Pako Muumilaaksoon -näyttelyn kuraattori Jutta Tynkkynen pääsi kesällä 2025 uppoutumaan Tove Janssonin elämään erityisellä tavalla, kun hän sai mahdollisuuden kirjoitusresidenssiin Klovharun saarella. Pieni, karu ulkoluoto ja siellä sijaitseva mökki olivat Janssonille ja hänen puolisolleen Tuulikki Pietilälle tärkeä paikka vuosikymmenten ajan.
Näyttelyprojektin ohella Tynkkynen on tutkinut ja työstänyt artikkelia Tove Janssonin suhteesta arkkitehtuuriin. Matka Klovharulle antoi luvan keskittyä hetkeksi vain kirjoitustyöhön, ilman modernien viestintävälineiden aiheuttamaa hälyä.
Kirjoitusresidenssi järjestyi Pellingin kotiseutuyhdistyksen kautta, joka nykyisin omistaa saaren ja pitää huolta siellä sijaitsevasta mökistä. Viikon mittainen residenssi tarjosi Tynkkyselle harvinaislaatuien mahdollisuuden jatkaa näyttelyn aiheeseen syventymistä. Pako Muumilaaksoon -näyttely avautui yleisölle lokakuussa 2025.
”Pääsy Toven ja Tuulikin kesäkotiin oli poikkeuksellinen kokemus. Vaikka olin tutkinut heidän elämäänsä näyttelyä varten paljon arkistolähteiden, kirjeiden ja valokuvien kautta, mikään ei täysin valmistanut minua siihen, miltä heidän asuttamansa paikka tuntui kehossa. Vasta saarella ymmärsin konkreettisesti, miten eristyksissä, mutta samalla vapaina he siellä elivät”, Tynkkynen kertoo.
Mökki irtaimistoineen on edelleen pääosin siinä kunnossa, johon Jansson ja Pietilä ovat sen jättäneet. Saarella ei ole sähköä, eikä sinne tule juoksevaa vettä.
Kuvat: Jutta Tynkkynen
”Saarella ei ole juuri mitään ylimääräistä, mutta juuri siinä piilee sen viehätys. Tunnelma oli yhtä aikaa rauhallinen ja hyvin intensiivinen. Tuulen suunta ja säätila määrittelivät päivän rytmin. Koin, että tällaisessa ympäristössä luovaan työhön uppoutuminen tapahtuu hyvin luontevasti”, Tynkkynen kuvailee.
”Vierailu saarella toi ennen kaikkea tilallista ymmärrystä. Tutkimustyöstäni oli selvinnyt, että Tove ja Tuulikki rakensivat Klovharun mökin yhdessä arkkitehti Raili Pietilän kanssa. Kuitenkin vasta paikan päällä oli mahdollista nähdä, miten tarkasti mökki on sovitettu ympäristöönsä, miten jokainen näkymä on tärkeä osa rakennusta ja miten se eli luonnonvoimien vaikutuksesta”, hän jatkaa.
Tynkkynen kertoo, että viikon mittainen kirjoitusredinssi Klovharun maisemissa auttoi pääsemään lähemmäs Janssonin tapaa havainnoida maailmaa.
”Kun viettää aikaa paikassa, jossa huomio kiinnittyy väistämättä säähän, mereen, lintuihin ja valon vaihteluihin, ymmärtää paremmin, miksi saaristo oli niin vahvasti läsnä hänen kirjoissaan, maalauksissaan ja ajattelussaan.”
Pako Muumilaaksoon -näyttelyssä esitellään paitsi Muumilaakson arkkitehtuuria myös Tove Janssonin elämälle keskeisiä todellisia tiloja. Tärkeään rooliin nousevat Pellingin saaristossa sijaitseva Klovharu sekä ateljeekoti Helsingin Ullanlinnassa.
”Kuraattorina minua on kiinnostunut erityisesti se, miten Tove rakensi ympärilleen paikkoja, jotka mahdollistivat luovan työn. Samalla vahvistui käsitykseni siitä, kuinka tärkeää hänelle oli löytää paikkoja, joissa sai elää omannäköistään elämää. Klovharu, kuten myös hänen ateljeekotinsa, olivat aktiivisesti rakennettuja turvapaikkoja, joissa luova työ, ystävyys, rakkaus ja vapaus saivat tilaa. Se tekee näistä paikoista koskettavia vielä nykyäänkin.”
Tuulikki Pietilä ja Tove Jansson Klovharussa ©Moomin Characters™
Tynkkysen kirjoittama Ateljeeutopioita ja pakopaikkoja: Tove Jansson ja arkkitehtuuri -artikkeli on nyt julkaistu ja voit tutustua siihen Syvenny-sivuillamme: