Arkkitehtuuri- ja designmuseon kesän uutuusnäyttely Aalto Design – Hyvinvoinnin muodot tarkastelee Aino, Alvar ja Elissa Aallon suunnittelua hyvinvoinnin näkökulmasta ja nostaa esiin, kuinka vahva hyvinvointiajattelu erotti Aallot aikalaissuunnittelijoista. Näyttely kutsuu katsomaan klassikoita uudesta näkökulmasta ajassa, jossa etsimme kestäviä tapoja elää ja voida hyvin.
Aino, Alvar ja Elissa Aalto uudistivat modernia arkkitehtuuria ja muotoilua nostamalla ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin suunnittelunsa keskiöön. Heille suunnittelutyön lähtökohta oli ihminen psykologisine ja kehollisine tarpeineen. Aaltojen keskeinen oivallus oli, että hyvinvointi syntyy tasapainosta ihmisen, luonnon ja rakennetun ympäristön välillä, ja että arkkitehtuurin ja muotoilun tehtävä oli tukea tätä yhteyttä. Tehokkuutta ja rationalismia korostaneessa ajassa ajattelutapa oli uraauurtava. Aaltojen työt nousivat maailmankuuluiksi klassikoiksi ja vaikuttivat pysyvästi käsitykseemme ihmisen ja ympäristön suhteesta.
”Kiireisessä ja vaativassa maailmassa, poliittisesti epävarmalta tuntuvana aikana on tärkeää kysyä, millainen ympäristö edistää hyvinvointia tai voidaanko rakennuksia käyttää kokonaisvaltaisen hoidon suunnitteluun. Nämä kysymykset resonoivat voimakkaasti nykyihmisen mielessä. Uskomatonta, että Aallot pohtivat näitä asioita jo vuosikymmeniä sitten”, toteaa museonjohtaja Pilvi Kalhama, jonka konseptiin Aalto Design -näyttely perustuu.
Aalto Design -näyttely jäljittää, kuinka Aaltojen käsitys hyvän suunnittelun periaatteista sekä suunnittelun ja hyvinvoinnin yhteydestä kypsyi vähitellen. Paimion parantolasta (1929–33) alkanut hyvinvointia korostanut suunnitteluote vahvistui Aaltojen 1930-luvun lopussa suunnittelemassa yksityiskodissa Villa Maireassa ja muotoutui 1950-luvulla Aaltojen työn kantavaksi filosofiaksi. Samalla kehittyivät keinot, joilla hyvinvointia luotiin.
”Aallot oivalsivat suunnittelun olevan kokonaisvaltaista. Materiaalit, yksityiskohdat, valo ja ympäristön huomioiminen eivät olleet arkkitehtuurin erillisiä osia vaan välttämätön lähtökohta. Suojellakseen ihmistä kovaksi käyneessä maailmassa Aallot halusivat luoda paratiiseja maan päälle”, kertoo näyttelyn kuraattori Jutta Tynkkynen.
Aalto Design kutsuu kävijän kokoelma-aineistojen äärelle tutkimaan, miten Aaltojen ajatukset saivat konkreettisen muodon arkkitehtuurissa ja muotoilussa. Aaltojen maisemasuhteen syvenemistä voi seurata Paimiosta Kauttuan terassitalon (1937–38) kautta Villa Maireaan, jossa yhteys luontoon on huipussaan. Näyttely tuo koettavaan muotoon myös esimerkiksi Aaltojen pitkäjänteistä materiaalitutkimusta, erityisesti lämpimäksi koetun puun ja aistivoimaisen punatiilen parissa.
Kerronta rakentuu monipuolisten esitystapojen ja aineistojen, kuten piirustusten ja pienoismallien, huonekalujen, lasiesineiden ja materiaalikokeilujen sekä taideteosten vuoropuhelusta. Arkkitehtuuri- ja designmuseon kokoelmia täydentävät näyttelylainat Alvar Aalto -säätiöltä ja Paimion parantola -säätiöltä.
Näyttelyssä voi kokea Villa Mairean kokonaistaideteoksen immersiivisesti. Myös lontoolaisen taiteilijan Ilona Sagarin elokuvallinen Other Actors -videoinstallaatio saa Suomen ensi-iltansa näyttelyssä. Sagarin teos tarkastelee ihmiskehon ja rakennetun ympäristön sekä terveyden ja arkkitehtuurin välisiä suhteita Paimion parantolassa.
Näyttelyarkkitehtuurista vastaa Linda Bergroth. Kokonaisuus huipentuu Bergrothin suunnittelemaan Aalto Loungeen, jossa yleisö voi koskettaa ja kokea autenttista Aalto-designia. Tilassa tutkitaan erityisesti Aaltojen ajattelun teemoja valosta, kasvillisuudesta ja inhimillisestä kokemuksesta julkisessa sisätilassa. Aalto Lounge on myös vuokrattavissa yksityistilaisuuksiin.
Kesä-elokuussa yleisö voi osallistua museolipun hinnalla miniopastuksiin sekä tutkia toiminnallisessa tilassa Aaltojen käyttämiä materiaaleja, kuten tiiltä, keramiikkaa, lasia ja puuta.
Aalto Design – Hyvinvoinnin muodot perustuu museonjohtaja Pilvi Kalhaman konseptiin. Näyttelyn ovat kuratoineet Arkkitehtuuri- ja designmuseon tutkimuspäällikkö Petteri Kummala ja näyttelykuraattori Jutta Tynkkynen. Kuratoriaalisena neuvonantajana on toiminut museon pääkuraattori Carson Chan. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Alvar Aalto -säätiön, Paimion parantola -säätiön ja Artekin kanssa. Ilona Sagarin teos on tuotettu yhteistyössä Saastamoisen säätiön kanssa.
Näyttely on avoinna yleisölle Arkkitehtuuri- ja designmuseossa 5.6.2026–3.1.2027.
Lisätiedot medialle
Aino Marsio-Aalto (1894–1949) on kotimaassa ja kansainvälisesti tunnustettu arkkitehti, muotoilija ja sisustusarkkitehti sekä yksi Artekin perustajista. Hän työskenteli puolisonsa Alvarin rinnalla tasa-arvoisena suunnittelijana ja loi Artekin ensimmäisenä taiteellisena johtajana yritykselle sen tunnistettavan tyylin. Muotoilijana Aino Aalto tunnetaan erityisesti lasiesineistään.
Alvar Aalto (1898–1976) on ikoniseen asemaan kansallisesti ja kansainvälisesti noussut suomalainen arkkitehti, muotoilija ja akateemikko. Hänet tunnetaan humaanin modernismin keskeisenä uranuurtajana. Aallon arkkitehtuuria on ehdotettu Unescon maailmanperintölistalle, ja päätöstä odotetaan kesällä 2026.
Elissa Aalto (1922–1994) on suomalainen arkkitehti sekä Alvar Aallon pitkäaikainen työtoveri ja puoliso, joka vaikutti merkittävästi Aallon toimiston toimintaan sodanjälkeisellä kaudella. Hän oli keskeisessä roolissa toimiston merkittävissä rakennushankkeissa 1950-luvulta alkaen. Alvarin kuoleman jälkeen Elissa johti toimistoa, saattoi keskeneräiset projektit päätökseen ja osallistui puolisonsa rakennusten peruskorjausten suunnitteluun.
Ilona Sagar: Other Actors (2025)
Lontoossa asuvan taiteilijatutkijan Ilona Sagarin kolmikanavainen videoinstallaatio Other Actors saa Aalto Design -näyttelyssä ensiesityksensä Suomessa. Elokuvallinen teos tarkastelee ihmiskehon ja rakennetun ympäristön sekä terveyden ja arkkitehtuurin välisiä suhteita Paimion parantolassa.
Kuvaushetkellä parantola on merkittävässä siirtymävaiheessa ja matkalla sairaalasta kohti uutta käyttötarkoitusta. Rakennuksen peruskorjauksen edetessä videoteos tarkastelee sen asemaa jatkuvasti muuntuvana tilana.
Sagar on toteuttanut Other Actorsin tiiviissä yhteistyössä Paimion parantolan entisten ja nykyisten toimijoiden, kuten hoito- ja huoltohenkilökunnan, huonekaluyritys Artekin työntekijöiden sekä Aaltojen toimiston elossa olevien arkkitehtien kanssa. Teoksen taustalla on yhteistyö Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun konetekniikan laitoksen, Kalasataman paperittomien terveysklinikan sekä University of Leicesterin ja Imperial College Londonin tuberkuloositutkimusryhmien kanssa. He antavat ajankohtaisen ja tärkeän näkökulman sairauteen, jota usein pidetään menneisyyden jäänteenä. Hoivan ja ylläpidon käsitteet ovat teoksen keskiössä. Ajan kuluessa ja toimintojen vaihtuessa muuttuu myös se, mitä ylläpidetään, mikä säilyy jälkipolville ja mitä pidetään arvokkaana.
Mukana ovat asiantuntijat Beatriz Colomina, Heini Hakosalo ja Peter Stadius. Other Actors kutsuu pohtimaan, miten suhtaudumme modernin arkkitehtuurin perintöön, joka edelleen vaikuttaa tapaamme hahmottaa kulttuuria, ja miten voimme tehdä näkyviksi ne toimijat, jotka yleensä jäävät arkkitehtuurin näkyvien pintojen taakse piiloon.
Elokuvallisen teoksen kesto on noin 60 minuuttia ja se alkaa näyttelyssä tasatunnein.
Kirja: Aalto Design – Shapes of Wellbeing
Aalto Design -näyttelyn yhteydessä julkaistava Aalto Design – Shapes of Wellbeing -teos syventää näyttelyn teemoja. Englanniksi julkaistava teos sukeltaa syvälle Alvar Aallon tekstien maailmaan ja hänen kiinnostukseensa inhimillistä hyvinvointia kohtaan. Teos on myös kutsu ammattirajat ylittävään vuoropuheluun: se kannustaa lukijoitaan pohtimaan, mikä merkitys hyvinvoinnilla on nykysuunnittelussa.
Teoksen avainartikkelissa Alvar Aalto’s Quest for Emotional Intelligence: Towards Epicurean Architecture Yalen yliopiston arkkitehtuurin professori Eeva-Liisa Pelkonen jäljittää Alvar Aallon maailmankuvan muodostumista ja osoittaa, miten se muovautui Aallon koulutustaustan sekä hänen vuosien varrella omaksumiensa lukuisien kirjallisten ja älyllisten vaikutteiden myötä. Aallon kirjotusten kautta Pelkonen esittää, että emme voi täysin arvostaa arkkitehti Aaltoa ymmärtämättä hänen elinikäistä sitoutumistaan ihmisen tunneälyn kehittämiseen.
Nimi: Aalto Design: Shapes of Wellbeing
ISBN: 978-952-5195-66-8
Kirjoittajat: Pilvi Kalhama, Petteri Kummala, Jemina Vainikka Lindholm, Eeva-Liisa Pelkonen, Jutta Tynkkynen
Toimittajat: Petteri Kummala ja Carson Chan
Kuvitus: runsas värikuvitus
Lisätiedot ja mediakuvat
Ilona Hildén
Viestinnän asiantuntija
Arkkitehtuuri- ja designmuseo
+358 44 358 2175
ilona.hilden@admuseo.fi
