Oppimateriaali pohjautuu Arkkitehtuuri- ja designmuseon Utopia nyt – Suomalaisen muotoilun ja arkkitehtuurin tarina -näyttelyyn (4.2.2017-). Oppimateriaalin on suunnitellut ja toteuttanut Arkkitehtuuri- ja designmuseon pedagoginen tiimi ja yleisötyön ammattilaiset yhdessä sisustusarkkitehti ja muotoilija Kristiina Saajanahon kanssa. Suunnittelua on tukenut Designakatemian kouluohjelma ja Helsingin kaupunki.
Oppimateriaali kannustaa harjoittelemaan puhetta muotoilusta hauskalla ja yllättävällä tavalla. Miten suunnittelija aloittaa suunnittelun? Onko väreillä merkitystä suunnittelussa? Mitä muotokieli kertoo? Tuleeko mieleesi tuote, joka ei ehkä toiminutkaan? Näiden ja monien muiden kysymysten virittämä keskustelu kannustaa näkemään muotoilun moninaiset merkitykset ja auttaa ymmärtämään, että muotoilusta voivat puhua kaikki.
Muotoilun kysymyskortit -korttipakassa on 45 erilaista muotoilukeskusteluun virittävää kysymystä. Korttien avulla voi aloittaa pari- tai ryhmäkeskustelun korttien tarjoamien kysymysten virittämänä. Korttien parissa voi käyttää ehdotettuja työtapoja tai kehittää itse erilaisia lähestymistapoja korttien käyttöön.
Suositeltu kohderyhmä: peruskoulun ja toisen asteen opetusryhmät, aikuisopetusryhmät Oppiaineet: kuvataide, käsityö, yhteiskuntaoppi, maantiede, historia, sovellettavasissa myös muihin oppiaineisiin Avainsanat: muotoilu, muotoilukasvatus, näyttelypedagogiikka, museopedagogiikka, muotoiluymmärrys
Työskentelymuoto: Parityöskentely Työskentelyaika: 20 min (työskentely pareissa) + 10 min (keskustelu koko ryhmässä) Työskentelymateriaalit: koko korttipakka tai valikoima kortteja
Parit ottavat tekstipuoli alaspäin käänteystä korttipakasta yhden kysymyksen kerrallaan, josta käydään yhteinen keskustelu. Keskustelun alkaessa pari kääntää kortin, josta käydään muutaman minuutin keskustelu. Pari kääntää kortteja vuorotellen ja kortin kääntäjä lukee ääneen kortin kysymyksen. Sen perään keskustellaan 3-5 min kustakin kysymyksestä. Kortteja käännetään ja kysymyksien pohjalta käydään keskustelua. Ohjaaja ottaa aikaa ja kertoo, milloin keskusteluaika alkaa ja milloin se loppuu. Lopuksi käydään yhteinen keskustelu ja jaetaan kysymyksiä.
Tehtävä 2: Pienryhmissä
Työskentelymuoto: Pienryhmätyöskentely Työskentelyaika: 20 min (työskentely pienryhmissä) + 10 min (keskustelu koko ryhmässä) Työskentelymateriaalit: koko korttipakka tai valikoima kortteja, paperi ja kynät tai muut muistiinpanot välineet
Pienryhmässä sovitaan siitä, kuka toimii keskustelun johtajana eli moderaattorina. Moderaattori ottaa korttipakasta kysymyksen ja lukee sen pienryhmälle ääneen. Pienryhmästä sovitaan siitä, kuka kirjaa muistiinpanot keskustelusta. Kysymyksen perään pienryhmässä käydään pieni keskustelu kysymyksestä 3-5 min. Moderaattori nostaa pakasta uusia kysymyksiä yhteiseen keskusteluun keskustelulle varatun ajan. Kirjuri kirjaa keskustelusta muistiinpanoja. Ohjaaja ottaa aikaa ja kertoo, milloin osallistuvien pienryhmien keskusteluaika alkaa ja milloin se loppuu. Työskentelyn lopuksi vastauksia ja pääkohtia keskustelusta jaetaan koko ryhmän kesken.
Tehtävä 3: Korttien kanssa museossa
Työskentelymuoto: Pienryhmätyöskentely Työskentelyaika: 45-60 min + 10 min (keskustelu koko ryhmässä) Työskentelymateriaalit: koko korttipakka tai valikoima kortteja, paperi ja kynät tai muut muistiinpanot välineet
Tutustukaa Arkkitehtuuri- ja designmuseon Utopia nyt – Suomalaisen muotoilun ja arkkitehtuurin tarina -näyttelyyn kysymyskorttien kanssa. Ohjaaja nostaa kortteja korttipakasta joko ennalta valittujen kysymysten pohjalta tai sattumanvaraisessa järjestyksessä. Pienryhmät keskustelevat ja etsivät vastauksia kysymykseen hyödyntäen pohdintansa apuna näyttelyä. Arkkitehtuuria ja muotoilua käsittelevistä näyttelyistä löytyy paljon tietoa ja ideoita muotoilukeskustelun tueksi. Pienryhmä kirjatkaa havaintojaan ja keskustelun pääkohtia muistiinpanoihin. Työskentelyn lopuksi vastauksia ja pääkohtia keskustelusta jaetaan koko ryhmän kesken.
Minkälainen näyttely on Utopia nyt – Suomalaisen muotoilun ja arkkitehtuurin tarina?
Arkkitehtuuri- designmuseon kokoelmanäyttely avaa suomalaista arkkitehtuuri- ja muotoiluhistoriaa elävinä tarinoina, tämän päivän teknologiaa ja digitaalisia alustoja hyödyntäen. Näyttely kertoo muotoilun olennaisesta roolista suomalaisen hyvinvointivaltion kehityksessä.
Leppänen, H., Svenskberg, A., Svinhufvud, L., Vilhunen, M., Kivilinna, H., & Leppänen, H. (2013). Aate, muoto, materiaali: Designmuseon kokoelmat. Design-museo.
Oppimateriaali pohjautuu Arkkitehtuurimuseon kesän 2021 Skaalassa – pienoismallien maailma -päänäyttelyyn. Oppimateriaalin ovat suunnitelleet ja toteuttaneet Arkkitehtuuri- ja designmuseon Oppiminen, yhteisöt ja yleisöt -yksikön ammattikasvattajat.
Pienoismallit ovat helposti lähestyttävä arkkitehtuurin esittämisen tapa. Kukapa ei olisi joskus ollut tekemisissä pienoismaailmojen kanssa – tavalla tai toisella. Kolmiosaisessa videoopastussarjassa arkkitehtuurikasvattaja ja arkkitehti Jere Keskinen kertoo olennaisen pienoismalleista. Materiaali sisältää neljä tehtävää, jotka voi toteuttaa yksin tai pienryhmissä. Aikaa video-opastusten katsomiseen ja tehtävien toteuttamiseen kuluu noin 1–2 tuntia.
Suositeltu kohderyhmä: peruskoulun ja toisen asteen opetusryhmät Oppiaineet: kuvataide (KU2, KU4), historia (HI1, HI3, HI6), filosofia (FI3), yhteiskuntaoppi (YH1), maantiede (GE3), elämänkatsomustieto (ET1, ET2) Avainsanat: pienoismallit, mittakaava, skaala
Tehtävä 1: Mikä on pienoismalli?
Mikä on pienoismalli? Millainen on pienoismallien historia? Mihin niitä käytetään?
Työskentelyohje
Katsokaa sarjan ensimmäinen osa yhdessä. Keskustelkaa tämä jälkeen hetki ryhmässä tai pienryhmissä sen pohjalta.
Kirjatkaa keskustelussanne esiin nousseita asioita muistiin.
Tehtävä 2: Vaihtoehtoiset tulevaisuudet
Pienoismallit toimivat työkaluina vaihtoehtoisten todellisuuksien kuvaamiseen. Osaatko kuvitella Temppeliaukion kirkon paikalle aivan toisennäköisen rakennuksen?
Työskentelyohje
Katsokaa sarjan toinen osa yhdessä. Keskustelkaa tämä jälkeen hetki ryhmässä tai pienryhmissä sen pohjalta. Voitte käyttää seuraavia kysymyksiä keskustelun tukena:
Mitä ajatuksia tai tunteita video-opastus herätti?
Minkälaisessa rakennuksessa, paikassa tai tilassa olette tällä hetkellä?
Minkälainen rakennus, paikka tai tila olisi voinut olla? Mitä muuttaisitte siinä?
Suunniteltaisiinko tismalleen samanlainen rakennus, paikka tai tila nyt uudelleen? Mitkä asiat tähän vaikuttavat?
Kirjatkaa keskustelussanne esiin nousseita asioita muistiin.
Tehtävä 3: Mallien materiaalisuus ja käsityö
Mihin pienoismalleja käytetään? Miten pienoismalleja tehdään ja minkälaisia materiaaleja niissä käytetään?
Työskentelyohje
Katsokaa sarjan viimeinen osa yhdessä. Keskustelkaa tämä jälkeen hetki ryhmässä tai pienryhmissä sen pohjalta. Voitte käyttää seuraavia kysymyksiä keskustelun tukena:
Mitä ajatuksia tai tunteita video-opastus herätti?
Mistä rakennuksesta, paikasta tai tilasta haluaisit rakentaa pienoismallin?
Mitä materiaaleja tai tekniikoita haluaisit käyttää tai kokeilla?
Kirjatkaa keskustelussanne esiin nousseita asioita muistiin.
Tehtävä 4: Pienoismallin rakentaminen
Työskentelyohje
Suunnitelkaa ja rakentakaa (riippuen käytettävissä olevasta ajasta) katsomanne, kuulemanne ja keskustelemanne pohjalta pienoismalli yksin tai pienryhmässä. Voitte käyttää suunnittelun ja rakentamisen tukena seuraavia kysymyksiä:
Valitkaa yksi asia tai esine pienoismallin rakentamisen inspiraatioksi. Minkälaista tunnelmaa tai muotoa haluatte jäljitellä? Minkälaista rakennusta, paikkaa tai tilaa olette mallintamassa, ja kenelle?
Valitkaa materiaalit ja tekniikka mallin toteuttamiseen. Miten ja missä mittakaavassa toteutatte mallin?
Piirtäkää yhdessä luonnos tai suunnitelma pienoismallin toteuttamiseksi. Mitä työvaiheita tunnistatte? Miten jaatte työtehtävät?
Rakentakaa pienoismalli suunnitelmanne pohjalta. Esitelkää pienoismallisuunnitelmanne tai valmiit pienoismallit muille ryhmäläisille vuorotellen. Kommentoikaa toistenne suunnitelmia ja pienoismalleja.
Oppimateriaali pohjautuu Arkkitehtuurimuseon vuoden 2022 Eläköön Wivi Lönn! -päänäyttelyyn. Oppimateriaalin ovat suunnitelleet ja toteuttaneet Arkkitehtuuri- ja designmuseon Oppiminen, yhteisöt ja yleisöt -yksikön ammattikasvattajat.
Oppimateriaalissa käsitellään naisarkkitehteja ja arkkitehtuurin naishistoriaa arkistopedagogisesti. Oppimateriaali sisältää sanaston, kaksi oppikokonaisuutta, joissa aiheita käsitellään arkisto- ja kokoelma-aineistojen sekä videohaastattelumateriaalin avulla.
Suositeltu kohderyhmä: peruskoulun ja toisen asteen opetusryhmät, aikuisopetusryhmät Oppiaineet: kuvataide (KU2, KU4), historia (HI1, HI3, HI6), filosofia (FI3), yhteiskuntaoppi (YH1), maantiede (GE3), elämänkatsomustieto (ET1, ET2) Avainsanat: arkistopedagogiikka, naishistoria, naisarkkitehdit, Wivi Lönn, Architecta, Tumstocken, intersektionaalinen feminismi, historia, tutkimus
Sanastoa
Wivi Lönn
Wivi Lönn oli suomalainen arkkitehti, joka eli vuosina 1872–1966. Wivi Lönniä voidaan pitää ensimmäisenä itsenäisesti arkkitehtuurin alalla toimineena naisena Suomessa. Lönn oli koulusuunnittelun uranuurtaja ja tilasommittelun mestari. Hän suunnitteli kymmeniä kohteita, joista monet ovat arvostettuja ja merkittäviä julkisia rakennuksia. Vuonna 2022 Wivi Lönnin syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta.
Architecta
Architecta on vuonna 1965 rekisteröity Suomen naisarkkitehtien yhdistys. Vuonna 2022 tulee kuluneeksi 80 vuotta Suomen naisarkkitehtien yhdistyksen Architectan perustamisesta.
Arkistopedagogiikka
Arkistopedagogiikka tarkoittaa arkistoissa säilytettävien kokoelmien avulla tapahtuvaa pedagogisesti suunniteltua opetusta. Se voi tarkoittaa joko suoraan arkistoympäristössä tapahtuvaa oppimista tai olla arkiston aineistoihin perustuva, mutta arkiston ulkopuolelle sijoittuva oppimistilanne.
Museo
Museo on yksi muistiorganisaatio yhdessä arkistojen ja kirjastojen kanssa. Museo on pysyvä, taloudellista hyötyä tavoittelematon, yhteiskuntaa ja sen kehitystä palveleva laitos, joka on avoinna yleisölle. Museo hankkii, säilyttää, tutkii, käyttää tiedonvälitykseen ja pitää näytteillä aineellisia ja aineettomia todisteita ihmisestä ja hänen ympäristöstään edistääkseen tutkimusta ja opetusta sekä tuottaakseen mielihyvää. Arkkitehtuurimuseo on valtakunnallinen vastuumuseo, joka kerää, tallentaa, säilyttää, ylläpitää, esittelee ja välittää rakennettua kulttuuriperintöä.
Kulttuuriperintö
Kulttuuriperintö tarkoittaa menneisyydestä perittyjä voimavaroja niiden omistajasta riippumatta, jotka ihmisten mielestä kuvastavat heidän jatkuvasti muuttuvia arvojaan, uskomuksiaan, tietojaan ja perinteitään. Tähän kuuluvat kaikki ihmisten ja paikkojen vuorovaikutuksesta aikojen kuluessa rakentuneen ympäristön osat. Kulttuuriperintö ympäröi meitä kaikkialla. Rakennettu kulttuuriperintö on arkkitehtien luovaa työtä sekä erilaisia tiloja, paikkoja ja rakennuksia sekä kokemuksia niistä.
Arkisto
Arkisto on tila, jossa säilytetään asiakirjallista kulttuuriperintöä ja kirjallisia tai kuvallisia tietoaineistoja, kuten elokuvia tai musiikkia. Arkistolla voidaan tarkoittaa myös alkuperänsä tai käyttötarkoituksensa takia yhteenkuuluvien, arkistoitujen asiakirjojen kokonaisuutta. Arkistoinnilla tarkoitetaan prosessia, jolla erilaisia asiakirjoja liitetään osaksi arkistoa. Arkkitehtuurimuseon arkistoon on tallennettuna esimerkiksi arkkitehtien kirjeenvaihtoa, rakentamiseen liittyviä asiakirjoja ja arkkitehtuuripiirustuksia.
Museokokoelma
Museokokoelma on museoesineiden ryhmä, joka on koottu ja järjestetty museon määrittelemien kriteerien mukaan. Museot keräävät esineistöä ja aineistoa erikoistumisensa ja vastuualueensa mukaan. Esineiden ja aineistojen valintaan vaikuttaa käsitys kulttuuriperinnöstä. Arkkitehtuurimuseon kokoelmiin on tallennettu arkkitehtuurivalokuvia, -piirroksia ja -pienoismalleja. Arkkitehtuurimuseon kirjaston kokoelmaan on tallennettu arkkitehtuuria käsitteleviä kirjoja ja lehtiä.
Aineisto
Aineisto on kokonaisuus, joka muodostuu esineistä tai tallennetuista tiedoista. Museokokoelma tai sen osa voi muodostaa tutkittavan tai esiteltävän aineiston. Aineiston tutkiminen ja käsittely on tutkijan tai kuraattorin työtä.
Asiasana
Asiasana on asiasanastossa esiintyvä, aiheen kuvailussa käytettävä sana tai sanaliitto. Arkkitehtuuriin liittyviä asiasanoja voivat olla esimerkiksi erilaiset rakennustyypit, kuten ”koulu”, ”päiväkoti” tai ”museo”.
Korjaava kokoelmatyö
Korjaava kokoelmatyöllä tarkoitetaan tekoja ja toimenpiteitä, joilla kokoelmassa tai arkistossa esiintyviä puutteita tai historiallista epäoikeudenmukaisuutta pyritään korjaamaan. Vuonna 2022 Arkkitehtuurimuseo täydentää kokoelmiaan naisarkkitehtien työllä osana korjaavaa kokoelmatyötä.
Nykydokumentointi
Nykydokumentoinnilla tarkoitetaan tulevaisuuden historian tallentaminen. Architectan jäsenten videohaastattelut ovat esimerkki nykydokumentoinnista.
Kokemusasiantuntija
Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta jostakin asiasta tai ilmiöstä. Architectan jäsenet ovat kokemusasiantuntijoita arkkitehtuurin naishistoriasta.
Sukupuoli
Sukupuoli on moninainen ilmiö, joka ei ole jaettavissa kahteen, toisilleen vastakkaiseen ja selvästi toisistaan erotettavaan sukupuoleen, vaan sukupuolen ilmenemismuodot ovat moninaisemmat. Erilaisia sukupuolia ovat esimerkiksi muunsukupuolinen, nainen tai mies. Historiallisen aikarajauksen vuoksi tehtäväteksteissä viitataan kaksijakoisesti miehiin ja naisiin erityisesti siksi, että naissukupuoli on asettanut yksilön heikompaan asemaan yhteiskunnassa ja arkkitehdin ammatissa. Sukupuolen moninainen historia luo kuitenkin erityisen haasteen menneisyyden tarinoiden käsittelyyn. Emme voi jälkikäteen tietää tai tunnistaa menneiden ihmisten identiteettejä, ja myös sukupuolta kuvaava kieli sekä käsitykset vaihtelevat aikakauden, paikan ja kulttuurin mukaan. Sukupuolten moninaisuuden hahmottaminen muuttuu koko ajan. Historiallisen aineiston äärellä voi oppia tunnistamaan kulloisiakin sukupuolinormeja ylittäviä tarinoita, jotka ovat kaikuja oman aikansa moninaisuudesta.
Historian tutkimus
Historian tutkimus on erilaisiin aineistoihin perustuvaa kriittistä ja analyyttista menneisyyden tutkimusta. Historian tutkimus perustuu lähteisiin perustuviin tulkintoihin, joita nykyihminen eli yksittäinen historian tutkija tekee esimerkiksi arkisto- ja kokoelma-aineistojen äärellä.
Naishistoria
Naishistorialla tarkoitetaan naisten ja naisten yhteiskunnallisen aseman historiaa. Wivi Lönnin ja Architectan historia on arkkitehtuurin naishistoriaa.
Sateenkaarihistoria
Sateenkaarihistorialla tarkoitetaan sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden historiaa. Wivi Lönnin historiaa voidaan tarkastella myös sateenkaarihistorian näkökulmasta.
Sanastoon liittyvä lämmittelytehtävä
Keskustelkaa sanastosta yhdessä ryhmässä tai pienryhmissä.
Voitte käyttää keskustelun tukena seuraavia apukysymyksiä:
Mitkä sanat tuntuvat tutulta?
Mitkä sanat tuntuvat vieraalta?
Minkälaisia tunteita, ajatuksia tai kysymyksiä sanat herättävät?
Mikä sana puuttuu?
Kirjoittakaa vastauksenne ylös.
Halutessanne voitte toteuttaa keskustelun pohjalta ajatuskartan, jota täydennätte oppimateriaalin edetessä. Voitte myös palata lämmittelytehtävään oppikokonaisuuksien suorittamisen jälkeen ja keskustella siitä, ovatko vastauksenne apukysymyksiin muuttuneet.
Oppikokonaisuus 1: Kuraattori kertoo
Kuraattori kertoo -videoilla Eläköön Wivi Lönn! -näyttelyn kuraattorit kertovat valitsemiensa arkisto- ja kokoelma-aineistojen avulla naisarkkitehdeista ja arkkitehtuurin naishistoriasta. Miksi arkisto- ja kokoelma-aineistot ovat tärkeitä ja mitä voimme saada tietää tai mitä voimme oppia niiden pohjalta yhteiskunnasta ja sen ilmiöistä?
Oppikokonaisuuden alustus
Kuraattori kertoo –videoilla Eläköön Wivi Lönn! -näyttelyn kuraattorit kertovat valitsemiensa arkisto- ja kokoelma-aineistojen avulla naisarkkitehdeista ja arkkitehtuurin naishistoriasta.
Historia on totuttu kertomaan niin sanottuna ”suurena kertomuksena”, jossa ovat korostuneet tietyt näkökulmat. Myös Arkkitehtuurin historian kohdalla sen todeta sen olevan suurilta osin esimerkiksi mieskeskeistä, valkoista, keskiluokkaista tai eurosentristä. Myös pienillä tarinoilla on merkitystä ja historiaan voi olla monia erilaisia näkökulmia. Näistä yksi on naishistoria.
Naisten yhteiskunnallinen asema oli 1900-luvun alussa erilainen kuin se on tänä päivänä. Ammattiin kouluttautuvan ja ammatissa toimivan naisen tiellä oli paljon esteitä. Suomessa ei Wivi Lönnin lisäksi muita naisarkkitehteja, jotka olisivat johtaneet omaa toimistoaan ja menestyneet arkkitehtuuri kilpailuissa. Monet ammatilliset verkostot ja järjestöt, kuten Suomen Arkkitehtiliittoa edeltänyt Arkitekt-Klubben, pysyivät pitkään naisilta suljettuina. Tämä kaikki on vaikuttanut siihen, minkälaisia aineistoja meille on säilynyt tarkasteltavaksi tähän päivään.
Monet tarinat tai kokemukset ovat tulleet ohitetuiksi ja jääneet sitä kautta aliedustetuiksi myös museokokoelmissa. Erilaisten vähemmistöjen ja marginalisoitujen ihmisryhmien historian tallentaminen onkin ollut ja on joissain tapauksissa edelleen yhteisön itsensä vastuulla. Tämä aiheuttaa tutkijoille haastavia tilanteita esimerkiksi naishistorian tai sateenkaarihistorian tutkimisen kohdalla, kun syrjinnästä ja muista eriarvoistavista rakenteista johtuen aineistojen tallentamista ei ole tehty, aineistot tai asiasanoitukset ovat puutteellisia tai niitä on jopa hävitetty. Myös nopeasti muuttuva kieli ja nykypäivästä eroavat käsitteet ja käsityksen erilaisista ilmiöistä historiassa vaativat historiantutkijalta herkkyyttä ja syvää asiantuntemusta käsiteltävästä aiheesta, jotta erilaisten ihmisten, kokemusten ja ilmiöiden historia voidaan oppia tunnistamaan ja tuntemaan.
Kuraattori kertoo -videoilla kuulemme eräänlaisia vastauksia esimerkiksi siihen, miksi arkisto- ja kokoelma-aineistot ovat tärkeitä ja mitä voimme saada tietää tai mitä voimme oppia niiden pohjalta yhteiskunnasta ja sen ilmiöistä.
Tampereen paloaseman kilpailu
Vuonna 1908 valmistunut Tampereen paloasema sijaitsee Tampereella osoitteessa Satakunnankatu 16. Wivi Lönn oli yksi Tampereen paloaseman suunnittelukilpailuun kutsun saaneista kuudesta arkkitehdista. Kaikki eivät kuitenkaan suhtautuneet suopeasti siihen, että Wivi Lönn oli mukana kilpailussa. Videolla Eläköön Wivi Lönn! -näyttelyn kuraattori ja Arkkitehtuurimuseon amanuenssi Anna Autio, kertoo tarkemmin Tampereen paloaseman suunnittelukilpailusta ja siihen liittyvistä aineistoista.
Tumstocken-päiväkirja
Tumstocken oli kaksikielinen naisarkkitehtien kerho, joka perustettiin vuonna 1919. Se toimi vastineena Arkkitehtiklubista yhdistykseksi samana vuonna virallistetulle Suomen Arkkitehtiliitolle, jonka toiminnasta naiset oli tuohon aikaan rajattu ulos. Videolla Eläköön Wivi Lönn! -näyttelyn kuraattori ja Keiden kaupunki –hankkeen väitöstutkija Hanna Tyvelä, kertoo tarkemmin Tumstocken-päiväkirjasta ja siitä, miten se liittyy Architectan historiaan.
Wivi Lönnin matka-albumi
Vaikka naisten itsenäistä matkustamista ei 1800–1900-lukujen vaihteessa rajoitettu, liittyi siihen paljon ennakkoluuloja. Arkkitehdin työn lisäksi Wivi Lönnin suuri intohimon kohde oli matkustaminen. Hänen tiedetään käyneen vuosien 1897 ja 1938 välillä ulkomailla ainakin 38 kertaa. Matkat suuntautuivat lähes kaikkiin läntisen Euroopan maihin, useimmiten Ranskaan, ja pelkästään Pariisiin jopa 18 kertaa. Videolla Eläköön Wivi Lönn! -näyttelyn kuraattori ja Arkkitehtuurimuseon näyttelyamanuenssi Jutta Tynkkynen, kertoo tarkemmin Wivi Lönnin matka-albumista.
Oppikokonaisuuden tehtävä ja työskentelyohje
Katsokaa videot yhdessä ja keskustelkaa ryhmässä tai pienryhmissä niiden pohjalta. Vaihtoehtoisesti voitte toteuttaa tehtävän itsenäisesti.
Voitte halutessanne käyttää keskustelun tukena seuraavia apukysymyksiä:
Mitä ajatuksia, tunteita tai kysymyksiä videot herättivät?
Mitä esineitä tai asioita haluaisit itse tallentaa tai jättää omasta elämästäsi löydettäväksi tulevaisuuden ihmisille? Miksi valitsit juuri nämä esineet tai asiat?
Miltä tuntuu ajatus siitä, että historiantutkijat löytäisivät ne ja tutkisivat niitä?
Mistä muista näkökulmista historiaa voisi tarkastella? Entä mistä näkökulmista omaa historiaasi voisi tarkastella?
Kirjatkaa keskustelussanne esiin nousseita asioita ylös.
Halutessanne voitte jatkaa aiheen työstämistä toteuttamalla keskustelun pohjalta ryhmän yhteisen visuaalisen kollaasin tulevaisuuden museosta, jossa tallentamanne ja löydettäviksi jättämänne esineet ja asiat ovat esillä.
Oppikokonaisuus 2: Naisarkkitehti kertoo
Videohaastatteluissa Suomen naisarkkitehtien yhdistys Architectan nykyiset jäsenet Marina Basdekis, Kaisa Broner-Bauer, Kaarina Löfström ja Pirkko-Liisa Schulman kertovat videohaastatteluissa arkkitehdin työstä ja suhteestaan Architectaan. Mitä arkkitehdin työ tai järjestäytyminen ovat haastateltaville henkilöille merkinneet?
Oppikokonaisuuden alustus
Videohaastatteluissa Suomen naisarkkitehtien yhdistys Architectan nykyiset jäsenet Marina Basdekis, Kaisa Broner, Kaarina Löfström ja Pirkko-Liisa Schulman kertovat videohaastatteluissa arkkitehdin työstä ja suhteestaan Architectaan.
Keväällä 1942, Suomen ollessa Jatkosodassa, kotirintamalla työskennelleet naisarkkitehdit päättivät järjestää esikuvansa Lönnin 70-vuotissyntymäpäivien kunniaksi juhlan kaikille Suomen naisarkkitehdeille. Juhla yhdisti naisarkkitehtien sukupolvet. Nuorimmat läsnäolijat olivat arkkitehtiylioppilaita, vanhimmat edustivat naisarkkitehtien ensimmäistä sukupolvea. Juhlissa varhaiset pioneerit saivat ansaitsemaansa ihailua ja arvostusta nuoremmilta kollegoiltaan, mutta tilaisuus kokosi arkkitehdit myös toisella tapaa yhteen. Juhlassa käydyissä keskusteluissa kävi ilmi, että sukupuoli yhdistää läsnäolijoita ammatinharjoittamisen haasteissa. Naisarkkitehdit päättivät perustaa ammatillisen kerhon edistääkseen naisten työskentelymahdollisuuksia arkkitehtuurin alalla. Kerhon nimeksi annettiin Architecta, latinankielisen naisarkkitehtia tarkoittavan sanan mukaan. Architecta-kerho järjestäytyi virallisesti 3.11.1942 Helsingin Seurahuoneella ja Architecta rekisteröitiin yhdistykseksi vuonna 1965. Architecta on kansainvälisestikin merkittävä esimerkki naisarkkitehtien varhaisesta järjestäytymisestä.
Architectan arkisto ei kuulu Arkkitehtuurimuseon kokoelmaan, vaan arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa. Museokokoelmien kartuttamisessa ja aineistojen tallentamisessa tehdään paljon valintoja, joissa määritellään yhteistä kulttuuriperintöä eli mitä siihen kuuluu ja mitä siihen ei kuulu. Kokoelmatyössä käytetään paljon valtaa, kun vastataan kysymykseen, miksi juuri tämä aineisto on merkittävä ja sääilyttämisen arvoinen.
Arkkitehtuurimuseossa on tunnistettu tilanne, jossa museon kokoelmapoliittiset periaatteet ja arkiston järjestämisperusteet luovat osaltaan epätasapainoa nais- ja miesarkkitehtien työn tallentamisen suhteen. Kun kokoelma perustuu yksittäisten arkkitehtien työn tallentamiseen, jää virka-arkkitehtina tai vaikkapa yhdessä puolison kanssa tehty työ usein näkymättömäksi. Näin ainoastaan niiden naisarkkitehtien työt, jotka on tehty ”omalla nimellä” tulevat tallennetuksi kokoelmaan.
Aktiivisella kokoelmapolitiikan päivittämisellä asiaan voi kuitenkin vaikuttaa. Architectan jäsenten videohaastattelut tallennettiin Arkkitehtuurimuseon kokoelmiin osana korjaavaa kokoelmatyötä, jolla pyritään korjaamaan sitä epätasapainoa ja epäoikeudenmukaisuutta, jota arkkitehtuurimuseon kokoelmissa on: suurin osa tallennetuista aineistoista ovat miesten tuottamaa kulttuuriperintöä.
Videohaastatteluita voidaan pitää myös niin kutsuttuna nykydokumentointina, jonka tarkoituksena on tulevaisuuden historian tallentaminen. Videon välityksellä pystymme kuulemaan ja tallentamaan Architectan jäsenten ajatuksia ja kokemuksia juuri tässä ajassa, jolloin ne säilyvät toivottavasti myös tulevaisuuteen asti tutkittaviksi ja esitettäviksi. Niin yksilötasolla kuin yhteiskunnallisellakin tasolla kuulluksi tuleminen on tärkeää. Museot ja arkistot voivat toiminnallaan tallentaa esineiden ja asiakirjojen lisäksi myös tarinoita, muistoja ja kokemuksia.
Naisarkkitehtien videohaastatteluissa kuulemme eräänlaisia vastauksia esimerkiksi siihen, mitä arkkitehdin työ tai järjestäytyminen ovat haastateltaville henkilöille merkinneet.
Pirkko-Liisa Schulman
Videolla arkkitehti ja Architectan jäsen Pirkko-Liisa Schulman kertoo asiantuntijuutensa ja kokemusasiantuntijuudensa pohjalta siitä, arkkitehdin työ tai järjestäytyminen merkitsevät hänelle.
Marina Basdekis
Videolla arkkitehti ja Architectan jäsen Marina Basdekis kertoo asiantuntijuutensa ja kokemusasiantuntijuudensa pohjalta siitä, arkkitehdin työ tai järjestäytyminen merkitsevät hänelle.
Kaarina Löfstrom
Videolla arkkitehti ja Architectan jäsen Kaarina Löfstrom kertoo asiantuntijuutensa ja kokemusasiantuntijuudensa pohjalta siitä, arkkitehdin työ tai järjestäytyminen merkitsevät hänelle.
Kaisa Broner-Bauer
Videolla arkkitehti ja Architectan jäsen Kaisa Broner-Bauer kertoo asiantuntijuutensa ja kokemusasiantuntijuudensa pohjalta siitä, arkkitehtuurin tutkimus tai järjestäytyminen merkitsevät hänelle.
Oppikokonaisuuden tehtävä ja työskentelyohje
Katsokaa videot yhdessä ja keskustelkaa ryhmässä tai pienryhmissä niiden pohjalta. Vaihtoehtoisesti voitte toteuttaa tehtävän itsenäisesti.
Voitte halutessanne käyttää keskustelun tukena seuraavia apukysymyksiä:
Mitä ajatuksia, tunteita tai kysymyksiä videot herättivät?
Ketä tai keitä itse haluaisit juuri nyt haastatella? Miksi?
Minkälaisia kysymyksiä kysyisit?
Kirjatkaa keskustelussanne esiin nousseita asioita ylös.
Halutessanne voitte jatkaa aiheen työstämistä suunnittelemalla keskustelun pohjalta yhteisen haastatteluprojektin: koostakaa lista haastattelukysymyksistä ja toteuttaakaa haastattelut.
Juvonen, T. (2020). Frågor till transhistorieskrivningen. Astra 102:3, 37–39.
Juvonen, T. (2019). Nimeämisen mahti. Sukupuolta ja seksuaalisuutta kuvaavien termien suhteisuudesta. SQS. Suomen Queer-tutkimuksen Seuran Lehti – Tidskrift för Queerforskning i Finland – Journal of Queer Studies in Finland, 13:1–2, 1—21. https://journal.fi/sqs/article/view/89126
Juvonen, T. (2002). Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia. Tampere: Vastapaino.
Rossi, L.-M. (2006). Heteronormatiivisuus: käsitteen elämää ja kummastelua. Kulttuurintutkimus. 23:3, 19-28.
Saarikangas, K. (2002). Asunnon muodonmuutoksia: Puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa. Helsinki.
Saarikangas, K. (1987). ”Onnelliset omat kodit” —1940-luvun tyyppitalot ja niiden sosiaali- ja aatehistoriallista taustaa. Taidehistoriallisia Tutkimuksia, 1987 Nainen, taide, historia.(10), 191–216.
Suominen-Kokkonen, R. (1992). The Fringe of a Profession: Women as Architects in Finland from the 1890’s to the 1950’s. Helsinki: Kirjapaino Oy.
Suominen-Kokkonen, R. (1987). Nainen rakennusmestarina — Suomen teollisuuskoulujen naisoppilaat vuosina 1888-1912. Taidehistoriallisia Tutkimuksia, 1987 Nainen, taide, historia.(10), 69–92.
Tihinen, J.-H. (toim.). (2006). Keskellä Marginaalia – Mitt i Marginalen: Riitta Konttisen Juhlakirja –Festskrift till Riitta Konttinen., (33).
Taavetti, R. (2018). Queer-historian avoimet menneisyydet. Teoksessa Elina Hakoniemi & Ilkka Kärrylä & Kristiina Silvan & Riikka Taavetti (toim.) Menneet tulevaisuudet. Ajankohta: Poliittisen historian vuosikirja2018. Helsinki: Helsingin yliopisto. http://hdl.handle.net/10138/274541
Taavetti, R. (2018). Queer Politics of Memory: Undisciplined Sexualities as Glimpses and Fragments in Finnish and Estonian Pasts. Publications of the Faculty of Social Sciences 87. Helsinki: University of Helsinki. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/244517
Oppimateriaali pohjautuu Arkkitehtuurimuseon vuoden 2023 Betoniunelmia – ja muita näkymiä 1970-luvun arkkitehtuuriin -päänäyttelyyn. Oppimateriaalin ovat suunnitelleet ja toteuttaneet Arkkitehtuuri- ja designmuseon Oppiminen, yhteisöt ja yleisöt -yksikön ammattikasvattajat.
Oppimateriaalissa käsitellään 1970-luvun arkkitehtuuria ja asuntosuunnittelua. Oppimateriaali sisältää sanaston, kolme oppikokonaisuutta sekä Arkkitehtuurimuseon kokoelmista löytyviä havainnekuvia Touko Nerosen suunnittelemista Vuosaaren terassitaloista vuodelta 1971.
Suositeltu kohderyhmä: peruskoulun ja toisen asteen opetusryhmät, aikuisopetusryhmät Oppiaineet: kuvataide (KU2, KU4), historia (HI1, HI3, HI6), filosofia (FI3), yhteiskuntaoppi (YH1), maantiede (GE3), elämänkatsomustieto (ET1, ET2) Avainsanat: arkkitehtuuri, 1970-luku, demokratia, tasa-arvo, moninaisuus, purkaminen, hyvinvointivaltio, asuntosuunnittelu, pohjapiirros
Sanastoa
Elementtirakentaminen
(Tai betonielementtistandardi). Elementti on tehtaassa valmistettu rakennuksen osa. Vuosina 1968–1970 Suomessa kehitettiin asuinrakentamista varten betonielementtistandardi eli BES-järjestelmä, joka on käytössä edelleen. Tämä tarkoitti sitä, että samaan rakennukseen voitiin hankkia elementtejä useilta toimittajilta, koska kaikkien valmistajien osat sopivat standardin mukaisesti yhteen. Tämä antoi arkkitehdille vaihtelumahdollisuuksia asuntojen pohjaratkaisujen suunnittelussa.
Hyvinvointivaltio
Suomesta alettiin 1950-luvulta alkaen rakentaa pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Se tarkoittaa yhteiskuntaa, jossa valtio pyrkii tasaamaan ihmisten välisiä tuloeroja verotuksella ja tarjoamaan jokaiselle kansalaiselle välttämättömän toimeentulon sekä peruspalvelut, joita ovat esimerkiksi terveydenhuolto, koulutus ja oikeus asuntoon.
Järjestelmäarkkitehtuuri
(Tai järjestelmäajattelu). Yksi järkiperäisen (ks. rationalismi) suunnittelun muoto 1970-luvulla oli hahmottaa suunnittelu yhtenäisenä järjestelmänä aina asemakaavoituksesta rakennusten yksityiskohtiin saakka. Esimerkiksi Oulun yliopisto, Valion Jyväskylän meijeri ja Kouvolan kirkko ovat rakennuksia, joissa rakenneratkaisu, käytetty mittajärjestelmä, huonetilojen jäsentäminen osana kokonaisuutta sekä yksityiskohdat palvelevat yhtenäistä, rationaalista järjestelmää.
Kompaktikaupunki
(Tai kontaktilähiö). Kompaktikaupunki oli vastaveto väljille ja luonnonläheisyyttä korostaville metsälähiöille, joita rakennettiin Suomeen 1950-luvulta lähtien. Kompaktikaupungissa painottuvat hyvät peruspalvelut ja kaupunkimainen tiiviys, joka edesauttoi asukkaiden sosiaalista kanssakäymistä. 1970-luvulla valmistuneet kompaktilähiöt toteutuivat enemmän tai vähemmän kompaktikaupunki-ideaalien mukaisesti.
Lähiö
Suomessa lähiöt ovat kaupunkien läheisyyteen rakennettuja, usein kerrostalovaltaisia asuinalueita, joiden asukkaat käyttävät kaupunkien palveluita ja usein myös käyvät niissä töissä. Lähiöitä rakennettiin erityisesti 1950–1970-luvuilla helpottamaan kasvavien kaupunkien asuntopulaa.
Moduuli
Moduulit ovat keskenään yhteensopivia rakennuksen osia, jotka noudattavat yhteistä mittajärjestelmää. Tällaisen modulaarisen järjestelmän perusteella rakennus voidaan toteuttaa toistuvilla ja mitoiltaan yhteensopivilla osilla.
Miljööajattelu
Miljööajattelu on 1970-luvulla syntynyt vastareaktio sellaiselle suunnittelulle, joka ei huomioinut rakennuspaikan ominaispiirteitä. Esimerkiksi kompaktikaupungin suunnitteluperiaatteita arvosteltiin voimakkaasti paikallisuuden laiminlyönnistä. Käänteentekevä esimerkki miljööajattelusta oli Katajanokan kärjen kaavasuunnittelukilpailun (1972) voittajaehdotus, joka uudisti aluetta perinteistä korttelimuotoa soveltaen.
Raitti
1970-luvun kompaktilähiöissä raitit muodostavat alueiden sisäiset pääkulkuväylät, jotka on tarkoitettu pelkästään jalankulkijoille ja kevyelle liikenteelle. Raittien varsille sijoittuvat alueiden palvelut, ja korttelipihojen ohella ne ovat alueiden tärkein sosiaalisten kohtaamisten paikka.
Rationalismi
(Tai rationalistinen arkkitehtuuri). Rationalismi arkkitehtuurissa lähtee siitä, että suunnittelu on ensisijaisesti järkiperäistä toimintaa ja se perustuu yleispäteviin lähtökohtiin, kuten mitattavaan dataan tai ennalta määritettyihin loogisiin mittajärjestelmiin (ks. moduuli). Näin suunnitteluongelmiin on löydettävissä yleispäteviä ratkaisuita yksilöllisyyden sijaan.
Ruutukaava
Ruutukaava tarkoittaa rakennetun ympäristön asemakaavaa, jossa kadut leikkaavat toisensa suorassa kulmassa. Tällaisen alueen kartalla rakennukset ja kadut muodostavat tasaisen ruudukon.
Pohjapiirros
Pohjapiirros on vaakatasoinen leikkauskuva rakennuksesta, kuten talosta. Pohjapiirrosta käytetään apuvälineenä rakentamisessa. Pohjapiirroksen voi kuvata myös valmista rakennusta.
Oppikokonaisuus
Tehtävä 1: Sanastoon liittyvä lämmittelytehtävä
Keskustelkaa sanastosta yhdessä ryhmässä tai pienryhmissä.
Voitte käyttää keskustelun tukena seuraavia apukysymyksiä:
Mitkä sanat tuntuvat tutulta?
Mitkä sanat tuntuvat vieraalta?
Minkälaisia tunteita, ajatuksia tai kysymyksiä sanat herättävät?
Mikä sana puuttuu?
Kirjoittakaa vastauksenne ylös.
Halutessanne voitte toteuttaa keskustelun pohjalta ajatuskartan, jota täydennätte oppimateriaalin edetessä. Voitte myös palata lämmittelytehtävään oppikokonaisuuksien suorittamisen jälkeen ja keskustella siitä, ovatko vastauksenne apukysymyksiin muuttuneet.
Tehtävä 2: Tuttu vai tuntematon 70-luku?
Keskustelkaa 1970-luvusta yhdessä ryhmässä tai pienryhmissä.
Voitte käyttää keskustelun tukena seuraavia apukysymyksiä:
Mikä 1970-luvussa tai sen arkkitehtuurissa tuntuu tutulta?
Mikä 1970-luvussa tai sen arkkitehtuurissa tuntuu vieraalta?
Minkälaisia tunteita, ajatuksia tai kysymyksiä 1970-luku tai sen arkkitehtuuri herättää?
Kirjoittakaa vastauksenne ylös.
Halutessanne voitte toteuttaa keskustelun pohjalta ajatuskartan, jota täydennätte oppimateriaalin edetessä. Voitte myös palata lämmittelytehtävään oppikokonaisuuksien suorittamisen jälkeen ja keskustella siitä, ovatko vastauksenne apukysymyksiin muuttuneet.
Tehtävä 3: Mikä tekee 1970-luvun asuntopohjista niin toimivia?
Katsokaa videot yhdessä. Keskustelkaa tämä jälkeen hetki ryhmässä tai pienryhmissä sen pohjalta.
Minkälaisia pohjapiirustuksia tai suunnitelmia sinä olet nähnyt?
Minkälaisia pohjapiirustuksia tai suunnitelmia sinä olet tehnyt?
Minkälainen pohjaratkaisu on sinun mielestäsi hyvä?
Kirjatkaa keskustelussanne esiin nousseita asioita muistiin.
Tehtävä 4: Ryhdy asuntosuunnittelijaksi!
Kokeile ryhtyä asuntosuunnittelijaksi! Voit piirtää pohjapiirustuksen kynällä paperille tai käyttää 3D-mallinnusohjelmaa.
Valitse itsellesi sopivan kokoinen asunto: kaksio, kolmio tai neliö. Voit myös valita myös yhden huoneen.
Suunnittele hyvä pohjaratkaisu, jossa on valitsemasi määrä huoneita, keittiö ja wc. Voit suunnitella asuntoon myös komeron ja parvekkeen.
Ota suunnitelmassasi huomioon ikkunoiden ja ovien paikat, koot ja etäisyydet.
Viimeistele asunto piirtämällä huonekalut ja kodinkoneet paikoilleen.
Halutessasi voit ottaa suunnitelmassasi huomioon myös ilmansuunnat, rakennuksen julkisivun, putkistot, porraskäytävän sijoittumisen suhteessa asuntoon ja asunnon sijoittumisen suhteessa koko asuinrakennukseen. Voit jatkaa suunnittelua myös tekemällä tarkat visualisoinnit asuntojen sisustuksesta.
Mistä suunnasta asuntoon tulee luonnonvaloa ja mihin huoneisiin?
Miten asunnon vesipisteet sijoittuvat suhteessa toisiinsa?
Missä sijaitsee porraskäytävä?
Onko kyseessä läpitalon asunto tai päätyasunto?
Minkä seinän takana on naapuri?
Miltä asunnon ikkunat näyttävät suunnitelmasi pohjalta ulospäin?
Pst! Pohjapiirrosta piirtäessä katsot asuntoa ylhäältä päin! Monien pohjapiirrosten mittasuhde on 1:100. Silloin yksi senttimetri paperilla vastaa yhtä metriä tilassa.
Oppikokonaisuuteen liittyvä videomateriaali
Asuntosuunnittelu on tällä hetkellä kuuma puheenaihe. 1970-luvun hyvät asuntopohjat ovat nousseet jälleen esiin, kun niitä on verrattu uusiin asuntoihin, joissa pienet huoneet ja arjen muuttuvat tarpeet heikosti huomioivat pohjaratkaisut ovat yleistyneet. Myös nykyään harvinaisemmat läpitalon huoneistot olivat vielä 1970-luvun kapearunkoisissa kerrostaloissa tyypillisiä.
Betoniunelmia 1970-luvun taitteessa
Arkkitehti Henna Helander vierailee vuonna 1972 valmistuneessa kerrostaloasunnossa Helsingin Vuosaaressa. Videolla tutkitaan Henna Helanderin kanssa, millaisia muutoksia asuntosuunnitteluun oli luvassa 1970-luvun aikana.
1970-luvun hyvät pohjat
Arkkitehti Henna Helander kertoo 1970-luvun hyvistä pohjista. Videolla Henna Helander havainnollistaa hyviä pohjaratkaisuita piirtämällä.
Inspiraatiota: Vuosaaren terassitalot
Tämä kolmen terassitalon ja futuristisen lämpökeskuksen muodostama kokonaisuus sijaitsee Helsingin Vuosaaressa. Talojen syvät ”parvekepihat” uudistivat tavanomaista kerrostalorakentamista. Talon porrastuva julkisivumuoto ohjaa valoa syvien parvekkeiden takana sijatseviin huoneisiin. Taloyhtiösaunat sijatsevat katoilla sekä kellarin uima-altaan yhteydessä. Katoille suunniteltuja lasten leikkipaikkoja ja puutarhoja ei toteutettu. Ulappasaarentien terassitalot on suunnitellut arkkitehti Touko Neronen. Ne valmistuivat vuonna 1971. Terassitalojen parvekepihoille toteutettiin myös tarkat sisustussuunnitelmat.
Vuosaaren terassitalot. Valokuva: Heikki Humberg. Kuva: Arkkitehtuurimuseo.
Tukimateriaali on suunniteltu näyttelyvierailun tueksi Arkkitehtuuri- ja designmuseon Pako Muumilaaksoon -näyttelyyn (10.10.2025–27.9.2026). Tukimateriaalin ovat suunnitelleet ja toteuttaneet Arkkitehtuuri- ja designmuseon Oppiminen, yhteisöt ja yleisöt -yksikön ammattikasvattajat.
Tukimateriaali on kevyt kokonaisuus opetusryhmän museovierailuun valmistautumiseen ja omatoimisen museovierailun tueksi. Oppimateriaali ja vierailu Pako Muumilaaksoon -näyttelyssä toimivat hyvinä lähtökohtina ja alustoina käsitellä erilaisia paikkoja, asumista, kotia, juuria, kuulumisen tunnetta, ylisukupolvisuutta, kulttuuria, suojia ja suojautumista, pelastautumista sekä vieraiden ja tuntemattomien kohtaamista.
Tästä kokonaisuudesta löydät vinkit alakoulun opetusryhmille omatoimiseen museovierailuun. Lasten polku soveltuu erityisesti varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alakoulun opetusryhmille.
Lasten polku
Lasten polku on lasten kanssa koettavaksi suunniteltu näyttelypolku Pako Muumilaaksoon -näyttelyssä. Polku tarjoaa vinkkejä ja pohdintatehtäviä, jotka tukevat yhteistä museokokemusta ja innostavat tutkimaan näyttelyä leikin, mielikuvituksen ja vuorovaikutuksen kautta. Lasten polkuun kuuluu kartta, josta löytyvät lasten sisällöt. Näyttelytilassa lapset voivat etsiä piilotettuja Muumihahmoja ja tutustua näyttelyyn toiminnallisesti yhdessä aikuistensa kanssa. Näyttelypolun varrella aikuiset saavat ohjeita turvalliseen ja osallistavaan museokäyntiin.Lasten polku löytyy painettuna vihkona paikan päältä museolta. Vihon voi lainata ilmaiseksi museovierailun ajaksi.
Näyttelyssä tai näyttelyn jälkeen
Tästä kokonaisuudesta löydät alakoulun opetusryhmille suunnattuja pohdintakysymyksiä työskentelyyn museovierailun aikana tai museovierailun jälkeen. Pohdintakysymykset on suunnattu ensisijaisesti alakoulun opetusryhmille.
Pohdintakysymyksiä
Salonki ja kaakeliuuni: Kiinnittyminen juuriin
Mitä esivanhemmat ovat? Onko sinulla omia esivanhempia tai muita läheisiä vanhempia ihmisiä? Minkälaisia esivanhempasi ovat?
Missä ja miten omat esivanhempasi tai muut läheiset vahvemmat ihmiset asuvat? Entä missä luulet heidän esivanhempiensa asuneen ennen heitä?
Onko sinulla jotakin, esimerkiksi tieto, taito tai esine, jonka olet saanut tai perinyt omalta esivanhemmaltasi tai muulta läheiseltä vahvemmalta ihmiseltä?
Ovatko ne paikat, joissa sinä ja esivanhempasi asuvat, samanlaisia tai erilaisia keskenään? Entä ovatko ne samanlaisia tai erilaisia, kuin muut paikat, joissa olet käynyt?
Luola: Suojan tarve
Mikä on suoja? Mihin suojaa tarvitaan?
Minkälaisia suojia luonnosta voi löytää? Oletko sinä koskaan löytänyt luolaa tai muuta paikkaa luonnossa, jonne voisit suojautua tai jäädä asumaan?
Missä eri paikoissa erilaiset eläimet asuvat ja minkälaisia paikkoja ne rakentavat?
Oletko rakentanut majaa tai muuta suojaa luontoon itse? Kenen kanssa olet niitä rakentanut? Keneltä olet oppinut rakentamisen taidon?
Teatteri: Vieraan kohtaaminen ja Luonnon armoilla
Minkälainen paikka teatteri on? Oletko koskaan käynyt teatterissa?
Mikä on sinulle tuttua? Entä mikä on sinulle vierasta?
Milloin olet pelännyt? Entä milloin olet ollut rohkea?
On Wednesday, January 28, 2026, at 1.15–2.30 pm (Finnish time UTC+2) The online lecture will be held on Zoom, and registration is required.
Every construction deconstructs elsewhere; materials are territories carried into form. The task of architecture is to create a positive balance where structures give back more than they take. Architecture, once born of shelter and survival, must again learn from nature’s cycles of efficiency and renewal. Architecture stands at the intersection of structure and resources, where every act of construction echoes far beyond its site.
In the eleventh season of the Architecture Speaks lecture series, organized jointly by Aalto University and the Architecture & Design Museum, Professor and Head of department of Architecture Jenni Reuter invites six architects to share insights into their design processes and their roles in the world of architecture. The theme of this season is Structures and Resources.
Michael Pawlyn
Michael Pawlyn
Michael Pawlyn is a British architect, writer and public speaker. He has been described as an expert in regenerative design and biomimicry. He established his firm Exploration Architecture in 2007 to focus on high performance buildings and solutions for the circular economy.
Prior to setting up Exploration, Michael Pawlyn worked with Grimshaw for ten years and was central to the team that designed the Eden Project.
He has written two books – Flourish: Design Paradigms for Our Planetary Emergency (co-authored with Sarah Ichioka) and Biomimicry in Architecture. In 2019 he jointly initiated ”Architects Declare a Climate and Biodiversity Emergency”– a global call to action which has spread to 28 countries with over 8,000 firms signed up.
He has been featured in The Financial Times, National Geographic, The Economist, Wired and The Guardian as well as in a large number of design magazines. His television and radio appearances include ‘Animal Einsteins’ on BBC television and a number of programmes on BBC Radio 4.
“The reason why I wanted to invite Michael Pawlyn is to hear more on how we can learn from nature’s intelligent structures, questionising our use of resources. Pawlyn is an expert in biomimicry with a firm focusing on circular economy.” – Jenni Reuter
How to participate
Registration is now open
The online lecture will be held on Zoom Webinar platform. Registration is required, and the registration is open until the lecture is finished. Participation link and instructions for participation are sent in a separate email after registration.
The online lecture is free of charge and organized in English. Automatic live captioning is available on Zoom. Interpretation or translations are not provided. Technical instructions are on display at the beginning of the lecture.
Architecture & Design Museum has safer space guidelines, to which we are committed in all the museum’s activities. We want everyone to have the opportunity to participate as themselves, without fear of discrimination or harassment. You can find more information about the guidelines in the link below.
On Wednesday, January 14, 2026, at 1.15–2.30 pm (Finnish time UTC+2) The online lecture will be held on Zoom, and registration is required.
Every construction deconstructs elsewhere; materials are territories carried into form. The task of architecture is to create a positive balance where structures give back more than they take. Architecture, once born of shelter and survival, must again learn from nature’s cycles of efficiency and renewal. Architecture stands at the intersection of structure and resources, where every act of construction echoes far beyond its site.
In the eleventh season of the Architecture Speaks lecture series, organized jointly by Aalto University and the Architecture & Design Museum, Professor and Head of department of Architecture Jenni Reuter invites six architects to share insights into their design processes and their roles in the world of architecture. The theme of this season is Structures and Resources.
Gabriela Carrillo
Gabriela Carrillo
Gabriela Carrillo started her Studio in 2019, as a collaborative and interdisciplinary space for architectural work. She is a co-founder of Colectivo C733, dedicated to developing public projects in Mexico. Previously, she was a partner at Taller Rocha Carrillo for over nine years.
With over twenty years of experience, she has received numerous accolades, including the Emerging Voices Award in 2014, the Federico Mariscal Chair, the highest recognition for professional practice by the Faculty of Architecture at UNAM, and the Médaille d’OR from the French Academy of Architecture. She was named ”Architect of the Year” by Architectural Review in London in 2017 and by Architectural Digest Mexico in 2020; she was granted The Royal Academy Dorfman Award 2023. Gabriela has also been a member of the National System of Art Creators and since 2021, an academic member of the Academy of Architecture of Mexico, Mexico City chapter. As part of Colectivo C733, she received the 2024 Obel Award for achieving 36 projects in 36 months.
Gabriela Carrillo has been an academic at the Faculty of Architecture, UNAM, since 2003, and she currently leads the research and graduation seminar Estudio RX. She has taught at prestigious institutions such as Harvard GSD, Kent State University, and the WAVE program in Venice, Italy, among others. Her work has been exhibited and honored in various national and international biennials, and featured in renowned publications like Domus, Casabella, Arquitectura Viva, and Architectural Review, among others.
“The reason I wanted to invite Mexican architect Gabriela Carrillo is to learn more about her large roof structures, where her masterful use of light and materiality creates an effect rarely seen in contemporary architecture.” – Jenni Reuter
How to participate
Registration is now open
The online lecture will be held on Zoom Webinar platform. Registration is required, and the registration is open until the lecture is finished. Participation link and instructions for participation are sent in a separate email after registration.
The online lecture is free of charge and organized in English. Automatic live captioning is available on Zoom. Interpretation or translations are not provided. Technical instructions are on display at the beginning of the lecture.
Architecture & Design Museum has safer space guidelines, to which we are committed in all the museum’s activities. We want everyone to have the opportunity to participate as themselves, without fear of discrimination or harassment. You can find more information about the guidelines in the link below.
Toiminnallisella opastuksella kanssa tutustutaan vuonna 2030 Helsingin Eteläsataman Makasiinirantaan avautuvaan uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnitelmiin, käsitellään uuden rakennuksen suunnittelukilpailua sekä kehittyvää kaupunkiympäristöä. Opastus päättyy näyttelyn osallistavalle pisteelle, jonne ryhmä voi ideoida, minkälainen museo palvelee meitä nyt ja tulevaisuudessa.
Kesto: 45 min Kohderyhmä: varhaiskasvatuksen ja peruskoulun opetusryhmät, toisen asteen opetusryhmät, kuntoutettavat* ja muut vastaavat ryhmät, aikuisryhmät Toteutustapa paikan päällä museossa, Korkeavuorenkatu 23 (ent. Designmuseo) Kielet: suomi, ruotsi, englanti, venäjä, selkosuomi Hinta: ma–pe 110 € (sis. alv) + pääsyliput, la-su 220 € (sis. alv) + pääsyliput Hinta opetusryhmille ja kuntoutettaville* ryhmille: arkena 60 € / ryhmä (sis. alv)
Varaa palvelu hyvissä ajoin, viimeistään kaksi viikkoa ennen mieleistäsi ajankohtaa. Peruuta varauksesi viimeistään kolme vuorokautta (72 tuntia) ennen sovittua ajankohtaa. Peruuttamattomasta tai liian myöhään perutusta varauksesta peritään palvelun täysi hinta. Varattua palvelua on mahdollista siirtää viimeistään kolme vuorokautta (72 tuntia) ennen vahvistettua ajankohtaa.
Varaus on alustava, kunnes se vahvistetaan. Kiinnitämme varaukselle työntekijän, minkä jälkeen vahvistamme varauksen aina erikseen sähköpostitse varausvahvistuksella. Tarkista myös roskapostikansio!
Jos sinulla on kysymyksiä tekemästäsi varauksesta, ole yhteydessä info@designmuseum.fi. Voit myös soittaa palveluvarauksen puhelinnumeroon +358 50 360 3795, maanantaista perjantaihin klo 9-12.
Tietoa opetusryhmille
Varaa opetusryhmällesi opastus, työpaja tai kävelykierros syventämään kokemusta ja oppimista. Opastuksemme ja työpajamme sopivat päiväkodeille, esikouluille, ala- ja yläkouluille, lukioille ja toisen asteen kouluille. Ryhmä kohdataan ikätasoisesti. Ilmoita toiveista varauksen yhteydessä, niin voimme varata juuri teille sopivan palvelun.
Museo on monipuolinen oppimisympäristö, jonka tarjoamia mahdollisuuksia opetussuunnitelmat kannustavat hyödyntämään. Arkkitehtuuri ja muotoilu sopivat moneen oppiaineeseen ja varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen oppiainerajat ylittävään ilmiöoppimiseen.
Toteutamme opastuksia opetusryhmille suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi, selkokielellä ja kuvailutulkattuna. Työpajoja voi varata suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Arkkitehtuurikävelyitä tarjoamme suomeksi ja englanniksi.
Opastusryhmän maksimikoko on 25 henkilöä. Opetusryhmät ohjaajineen voivat osallistua yhtenä ryhmänä, vaikka ryhmäkoko ylittyisi parilla osallistujalla.
*Alennetut palveluhinnat kuntoutettaville ja muille vastaaville ryhmille
Kuntoutettavat ja muut vastaavat ryhmät* voivat varata Arkkitehtuuri- ja designmuseon palveluita, kuten opastuksia, työpajoja ja arkkitehtuurikävelyitä, alennetuilla palveluhinnoilla.
*Sosiaali- ja terveysalan, hyvinvointi- ja terveysalan ja kolmannen sektorin toimijat, jotka tarjoavat kohderyhmilleen esimerkiksi mielenterveyteen, vertaistukeen, työllistymiseen tai kotoutumiseen liittyviä palveluita, ja joiden kohderyhmät hyötyvät alennetuista palveluhinnoista.
Koe Pako Muumilaaksoon -näyttely asiantuntevan museo-oppaan johdolla. Opastus avaa näyttelyä laajemmin ja syventää sen teemoja oppaan valitsemien teosten kautta. Opastuksella on aikaa myös kysymyksille ja keskustelulle.
Pako Muumilaaksoon -näyttely käsittelee ennennäkemättömällä tavalla Tove Janssonin ja Muumien suhdetta arkkitehtuuriin, rakennettuun ympäristöön ja muotoiluun.
Kesto: 45 min Kohderyhmä: yläkoulun ja toisen asteen opetusryhmät, kuntoutettavat* ryhmät, aikuisryhmät Toteutustapa: paikan päällä museossa, Korkeavuorenkatu 23 (ent. Designmuseo) Kielet: suomi, ruotsi, englanti, venäjä, selkosuomi (suomeksi kuvailutulkattuna saatavilla 15.1.2025 alkaen) Hinta: ma–pe 110 € (sis. alv) + pääsyliput, la-su 220 € (sis. alv) + pääsyliput Hinta opetusryhmille ja kuntoutettaville* ryhmille: arkena 60 € / ryhmä (sis. alv)
Varaa palvelu hyvissä ajoin, viimeistään kaksi viikkoa ennen mieleistäsi ajankohtaa. Peruuta varauksesi viimeistään kolme vuorokautta (72 tuntia) ennen sovittua ajankohtaa. Peruuttamattomasta tai liian myöhään perutusta varauksesta peritään palvelun täysi hinta. Varattua palvelua on mahdollista siirtää viimeistään kolme vuorokautta (72 tuntia) ennen vahvistettua ajankohtaa.
Varaus on alustava, kunnes se vahvistetaan. Kiinnitämme varaukselle työntekijän, minkä jälkeen vahvistamme varauksen aina erikseen sähköpostitse varausvahvistuksella. Tarkista myös roskapostikansio!
Jos sinulla on kysymyksiä tekemästäsi varauksesta, ole yhteydessä info@designmuseum.fi. Voit myös soittaa palveluvarauksen puhelinnumeroon +358 50 360 3795, maanantaista perjantaihin klo 9-12.
Tietoa opetusryhmille
Varaa opetusryhmällesi opastus, työpaja tai kävelykierros syventämään kokemusta ja oppimista. Opastuksemme ja työpajamme sopivat päiväkodeille, esikouluille, ala- ja yläkouluille, lukioille ja toisen asteen kouluille. Ryhmä kohdataan ikätasoisesti. Ilmoita toiveista varauksen yhteydessä, niin voimme varata juuri teille sopivan palvelun.
Museo on monipuolinen oppimisympäristö, jonka tarjoamia mahdollisuuksia opetussuunnitelmat kannustavat hyödyntämään. Arkkitehtuuri ja muotoilu sopivat moneen oppiaineeseen ja varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen oppiainerajat ylittävään ilmiöoppimiseen.
Toteutamme opastuksia opetusryhmille suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi, selkokielellä ja kuvailutulkattuna. Työpajoja voi varata suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Arkkitehtuurikävelyitä tarjoamme suomeksi ja englanniksi.
Opastusryhmän maksimikoko on 25 henkilöä. Opetusryhmät ohjaajineen voivat osallistua yhtenä ryhmänä, vaikka ryhmäkoko ylittyisi parilla osallistujalla.
*Alennetut palveluhinnat kuntoutettaville ja muille vastaaville ryhmille
Kuntoutettavat ja muut vastaavat ryhmät* voivat varata Arkkitehtuuri- ja designmuseon palveluita, kuten opastuksia, työpajoja ja arkkitehtuurikävelyitä, alennetuilla palveluhinnoilla.
*Sosiaali- ja terveysalan, hyvinvointi- ja terveysalan ja kolmannen sektorin toimijat, jotka tarjoavat kohderyhmilleen esimerkiksi mielenterveyteen, vertaistukeen, työllistymiseen tai kotoutumiseen liittyviä palveluita, ja joiden kohderyhmät hyötyvät alennetuista palveluhinnoista.
Toiminnallisella opastuksella Pako Muumilaaksoon -näyttelyyn tutustutaan yhdessä ihmetellen, kokeillen ja leikkien. Tarinallisuuden kautta käsitellään ikätasoisesti erilaisia paikkoja, asumista ja kotia, erilaisia kulttuureita, kuulumisen tunnetta ja juuria, suojautumista ja pelastautumista sekä kohtaamisia tuntemattoman kanssa. Opastus päättyy Muumilaakson Teatteriin, jonne opetusryhmä voi jäädä leikkimään ja rakentamaan omatoimisesti opastuksen jälkeen.
Pako Muumilaaksoon -näyttely käsittelee ennennäkemättömällä tavalla Tove Janssonin ja Muumien suhdetta arkkitehtuuriin, rakennettuun ympäristöön ja muotoiluun.
Huom! Merkitse varaustiedustelulomakkeen ”Lisätietoja” -kohtaan opetusryhmäsi osallistujien ikä. Tämä on tärkeä tieto oppaalle opastuksen suunnittelussa.
Kesto: 45 min Kohderyhmä: varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alakoulun opetusryhmät, KULPS-opetusryhmät Kielet: suomi, ruotsi, englanti Toteutustapa: paikan päällä museossa, Korkeavuorenkatu 23 (ent. Designmuseo) Hinta opetusryhmille: arkena 60 € / ryhmä (sis. alv)
Varaa palvelu hyvissä ajoin, viimeistään kaksi viikkoa ennen mieleistäsi ajankohtaa. Peruuta varauksesi viimeistään kolme vuorokautta (72 tuntia) ennen sovittua ajankohtaa. Peruuttamattomasta tai liian myöhään perutusta varauksesta peritään palvelun täysi hinta. Varattua palvelua on mahdollista siirtää viimeistään kolme vuorokautta (72 tuntia) ennen vahvistettua ajankohtaa.
Varaus on alustava, kunnes se vahvistetaan. Kiinnitämme varaukselle työntekijän, minkä jälkeen vahvistamme varauksen aina erikseen sähköpostitse varausvahvistuksella. Tarkista myös roskapostikansio!
Jos sinulla on kysymyksiä tekemästäsi varauksesta, ole yhteydessä info@designmuseum.fi. Voit myös soittaa palveluvarauksen puhelinnumeroon +358 50 360 3795, maanantaista perjantaihin klo 9-12.
Tietoa opetusryhmille
Varaa opetusryhmällesi opastus, työpaja tai kävelykierros syventämään kokemusta ja oppimista. Opastuksemme ja työpajamme sopivat päiväkodeille, esikouluille, ala- ja yläkouluille, lukioille ja toisen asteen kouluille. Ryhmä kohdataan ikätasoisesti. Ilmoita toiveista varauksen yhteydessä, niin voimme varata juuri teille sopivan palvelun.
Museo on monipuolinen oppimisympäristö, jonka tarjoamia mahdollisuuksia opetussuunnitelmat kannustavat hyödyntämään. Arkkitehtuuri ja muotoilu sopivat moneen oppiaineeseen ja varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen oppiainerajat ylittävään ilmiöoppimiseen.
Toteutamme opastuksia opetusryhmille suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi, selkokielellä ja kuvailutulkattuna. Työpajoja voi varata suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Arkkitehtuurikävelyitä tarjoamme suomeksi ja englanniksi.
Opastusryhmän maksimikoko on 25 henkilöä. Opetusryhmät ohjaajineen voivat osallistua yhtenä ryhmänä, vaikka ryhmäkoko ylittyisi parilla osallistujalla.
*Alennetut palveluhinnat kuntoutettaville ja muille vastaaville ryhmille
Kuntoutettavat ja muut vastaavat ryhmät* voivat varata Arkkitehtuuri- ja designmuseon palveluita, kuten opastuksia, työpajoja ja arkkitehtuurikävelyitä, alennetuilla palveluhinnoilla.
*Sosiaali- ja terveysalan, hyvinvointi- ja terveysalan ja kolmannen sektorin toimijat, jotka tarjoavat kohderyhmilleen esimerkiksi mielenterveyteen, vertaistukeen, työllistymiseen tai kotoutumiseen liittyviä palveluita, ja joiden kohderyhmät hyötyvät alennetuista palveluhinnoista.
