Utopia nyt -näyttelyn tilalle rakennetaan uutta

Kaj Franck -näyttely kiertää Japanissa

Muotoilija Kaj Franckin laaja retrospektiivi Kaj Franck – Timeless Finland Design on aloittanut kiertonsa Japanissa. Arkkitehtuuri- ja designmuseo on mukana kiertonäyttelyn tuotannossa. Näyttelykierros aloittaa Oita Prefectural Art Museumista lauantaina 25. huhtikuuta 2026.  

Kaj Franck – Timeless Finland Design -retrospektiivi esittelee Kaj Franckin tuotantoa ainutkertaisessa laajuudessa Japanissa. Asahi Shimbunin yhdessä Arkkitehtuuri- ja designmuseon kanssa tuottama näyttely seuraa Franckin urakehitystä varhaisista töistä myöhäistuotantoon. Erityisenä painotuksena näyttelyssä on Franckin suhde japanilaiseen kulttuuriin, jota tarkastellaan Franckin kolmen Japanin matkan kautta.  

Näyttelyssä on esillä yli 250 teosta Arkkitehtuuri- ja designmuseon kokoelmista. Museon puolesta kuraattorina näyttelyssä on toiminut näyttelykuraattori Harry Kivilinna.   

Laaja retrospektiivi esittelee suomalaisen muotoilun kulmakiven  

Kaj Franck – Timeless Finland Design luo kattavan katsauksen Kaj Franckin tuotantoon eri aikakausilta. Esillä on töitä sekä Arabian ja Nuutajärven tehtaille: sarjatuotettua keramiikkaa ja lasia sekä yksittäisinä kappaleina valmistettuja taidelasiesineitä. Puhdaslinjaisten ja pelkistettyjen muotojen rinnalla näyttelyssä nähdään myös Franckin varhaisempaa tuotantoa, kuten 1940-luvun painokankaita ja puuleluja. Taidelasi painottuu 1960-luvun puolivälistä lähtien. Lasiesineet edustavat lukuisia eri tekniikoita, joita Franck kehitteli yhdessä Nuutajärven lasinpuhaltajamestarien kanssa.  

Japanin vaikutus Franckin muotokieleen nousee esille muun muassa useissa hänen Arabialle suunnittelemissaan keraamisissa esineissä. Kokonaisuutta täydentää Arkkitehtuuri- ja Designmuseon Kaj Franck -arkiston laaja luonnos- ja kuvamateriaali, joka avaa näkymiä Franckin työskentelyprosessiin ja ajatteluun.  

Näyttelyssä esitellään myös muutamia suomalaisia muotoilijoita, kuten Oiva Toikka, Vuokko Nurmesniemi, Heikki Orvola ja Harri Koskinen, joiden urakehitykseen tai tuotantoon Franckilla on ollut suora vaikutus. 

”Kaj Franck on Japanissa yksi tunnetuimmista suomalaisista muotoilijoista, ja Timeless Finland Design on hänen ensimmäinen laaja retrospektiivinsä maassa. Näyttely tuo esiin, että Franck oli hyvin kiinnostunut japanilaisesta kulttuurista ja teki sen takia kolme matkaa Japaniin. Näyttely esittelee hänen uraauurtavaa ajatteluaan, jossa muotoilu toimi keinona yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen”, kertoo näyttelyn projektipäällikkö Tomoe Takagi Asahi Shimbunilta.  

“Kaj Franck – Timeless Finland Design -näyttely on jo kolmas Arkkitehtuuri- ja designmuseon ja Asahi Shimbunin yhteistyössä toteuttama suomalaista muotoilua esittelevä kiertonäyttely Japanissa. Aiemmat näyttelyt, Marimekon historiaan ja nykypäivään keskittynyt Marimekko-Design, Fabric, Lifestyle (2015–2017) sekä Iittala – The Stars of Finnish Glass (2022–2024) saavuttivat suuren suosion. Nyt avautuva näyttely epäilemättä jatkaa tuolla suosion tiellä. Suomalaisella muotoilulla tuntuu olevan erityinen paikka ihmisten sydämissä Japanissa”, kertoo Arkkitehtuuri- ja designmuseon kuraattori Harry Kivilinna. 

Näyttelyn yhteydessä julkaistaan Asahi Shimbun kustantama japaninkielinen kirja Kaj Franck –Timeless Finnish Design, jonka toimittaa Tomoe Takagi. 

Näyttelyn kierto Japanissa

Kaj Franck – Timeless Finland Design

Huhtikuu – kesäkuu 2026: Oita Prefectural Art Museum
Heinäkuu – syyskuu 2026: Iwami Art Museum
Lokakuu – joulukuu 2026: Museum Eki KYOTO
Tammikuu – maaliskuu 2027: Tokyo Opera City Art Gallery

Muut kiertokohteet julkaistaan myöhemmin.

Uusia kansainvälisiä huippuosaajia mukaan museon hallitukseen

Arkkitehtuuri- ja designmuseon toimintaa ylläpitävän AD-museo Oy:n hallitukseen on nimitetty Marimekon talousjohtaja Elina Anckar, Artekin toimitusjohtaja Marianne Goebl sekä Moderna Museetin johtaja Gitte Ørskou. Uudet nimitykset tuovat hallitukseen kansainvälistä johtamiskokemusta muotoilu- ja museoalan arvostetuista organisaatioista sekä vahvistavat talouden ja liiketoiminnan osaamista. Nimityksistä päättää museoyhtiön omistavan Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön hallitus. Säätiön hallituksessa uutena jäsenenä aloittaa Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Juha Ahonen.

Marimekon talousjohtajana vuodesta 2015 toiminut Elina Anckar tuo mukanaan laajan kokemuksen talouden strategisesta kehittämisestä eri toimialoilta. Hän on kehittänyt menestyksekkäästi organisaatioita, johtanut isoja muutoshankkeita ja vastannut kansainvälisistä sidosryhmäsuhteista. Anckar valittiin Vuoden talousjohtajaksi vuonna 2022.

Artekin toimitusjohtajalla Marianne Goeblilla on yli kahden vuosikymmenen kokemus kulttuurin ja liiketoiminnan rajapinnassa toimivista hankkeista. Hän on vastannut Vitra-konserniin kuuluvan Artekin luovasta ja kaupallisesta kehittämisestä vuodesta 2014 lähtien. Aiemmin hän on johtanut muun muassa ammattilaisille ja keräilijöille suunnattuja Design Miami -messuja sekä työskennellyt Vitralla useissa johtotehtävissä.

Pohjoismaista museokentän asiantuntemusta hallitukseen tuo Tukholmassa ja Malmössa toimivan Moderna Museetin johtaja Gitte Ørskou. Moderna Museet nauttii vahvaa arvostusta edelläkävijän roolista globaalilla museokentällä. Ørskoulla on pitkä kokemus museoiden johtamisesta sekä kulttuurialan globaalista yhteistyöstä. Hän on vastannut laajoista organisaatiomuutoksista ja kasvattanut merkittävästi johtamiensa museoiden kävijämääriä ja rahoitusta. Parhaillaan hän johtaa kansallista museoiden yhdistämishanketta Ruotsissa.

”Uusi Arkkitehtuuri- ja designmuseo on merkittävä teko myös kansainvälisesti. Museona kurkotamme kansainväliselle huipputasolle ja vahvasti pohjoismaiseen kontekstiin. Vuoden 2030 lopulla Helsingin Eteläsatamaan avautuvan uudisrakennuksemme suunnittelutyö on nyt tärkeässä vaiheessa, ja samalla museon toimintaa kehitetään ja kasvatetaan nykyisissä tiloissa vastaamaan tulevaisuuden tavoitteita. Toivotamme Elina Anckarin, Marianne Goeblin ja Gitte Ørskoun lämpimästi tervetulleeksi museon hallitukseen. Heidän osaamisensa ja verkostonsa tuovat merkittävän vahvistuksen kunnianhimoiseen työhömme”, sanoo museohankkeen johtaja ja museon hallituksen puheenjohtaja Kaarina Gould.

Elina Anckar ja Gitte Ørskou aloittavat hallitustyön 25.3.2026 ja Marianne Goebl 1.8.2026.

Arkkitehtuuri- ja desigmuseon hallituksen puheenjohtajana jatkaa Kaarina Gould. Jäseninä toimivat Pauli Sivonen (varapuheenjohtaja), Elina Anckar, Marianne Goebl, Laura Aalto, Jenni Reuter, Jutta Tynkkynen ja Gitte Ørskou. Hallituksesta jäävät pois Petri Tervonen ja Heli Lehtonen. Arkkitehtuuri- ja designmuseon johtaja on Pilvi Kalhama.

Myös museon omistajan, Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön hallituksessa tapahtuu muutoksia. Helsingin kaupunki on nimittänyt säätiön hallitukseen kolmivuotiskaudelle kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialajohtaja Juha Ahosen. Ahonen tuo hallitukseen vahvaa osaamista laajojen palvelukokonaisuuksien johtamisesta ja kehittämisestä. Hänellä on monipuolinen kokemus toimintakulttuurin uudistamisesta sekä organisaatioiden strategisesta ohjaamisesta. Kaupungin nimittämänä jäsenenä hallituksessa toiminut Mikko Aho jatkaa hallitustyöskentelyä säätiön nimittämänä jäsenenä. Valtion edustajana jatkaa valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston osastopäällikkö Pauli Kariniemi.

Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Timo Laitinen. Muut jäsenet ovat Anne Korkiakoski (varapuheenjohtaja), Jannica Fagerholm, Susanna Pettersson, Anna Valtonen ja Merja Ylä-Anttila.

–
Arkkitehtuuri- ja designmuseo on matkalla kohti uutta.

Arkkitehtuuri- ja designmuseo toimii Helsingin Kaartinkaupungissa Korkeavuorenkatu 23:ssa. Museon uusi koti nousee osaksi Eteläsataman merellistä kansallismaisemaa vuonna 2030. Uudisrakennuksen suunnittelee kulttuurirakennuksistaan tunnettu suomalainen JKMM Arkkitehdit, jonka ehdotus valittiin kansainvälisen suunnittelukilpailun voittajaksi 624 ehdotuksen joukosta. Uuden rakennuksen valmistumiseen asti museo jatkaa toimintaansa nykyisissä tiloissaan.

Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiö vastaa uuden museon perustamisesta ja hankkeen varainhankinnasta. Säätiö omistaa myös kansalliset muotoilun ja arkkitehtuurin museokokoelmat. AD-museo Oy vastaa museon toiminnasta valtakunnallisena vastuumuseona nyt ja tulevaisuudessa. Uudisrakennuksen toteuttaa Helsingin kaupungin ja Suomen valtion perustama Kiinteistöosakeyhtiö ADM.

Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon perustajat ovat Suomen valtio ja Helsingin kaupunki. Perustajakumppaneita ovat Jane ja Aatos Erkon säätiö, Louise & Göran Ehrnroothin säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden, Saastamoisen säätiö, Suomen taideteollisuusyhdistyksen 100-vuotissäätiö ja Jenny ja Antti Wihurin rahasto.

Aaltojen arkkitehtuuria ja muotoilua hyvinvoinnin näkökulmasta

Aalto Design – Hyvinvoinnin muodot
Arkkitehtuuri- ja designmuseossa 5.6.2026–3.1.2027

Arkkitehtuuri- ja designmuseossa nähdään kesällä 2026 Alvar, Aino ja Elissa Aallon arkkitehtuuria ja muotoilua. Monitaiteinen Aalto Design – Hyvinvoinnin muodot kysyy rohkeasti, mitä annettavaa klassikoilla on ajankohtaiseen keskusteluun hyvinvoinnin muotoilusta.

Arkkitehtuuri- ja designmuseossa kesäkuussa 2026 avautuva näyttely Aalto Design – Hyvinvoinnin muodot kutsuu tutustumaan Aaltojen perintöön hyvinvoinnin näkökulmasta.

Aalto Design -näyttely nostaa esiin, että vahva hyvinvoinnin eetos erotti Aallot aikalaissuunnittelijoista ja oli heidän keskeistä antiaan modernismille. Näyttely tarkastelee Aaltojen työn ja filosofian tapaa lähestyä hyvinvointia ihmisen, luonnon, rakennetun ympäristön ja materiaalien välisenä tasapainona. Se nivoo Aaltojen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ajatuksen nykyiseen käsitykseen ja haluun ajatella hyvinvointia yksilöä laajempana, koko maapalloa koskevana kysymyksenä.

Arkkitehtuuri- ja designmuseon tuottaman näyttelyn ovat kuratoineet tutkimuspäällikkö Petteri Kummala ja näyttelykuraattori Jutta Tynkkynen. Kuratoriaalisena neuvonantajana on toiminut museon pääkuraattorina vastikään aloittanut Carson Chan. Kuratoinnin kokonaisuus koostuu monimuotoisesta esitystapojen ja aineistojen, kuten piirustusten ja pienoismallien, huonekalujen, lasiesineiden ja materiaalikokeilujen sekä taideteosten vuoropuhelusta. Mukana on myös harvoin esillä olleita esineitä Arkkitehtuuri- ja designmuseon kokoelmista.

Museonjohtaja Pilvi Kalhaman visiona on ollut tuoda näyttelyyn monimuotoisia kerronnan ja esittämisen tapoja, jotka kannustavat tulkitsemaan tuttuja aineistojen uusin tavoin. Näyttelyssä nähdään muun muassa Lontoossa asuvan taiteilija-tutkija Ilona Sagarin monikanavainen Other Actors -videoteos (2025), joka tarkastelee kehon ja rakennuksen sekä terveyden ja arkkitehtuurin välisiä yhteyksiä Aaltojen suunnittelemassa Paimion parantolassa.

“Matkalla kohti uutta arkkitehtuuri- ja designmuseota haluamme löytää tapoja kokea ja tulkita arkkitehtuuria ja muotoilua kokemuksellisesti ja monitaiteisesti”, kuvaa Pilvi Kalhama.

Näyttelyarkkitehtuurista vastanneen Linda Bergrothin suunnittelema Aalto-lounge tarjoaa puolestaan rauhallisen paikan oleskeluun ja kutsuu tunnustelemaan tilassa olemisen vaikutusta omaan kehoon ja mieleen autenttisten Aalto-esineiden äärellä. Näyttelyssä sijaitseva loungetoimii myös elämyksellisenä kokous- ja vuokratilana.

Näyttely pohjautuu Arkkitehtuuri- ja designmuseon kokoelmissa oleviin Alvar, Aino ja Elissa Aallon töihin, joita täydennetään näyttelylainoilla. Näyttelyn yhteistyökumppani on Alvar Aalto -säätiö.

Lisätietoja näyttelystä ja ohjelmistosta julkaistaan myöhemmin.

Alvar, Aino ja Elissa Aalto

Alvar Aalto (1898–1976) on ikoniseen asemaan kansallisesti ja kansainvälisesti noussut suomalainen arkkitehti, muotoilija ja akateemikko. Hänet tunnetaan humaanin modernismin keskeisenä uranuurtajana. Aallon arkkitehtuuria on esitetty Unescon maailmanperintölistalle, ja päätöstä odotetaan vuonna 2026.

Aino Marsio-Aalto (1894–1949) on kotimaassa ja kansainvälisesti tunnustettu arkkitehti, muotoilija ja sisustusarkkitehti sekä yksi Artekin perustajista. Hän työskenteli puolisonsa rinnalla tasa-arvoisena suunnittelijana ja loi Artekin ensimmäisenä taiteellisena johtajana yritykselle sen tunnistettavan tyylin. Muotoilijana Aino Aalto tunnetaan erityisesti lasiesineistään.

Elissa Aalto (1922–1994) on suomalainen arkkitehti sekä Alvar Aallon pitkäaikainen työtoveri ja puoliso, joka vaikutti merkittävästi Aallon toimiston toimintaan sodanjälkeisellä kaudella. Hän oli keskeisessä roolissa toimiston merkittävissä rakennushankkeissa 1950-luvulta alkaen. Puolisonsa kuoleman jälkeen Elissa johti toimistoa, saattoi keskeneräiset projektit päätökseen ja osallistui Aallon kohteiden peruskorjausten suunnitteluun.

Lisätiedot ja mediakuvat

Ilona Hildén
Viestinnän asiantuntija, Arkkitehtuuri- ja designmuseo
+358 44 358 2175
ilona.hilden@admuseo.fi

Kuva: Other Actors, Ilona Sagar, 2025

Punk-energiaa perinteiseen käsityöhön ja neuletaiteeseen

Vehmaanperä on paikalla esittelemässä näyttelyä medialle 19.2. kello 9–12 välillä. Varaa haastattelu- tai kuvausaika etukäteen. Mediakuvat ja haastattelupyynnöt: minni.soverila@admuseo.fi 

Taito-Finlandia-palkittu käsityön sanansaattaja, Punk-prinsessa, Craftiest Bitch in Town. Neuletaiteilija Juha Vehmaanperän ensimmäinen laaja yksityisnäyttely Craft Punk avaa värikkään näkymän hänen tuotantoonsa kymmenen viime vuoden ajalta. Juha Vehmaanperä: Craft Punk –näyttely avautuu Arkkitehtuuri- ja designmuseon Galleriassa perjantaina 20.2.

Juha Vehmaanperä (s. 1993) toteuttaa neuloen ja virkaten vaatteita, joissa perinteiset käsityötekniikat yhdistyvät kokeilujen kautta ajankohtaisiin teemoihin ja teknologioihin. Vehmaanperän vallattomat ja pursuilevat vaatteet eivät tyydytä vain käytännöllisiä pukeutumisen tarpeita, vaan ne haastavat sukupuolinormeja, kulutuskulttuuria ja visuaalisia odotuksia.

Craft Punk on paitsi näyttelyn nimi, myös tekemistä ohjaava filosofia. Se ravistelee ja kehottaa olemaan oma itsensä – ilmaisemaan itseään vapaasti välittämättä valmiista lokeroista tai muodin raameista. Neulottu ja virkattu materiaali ei pakota käyttäjäänsä tiettyyn muottiin, vaan antaa kehon ohjata vaatteen muotoa.

”Pyrin siihen, että minun asuni eivät määrittele käyttäjiään. Sen sijaan käyttäjä määrittelee itseään näiden asujen kautta. Haluan luoda tilaa luovuudelle ja kokeilulle käsityössä, muodissa ja taiteessa”, Vehmaanperä kertoo.

Vehmaanperän taiteellisessa työskentelyssä kokeilemisella on itseisarvo.

”Edustan anteeksipyytelemätöntä käsityöestetiikkaa, jossa yhdistyvät runsaat värit ja muodot. Rohkea kokeileminen haastaa minut tekemään asioita uudella tavalla: käsityö voi olla suurta, näyttävää ja kantaaottavaa. Yhdistelen materiaaleja ja värejä intuitiivisesti ja katson, mihin se johtaa”, Vehmaanperä kuvailee. 

Käsillä tekeminen on ajattelua 

Tekemisen kautta voi sanattomasti keskustella teemoista, joita muuten voi olla vaikeaa ilmaista. Vehmaanperä tarkastelee neuleteostensa kautta esimerkiksi queer-identiteettiä ja venyttää sukupuolen perinteisiä käsityksiä.

”Neulominen ja vaatteiden tekeminen on alun perin opettanut minut puhumaan. Sen kautta aloin muodostaa kuvaa omasta identiteetistäni jo ennen kuin minulla sille oli sanoja. Tämän jälkeen oli helpompaa löytää oma ääneni.”

Rajojen rikkomisen lisäksi Vehmaanperä korostaa neulomisen ja käsillä tekemisen yhteisöllistä vaikutusta. Neulominen on paitsi perinteinen käsityötekniikka myös olemisen tapa, jonka kautta on mahdollista löytää yhteyttä esimerkiksi sukupolvikuilujen yli. 

”Neuloessani yhdessä mummoni kanssa hän pystyy siirtämään osaamistaan ja taitoaan minulle. Samalla olen löytänyt yhteisen tilan, jossa minunkin on neuletöideni kautta helpompaa kommunikoida ja kertoa hänelle itsestäni.”

Craft Punk pursuaa lankoja, väriä ja tapahtumia

Juha Vehmaanperä: Craft Punk -näyttelyssä esitellään viisi Vehmaanperän mallistoa, asuja, koetilkkuja ja luonnoksia. Mukana olevat mallistot ovat taiteilijan tähänastisen uran eri vaiheista. Mascuclinically Tested (taiteen kandidaattityö, 2018) käsittelee satiirisesti heteronormatiivista miehen sukupuolistereotyyppiä. DIVIDEDby2 (2025) puolestaan koostuu sukupuolettomista iltapuvuista. Tätä kokoelmaa varten Vehmaanperä purki, käänsi nurin ja rakensi uudelleen sukupuolittuneita vaatteita, kuten käytettyjä juhlamekkoja, pukuja ja solmioita.

Do Machines Dream of Handknit Mittens? -mallistossa (2023) Vehmaanperä puolestaan leikittelee materiaaleilla ja DIY-kulttuurilla. Mallisto koostuu asuista, joissa neulepintaan on yhdistetty 3D-printtattuja osia. Näyttelyssä nähdään myös aivan uutta tuotantoa: Interexterior Decoration -malliston (2026) estetiikka mukailee arkisia kodintekstiilejä.

Craft Punk kutsuu inspiroitumisen lisäksi osallistumaan ja tarttumaan kutimiin tai virkkuukoukkuun. Jokainen voi jättää oman kädenjälkensä näyttelytilassa sijaitsevaan neuleteokseen. Tilasta löytyvät ohjeet, materiaalit ja välineet. Osallistua voi haluamallaan tavalla virkaten virkkuukoukulla tai sormin, solmien tai pujottaen.  

Avautumispäivänä 20.2. järjestetään näyttelyn kuraattorin Suvi Saloniemen sekä Juha Vehmaanperän yhteinen näyttelykierros, jossa tekijät kertovat näyttelyn teemoista ja Vehmaanperän taiteellisesta työskentelystä. Näyttelyn aikana järjestetään myös työpajoja ja taiteilijatapaamisia, jotka tarjoavat vinkkejä omien kädentaitojen hiomiseen ja innostavat käsillä tekemiseen. Tapahtumien ja työpajojen aikataulu löytyy täältä. 

Juha Vehmaanperä: Craft Punk 
20.2. – 6.9.2026 
Kuratointi: Suvi Saloniemi ja Juha Vehmaanperä 
Näyttelyarkkitehtuuri: Elina Aalto 
Yhteistyössä: Museovirasto, Suomen Benelux-instituutti ja Novita 

Juha Vehmaanperä 

  • Helsingissä asuva neuletaiteilija on syntynyt vuonna 1993.
  • Valmistunut taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston Fashion, Clothing and Textile Design -ohjelmasta vuonna 2022. 
  • Palkittu Taito-palkinnolla loppuvuodesta 2025 ja Vuoden nuori suunnittelija -palkinnolla vuonna 2022.  
  • Arkkitehtuuri- ja designmuseon näyttelyn lisäksi vuonna 2026 Vehmaanperän teoksia on esillä myös Oulun taidemuseossa ja Helsingin Taidehallissa. 
  • New York Textile Month Nordic Textile Takeover 2025. Hyères Fashion Festival -finalisti 2022. ModaPortugal -finalisti 2022. Nordic Fashion Now! 2023 -näyttely designmuseo Röhsskassa. Dutch Design Week 2018, 2021. SIM-näyttely ja -residenssi, Islanti 2023, Mittelmoda-kilpailun pääpalkinto 2018. 

Kuva: Diana Luganski

Arkkitehtuuri- ja designmuseon muutosneuvottelut ovat päättyneet 

Arkkitehtuuri- ja designmuseossa on käyty marraskuussa 2025 muutosneuvottelut. Muutosneuvottelujen taustalla on yli puolen miljoonan euron säästötavoite vuodelle 2026. Neuvottelujen tuloksena 6 työsuhdetta päättyy ja 13 työntekijän työsuhde muuttuu. 

Muutosneuvotteluissa käytettiin laajasti erilaisia keinoja säästötavoitteen toteuttamiseksi. Neuvottelujen alkaessa arvioitiin, että säästötoimet voivat johtaa enimmillään 20 työsuhteen päättymiseen. Irtisanomisia ei tarvinnut toteuttaa täysimääräisenä muun muassa työehtojen muutosten vuoksi.  

Päättyvien kuuden työsuhteen lisäksi 13 työntekijän työsuhde muuttuu. Esimerkiksi asiakaspalveluhenkilöille tarjotaan jatkossa tarvittaessa töihin kutsuttavan sopimusta. Neuvottelujen tavoitteena on ollut varmistaa, että henkilöstön määrä ja rakenne tukevat tulevaisuudessa toiminnan tavoitteita mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti.

Museon vaikean taloustilanteen taustalla ovat muun muassa museoiden yhdistyminen alkuvuodesta 2024, julkisten avustusten väheneminen tulevina vuosina, kävijämäärien sekä muun omantulonhankinnan lasku. 

– Kävijämäärämme eivät ole olleet toivotulla tasolla, vaikka syksyn näyttelyt ovatkin vetäneet runsaasti yleisöä. Lisäksi keskitimme toimintamme tänä vuonna yhteen museorakennukseen. Tästä syystä myös museon avoinnapitoon liittyvää henkilöstöä on ollut tarvetta vähentää, museojohtaja Pilvi Kalhama kuvailee. 

Kalhama toteaa, että museon tekemillä säästötoimilla ei ole vaikutusta uuden museohankkeen etenemiseen. Museon talouden odotetaan paranevan vuonna 2027, mikä mahdollistaa museotoiminnan kehittämisen tulevaisuudessa. 

– Tällä hetkellä johdamme ja kehitämme museon nykytoimintaa ja rakennamme
samaan aikaan polkua kohti uutta museota. Tulevaisuudessa museotoiminta ja resursointi tulevat kasvamaan nykyisestä. Kasvun aikataulu täsmentyy ensi vuoden aikana. Nyt keskitymme tähän hetkeen ja museon talouden vakauttamiseen, Kalhama kertoo, Kalhama kertoo. 

Neuvotteluissa työsuhteiden päättämiselle haettiin mahdollisimman monia erilaisia säästövaihtoehtoja. Osa irtisanomisista pystyttiinkin välttämään esimerkiksi tekemällä muutoksia työsuhteeseen.

– Tehtyjen säästötoimien myötä organisaatiostamme poistuu kuitenkin paitsi työyhteisömme jäseniä myös syvää asiantuntemusta. Haluan erityisesti kiittää kaikkia arvokkaasta työpanoksesta Arkkitehtuuri- ja Designmuseossa, museonjohtaja Kalhama korostaa.

Saara Suojoki nimitetty viestintä- ja brändijohtajaksi

Arkkitehtuuri- ja designmuseon uudeksi viestintä- ja brändijohtajaksi on nimitetty FM Saara Suojoki. Hän aloittaa tehtävässä 1. maaliskuuta 2026.

Saara Suojoen tehtävänä on kehittää Arkkitehtuuri- ja designmuseon yhteiskunnallista vaikuttavuutta, brändiviestintää ja kokonaisvaltaista museokokemusta. Tehtävä on uusi, ja sen tarkoituksena on vahvistaa museon kotimaista ja kansainvälistä tunnettuutta matkalla kohti uutta, vuonna 2030 avautuvaa museorakennusta Helsingin Eteläsatamassa.

”Arkkitehtuuri- ja designmuseon tulevaisuus on meille yhteiskunnallinen tehtävä. Saara Suojoen näkemys brändiviestinnästä tukee tavoitettamme olla kansainvälisesti ainutlaatuinen museo jo ennen uuden rakennuksemme avautumista. Hän tuo mukanaan vankan kokemuksen ja osaamisen siitä, miten eri toimijoita voidaan sitouttaa yhteisen vision taakse ja miten museon vaikuttavuutta rakennetaan kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti”, museonjohtaja Pilvi Kalhama perustelee valintaa.

Saara Suojoki siirtyy museoon EMMA – Espoon modernin taiteen museon kehitysjohtajan tehtävästä. Tätä ennen hän on toiminut markkinoinnin ja viestinnän johtavissa tehtävissä pääkaupunkiseudun suurissa museoissa, kuten HAM Helsingin taidemuseossa 2014–2017 ja Ateneumin taidemuseossa 2006–2014.

”Näen uuden Arkkitehtuuri- ja designmuseon kaikkien suomalaisten yhteisenä hankkeena. On innostavaa päästä rakentamaan uudenlaista museota, joka puhuttelee meitä kaikkia. Tavoitteeni on tuoda museon erityisyyttä ja ainutlaatuisuutta entistä näkyvämmin esiin jo matkalla kohti uutta museota. Samalla kun vahvistamme merkityksellistä museokokemusta, tuemme museon kasvua ja roolia tässä ajassa. Yhdessä teemme museosta ilmiön,” visioi Suojoki.

Uusi Arkkitehtuuri- ja designmuseo

Uuden Arkkitehtuuri- ja designmuseon odotetaan avautuvan Helsingin Eteläsataman Makasiinirannassa vuonna 2030. Museorakennuksesta järjestetyn anonyymin ja kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun tulokset julkaistiin syyskuussa 2025. Voittajaksi valittiin museoarkkitehtuuristaan tunnettu JKMM Arkkitehdit. Uuden museon tavoitteena on luoda puitteet kansainvälisen huipputason museotoiminnalle ja vahvistaa arkkitehtuurin ja muotoilun roolia osana yhteiskuntaa.

Uuden museon valmistumiseen asti Arkkitehtuuri- ja designmuseo toimii osoitteessa Korkeavuorenkatu 23. Museon syksyn ohjelmassa ovat muun muassa Torille! -näyttely, joka esittelee uuden museon suunnittelukilpailun tuloksia, sekä Pako Muumilaaksoon, jossa Tove Janssonin todellisia ympäristöjä tarkastellaan suhteessa muumilaakson tiloihin ennennäkemättömällä tavalla. Tutustu ajankohtaisiin näyttelyihin: admuseo.fi

Kuva: Anni Koponen