintsugi-shi eli kintsugiteknikko Li Li. Hänen mukaansa kintsugikorjaus ei pyri piilottamaan esineen säröjä, vaan päinvastoin korostaa niitä.

Japanissa rikkoutuminen nähdään luonnollisena osana esineiden elinkaarta. Korjaamiseen on kehitetty hienostunut tekniikka kintsugi, ”kullalla korjaaminen”.

Arkkitehti Timo Penttilän suunnittelema Helsingin kaupunginteatteri valmistui 1967. Eläkkeelle jäädessään Penttilä tuhosi piirustuskokoelmansa. Kaupunginteatterin piirustukset kuitenkin säästyivät, ja niiden avulla rakennus pystyttiin korjaamaan.

Helsingin kaupunginteatterin 2017 valmistunut peruskorjaus ulottui ilmanvaihtojärjestelmästä julkisivuihin. Etenkin uusien julkisivulaattojen valmistus osoittautui monimutkaiseksi tehtäväksi. Pentikin keramiikkatehtaaseen Posiolle rakennettiin pieni julkisivulaattatehdas pelkästään tätä korjaushanketta varten. Useiden materiaali- ja lasituskokeilujen avulla varmistettiin, että laatat vastasivat alkuperäisiä vuonna 1965 Arabian tehtaalla valmistettuja laattoja. 

Siivoa ja huolla ilolla – piilossa katseilta

Siivoaminen on keskeinen osa arkkitehtuurin ja muotoilun maailmaa. Siivoamisessa käytettävät työvälineet ovat itsessään muotoilutuotteita. Siivoaminen vaikuttaa myös olennaisesti esineiden ja tilojen käytettävyyteen, kestävyyteen ja käsityksiimme niiden kauneudesta. Usein siivoustyötä tehdään kuitenkin näkymättömäksi ja näkymättömästi. Se tapahtuu katseiden ulottumattomissa, ennen vieraiden tuloa tai toimistolle saapuvien aamuvuorolaisten saapumista.

Arkkitehti Aarne Ervi suunnitteli perheelleen talon Helsingin Kuusisaareen. Vuonna 1951 valmistuneen Villa Ervin arkkitehtuuri on yksityiskohtineen erittäin viimeisteltyä. Siitä kertoo myös tämä piirustus, jossa Ervin toimistossa työskennellyt sisustusarkkitehti Lasse Ollinkari on hahmotellut keittiöön tulevaa siivouskomeroa. 

Eennen tai jälkeen museovierailun

Keskusteltavaa

Avaa haitari Keskusteltavaa Sulje haitari Keskusteltavaa

• Millainen on kestävä esine? Mikä tekee siitä kestävän?
• Miksi joidenkin esineiden vanheneminen nähdään arvokkaana ajan patinana, mutta toisten kohdalla kuluminen on epätoivottua?
• Millaisten esineiden ja asioiden hoivaamiseen käytämme aikaa ja rahaa?
• Mitä jää huolenpidon ulkopuolelle?
• Onko esine pilalla, kun sen pintaa raidoittavat puhdistusaineen jättämät jäljet?
• Vai korostaako sopimaton pintakäsittely esineen muotoa, joka on ohjannut sitä hoivaavan käden liikettä?
• Ovatko siivoamisesta aiheutuvat äänet mielestäsi häiritseviä?
• Missä huolto- ja siivousvälineitä säilytetään?
• Minkälaisia ammatteja on olemassa, jotka liittyvät korjaamiseen ja siivoamiseen?
• Ovatko siivoamisesta aiheutuvat äänet mielestäsi häiritseviä?
• Missä huolto- ja siivousvälineitä säilytetään?
• Kerro tai kirjoita, mikä teos jäi vierailulta parhaiten mieleesi.
• Mitä opin näyttelystä? Minkä uuden idean sain?