Aalto Design
Avainsanat: hyvinvointi, materiaalit, arkkitehtuuri, muotoilu, arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatus, näyttelypedagogiikka, museopedagogiikka, tulkinta, tieto
Suositeltu kohderyhmä: yläkoulun ja toisen asteen opetusryhmät, aikuisopetusryhmät
Oppiaineet: kuvataide, käsityö, historia, filosofia, yhteiskuntaoppi, maantiede, biologia, elämänkatsomustieto, terveystieto, äidinkieli ja kirjallisuus, laaja-alainen osaaminen (L1, L2, L4, L7)
Oppimateriaali pohjautuu Arkkitehtuuri- ja designmuseon näyttelyyn Aalto Design – Hyvinvoinnin muodot (5.6.2026–3.1.2027). Oppimateriaali on Arkkitehtuuri- ja designmuseon yleisötyön suunnittelema ja toteuttama.
Oppimateriaalissa harjoitellaan arkkitehtuurin ja muotoilun tulkintaa sekä näyttelyn hyödyntämistä tiedon hankinnassa ja tiedon paikkana. Oppimateriaalissa käsitellään hyvinvoinnin, materiaalien, arkkitehtuurin ja muotoilun yhteyksiä. Oppimateriaali ja vierailu Aalto Design -näyttelyssä toimivat hyvinä lähtökohtina ja alustoina ilmiöpohjaiseen oppimiseen.
Oppimateriaali on jaettu kolmeen kokonaisuuteen:
- Ennen näyttelyä: Opetusryhmille suunnatut kuvanostot sekä kysymyksiä ja vastauksia museovierailun tueksi. Materiaalit soveltuvat museovierailuun valmistautumiseen ja oppimateriaalin aiheisiin syventymiseen eri opetusryhmille.
- Näyttelyssä: Opetusryhmille suunnattu tehtävämateriaali omatoimiseen museovierailuun. Materiaali soveltuu erityisesti yläkoulun ja toisen asteen opetusryhmille sekä aikuisopetusryhmille.
- Näyttelyn jälkeen: Opetusryhmille suunnattu tehtävämateriaali museovierailun jälkeiseen työskentelyyn. Materiaali soveltuu erityisesti yläkoulun ja toisen asteen opetusryhmille sekä aikuisopetusryhmille
Ennen näyttelyä
Tästä kokonaisuudesta löydät opetusryhmille suunnatut kuvanostot sekä kysymyksiä ja vastauksia museovierailun tueksi. Materiaalit soveltuvat museovierailuun valmistautumiseen ja oppimateriaalin aiheisiin syventymiseen eri opetusryhmille. Näyttelytekstit löytyvät myös verkosta.
Kuvanostoja
Vinkki: Kuvanostojen ja näyttelytekstien avulla on mahdollista valmistautua yhdessä museovierailuun ja näyttelyn teemoihin.
Alvar Aalto: Ovenkahva, Paimion parantola, piirustus, 1932. Alvar Aalto -säätiö.
Paimion parantolan potilashuoneen ovi. Paimion parantola -säätiö / valokuvaaja: Jaska Poikonen.
Aino ja Alvar Aalto: Villa Mairea (1938–39), Noormarkku. Valokuvaaja: Rauno Träskelin.
Aino ja Alvar Aalto: Villa Mairea (1938–39), Noormarkku. Valokuvaaja: Rauno Träskelin.
Alvar Aalto: Aalto-maljakko, suupuhallettu lasi, 1936 (1937), Karhula-Iittala. Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiö.
Alvar Aalto: Nojatuoli 41 (Paimio-tuoli), koivulamelli, koivuvaneri, 1932 (1985), Huonekalu- ja rakennustyötehdas Oy. Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiö.
Kysymyksiä ja vastauksia
Mitä on hyvinvointi?
Hyvinvointi tarkoittaa sitä, että ihmisillä ja yhteisöillä on hyvä olla. Hyvinvointi on kokonaisuus, johon vaikuttavat monenlaiset olosuhteet: fyysiset, psyykkiset, henkiset, sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristölliset. Se auttaa jaksamaan arjessa ja liittyy terveyteen, elämänlaatuun ja siihen, että elämä tuntuu merkitykselliseltä. Hyvinvointiin vaikuttavat monet asiat, kuten keho, mieli, ihmissuhteet, raha ja ympäristö.
Hyvinvointia voi tarkastella sekä yksilönä että yhteisön näkökulmasta. Yhteiskunnan tasolla siihen vaikuttavat esimerkiksi asuminen, työ, toimeentulo ja turvallisuus. Yksilön tasolla tärkeitä ovat muun muassa ystävyyssuhteet, onnellisuus, itsensä toteuttaminen ja mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä.
Hyvinvointiin vaikuttavat esimerkiksi:
- terveys ja turvallisuus
- mieli, tunteet ja tulevaisuuden toiveet
- ruoka, liikunta, lepo ja uni
- ihmissuhteet ja osallisuus
- oppiminen ja kasvu
- taide, kulttuuri ja vapaa-aika
- koti, ympäristö ja luonto
- työ, opiskelu ja raha
Kun hyvinvointiin kiinnitetään huomiota, voidaan rakentaa oikeudenmukaisempaa, kestävämpää ja elinvoimaisempaa yhteiskuntaa, jossa ihmisillä on mahdollisuus hyvään elämään.
Mitä on planetaarinen hyvinvointi?
Planetaarinen hyvinvointi tarkoittaa, että ihmisten ja luonnon hyvinvointi ovat riippuvaisia toisistaan. Ihmiset voivat hyvin vain, jos maapallo voi hyvin. Luonto antaa meille elämän perusedellytykset, kuten puhtaan veden, ruoan ja hapen, ja suojaa meitä sään ääri-ilmiöiltä.
Ilmastonmuutos, luontokato ja luonnonvarojen liiallinen käyttö heikentävät sekä luonnon että ihmisten hyvinvointia. Samalla ihmisten ja yhteiskuntien valinnat vaikuttavat siihen, millaisessa kunnossa maapallo on nyt ja tulevaisuudessa.
Planetaarinen hyvinvointi korostaa vastuuta huolehtia luonnosta, jotta hyvä ja oikeudenmukainen elämä on mahdollista myös tuleville sukupolville maapallon rajoja kunnioittaen.
Mitä on hyvinvointi arkkitehtuurissa ja muotoilussa?
Arkkitehtuuri ja muotoilu vaikuttavat hyvinvointiin, sillä arkkitehdit ja muotoilijat pyrkivät työssään muokkaamaan arkista ympäristöämme. Rakennukset, koulut, kodit, puistot ja muut tilat voivat auttaa ihmisiä voimaan hyvin tai toisaalta tehdä arjesta raskaampaa, jos ne ovat huonosti suunniteltuja. Hyvin suunnitellut tilat tukevat terveyttä, jaksamista ja viihtymistä.
Ihmislähtöinen suunnittelu edistää hyvinvointia. Se huomioi ihmisten erilaiset tarpeet ja elämäntilanteet. Tärkeitä asioita ovat esimerkiksi riittävä luonnonvalo, yhteys luontoon, selkeät ja turvalliset tilat, miellyttävät värit ja materiaalit sekä paikat, joissa voi levätä, liikkua ja kohdata muita ihmisiä. Tällaiset ympäristöt tukevat sekä yksilöiden että yhteisöjen hyvinvointia.
Hyvä arkkitehtuuri ja muotoilu tukevat myös kestävää tulevaisuutta. Ne voivat parantaa arjen sujuvuutta, lisätä hyvinvointia työssä ja opiskelussa sekä auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen esimerkiksi viheralueiden ja varjoisten paikkojen avulla.
Arkkitehtuurissa ja muotoilussa ei ole kyse vain siitä, miltä asiat näyttävät, vaan laajemmin siitä, miten hyvä olo ihmisillä on.
Näyttelyssä
Tästä kokonaisuudesta löydät opetusryhmille suunnatun tehtävämateriaalin omatoimiseen museovierailuun. Materiaali on suunnattu ensisijaisesti yläkoulun ja toisen asteen opetusryhmille sekä aikuisopetusryhmille. Tehtävämateriaali löytyy myös painettuna vihkona paikan päältä museolta. Vihon voi lainata ilmaiseksi museovierailun ajaksi.
Tehtävä 1: Havainnoi
Työskentelymuoto: Pienryhmätyöskentely
Työskentelyaika: 15 min (työskentely pienryhmissä)
Työskentelymateriaalit: Paperi ja kynät tai muut muistiinpanot välineet
Työskentelyohje
Jakautukaa pienryhmiin. Valitkaa näyttelystä yksi tila tai esine, jota havainnoitte yhdessä keskustellen hyvinvoinnin näkökulmasta. Valmistautukaa jakamaan havaintonne koko ryhmälle.
Vastatkaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin. Kirjatkaa havaintojanne muistiin yksittäisinä sanoina, ranskalaisina viivoina tai pieninä luonnoksina.
- Mihin kiinnitätte huomiota tilassa tai esineessä (esim. valo, värit, materiaalit, muodot, äänimaisema, mittakaava, tunnelma)?
- Miltä kehossa ja mielessä tuntuu tilan tai esineen äärellä?
Vinkki: Käyttäkää havainnoinnissa aistejanne ja mielikuvitustanne:
- Näkö (silmät): Miltä esine tai tila näyttää?
- Haju (nenä): Mitä tuoksuja esineeseen tai tilaan liittyy?
- Maku (suu): Mitä makuja esineeseen tai tilaan liittyy?
- Tunto (iho): Miltä esine tai tila tuntuu?
- Kuulo (korvat): Mitä ääniä esineeseen tai tilaan liittyy?
Tehtävä 2: Tulkitse
Työskentelymuoto: Pienryhmätyöskentely
Työskentelyaika: 15 min (työskentely pienryhmissä)
Työskentelymateriaalit: Paperi ja kynät tai muut muistiinpanot välineet
Työskentelyohje
Jatkakaa keskustelua pienryhmissä valitsemanne tilan tai esineen äärellä. Valmistautukaa jakamaan tulkintanne koko ryhmälle.
Vastatkaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin. Kirjatkaa vastauksenne muistiin yksittäisinä sanoina, ranskalaisina viivoina tai pieninä luonnoksina.
- Mitä ajatuksia tila tai esine herättää hyvinvoinnista tai planetaarisesta hyvinvoinnista?
- Miten tämä tila tai esine tukee tai ei tue hyvinvointia tai planetaarista hyvinvointia?
- Kenelle tila tai esine on mielestänne suunniteltu? Minkälaista ihmiskuvaa tai mitä arvoja suunnittelu mielestänne edustaa?
- Onko tila tai esine mielestänne ajankohtainen vielä tänään? Miksi tai miksi ei?
Vinkki: Voitte pohtia vastauksianne hyvinvoinnin ja planetaarisen hyvinvoinnin käsitteiden lisäksi esimerkiksi laadukkaan ja vastuullisen suunnittelun periaatteiden kautta:
- Eettisyys: Toimintaa ohjaavat arvot ja periaatteet, joiden tavoitteena on oikeudenmukaisuus, vastuullisuus ja toisten kunnioittaminen.
- Ergonomia: Ympäristön, välineiden ja toimintojen suunnittelua ihmisen fyysisten ja psyykkisten tarpeiden mukaisiksi.
- Empatia: Kyky tunnistaa, ymmärtää ja ottaa huomioon toisen ihmisen tunteet ja näkökulmat.
- Ekologisuus: Luonnonvaroja säästävä ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittava toimintatapa.
- Ekonomia: Resurssien, kuten materiaalien ja rahan järkevä ja kestävä käyttö taloudelliset reunaehdot huomioiden.
- Esteettömyys: Ympäristön, palveluiden ja tiedon saavutettavuus kaikille riippumatta toimintakyvystä, aisteista tai taustasta.
Tehtävä 3: Ideoi ja jaa
Työskentelymuoto: Pienryhmätyöskentely, ryhmätyöskentely
Työskentelyaika: 15 min (työskentely pienryhmissä) + 30 min (työskentely koko ryhmässä)
Työskentelymateriaalit: Paperi ja kynät tai muut muistiinpanot välineet
Työskentelyohje
Jatkakaa työskentelyä pienryhmissä. Ideoikaa oma hyvinvointia tukeva tila, esine tai palvelu, joka voisi kuulua näyttelyyn. Valmistautukaa jakamaan ideanne koko ryhmälle.
- Valitkaa yksi yhteisesti työstettäväksi:
- Tila (esim. kouluun, nuorisotalolle, urheilukentälle, kauppakeskukseen)
- Esine (esim. huonekalu, arjen käyttöesine, laite)
- Palvelu (esim. nuorille suunnattu palvelu tai sovellus)
- Ideoikaa yhdessä vapaasti. Voitte toteuttaa ideoistanne pieniä luonnoksia, kirjallisia kuvauksia tai kirjata ylös ideoihinne liittyviä avainsanoja muistiinpanovälineitä hyödyntäen.
- Valitkaa ideoistanne yksi ja vastatkaa lyhyesti ideoinnin pohjalta seuraaviin kysymyksiin. Kirjatkaa vastauksenne muistiin yksittäisinä sanoina, ranskalaisina viivoina tai pieninä luonnoksina.
- Kenelle tila, esine tai palvelu on suunniteltu?
- Mihin hyvinvoinnin tarpeeseen tila, esine tai palvelu vastaa?
- Mitä suunnitteluratkaisuja (esim. valo, värit, materiaalit, muodot, äänimaisema, mittakaava, tunnelma) käyttäisitte tilassa, esineessä tai palvelussa? Miksi?
Palatkaa koko ryhmään. Jokainen pienryhmä esittää lyhyesti havaintonsa, tulkintansa sekä ideansa vuorotellen koko ryhmälle valitsemansa tilan, esineen, rakennuksen tai kokonaisuuden äärellä. Kommentoikaa myös muiden pienryhmien puheenvuoroja ja kysykää kysymyksiä.
Vinkki: Voitte jatkaa tilojen, esineiden tai palveluiden yksityiskohtaisempaa suunnittelua suunnitteluprosessia hyödyntäen museovierailun jälkeen osana opetusta. Tutustu muotoiluprosessiin täällä
Näyttelyn jälkeen
Tästä kokonaisuudesta löydät opetusryhmille suunnatun tehtävämateriaali museovierailun jälkeiseen työskentelyyn osana opetusta. Materiaali soveltuu erityisesti yläkoulun ja toisen asteen opetusryhmille sekä aikuisopetusryhmille. Materiaalissa tarkastellaan tiiltä rakennusmateriaalina. Samoja näkökulmia ja ideoita voidaan soveltaa myös muiden materiaalien tarkasteluun.
Kuvanostoja
Vinkki: Aalto Design – Hyvinvoinnin muodot -näyttelyn toiminnallisen tilan tiiltä käsittelevä osuus toimii oivana johdantona museovierailun jälkeiseen työskentelyyn.
Alvar ja Elissa Aalto: Kulttuuritalo (1952–58), Helsinki. Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiö / Valokuvaaja: Simo Rista.
Alvar ja Elissa Aalto: Muuratsalon Koetalo (1952–54). Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiö / Valokuvaaja: Simo Rista.
Kysymyksiä ja vastauksia?
Mitä tiili on?
Tiili on yksi maailman vanhimmista rakennusmateriaaleista. Tiili on pääasiassa savesta valmistettu rakennusmateriaali, joka muotoillaan ja joko poltetaan korkeassa lämpötilassa tai kuivataan. Valmistuksessa voidaan käyttää myös hiekkaa, vettä ja muita luonnonmateriaaleja, kuten sahanpurua.
Mitkä ovat tiilen ominaisuudet?
Tiili tunnetaan erityisesti seuraavista ominaisuuksista:
- Pitkä käyttöikä
- Hyvä paloturvallisuus
- Kyky varata ja luovuttaa lämpöä
- Kestävyys kosteutta, pakkasta ja kuumuutta vastaan
- Hyvä puristuslujuus
Tiili on raskas materiaali, joka kestää hyvin puristavaa kuormitusta. Siksi sitä on käytetty kantavissa seinissä ja muissa rakenteissa, joiden täytyy kestää suurta painoa.
Tiili säilyttää hyvin muotonsa eikä kutistu kosteuden vaikutuksesta. Se ei pala, lahoa eikä ruostu. Siksi tiilipinnat ovat yleensä helppohoitoisia ja vaativat vähän huoltoa.
Tiili on luonnonmateriaali, joka ei yleensä vapauta sisäilmaan haitallisia yhdisteitä. Se myös tasaa kosteuden vaihtelua sitomalla ja luovuttamalla kosteutta ympäristön olosuhteiden mukaan.
Tiili on myös kestävä ja ekologinen materiaali. Puhtaita ja käsittelemättömiä tiiliä voidaan käyttää uudelleen rakentamisessa.
Tiilen väri riippuu erityisesti käytetyn saven koostumuksesta sekä polttolämpötilasta. Tiili voi olla esimerkiksi punainen, ruskea, keltainen, harmaa tai lähes musta.
Tiiltä pidetään myös kauniita materiaalina, joka luo rakennuksiin lämpimän ilmeen ja eläviä pintoja.
Mikä on tiilen historia ja nykyisyys?
Tiiltä on käytetty rakentamisessa jo tuhansien vuosien ajan.
Tiilen valmistustaito saapui Suomeen keskiajalla noin 1200-luvulla. Ensimmäisiä tiiliä käytettiin kirkkojen, linnojen ja muiden tärkeiden rakennusten rakentamiseen. Tuohon aikaan tiilet valmistettiin käsityönä rakennushankkeiden yhteydessä, eikä tiilen valmistus ollut vielä oma ammattinsa tai teollisuudenalansa.
1500-luvulla tiilen valmistus siirtyi vähitellen kirkolta valtion hankkeisiin, kuten linnojen ja linnoitusten rakentamiseen. 1600-luvulla tiiliä alettiin valmistaa myös myyntiin, ja tiilenvalmistuksesta kehittyi oma elinkeino. Vähitellen tiiliruukkeja eli tiilitehtaita perustettiin eri puolille maata.
1800-luvulla tiilen valmistus alkoi muuttua käsityöstä teolliseksi tuotannoksi. Uudet keksinnöt, kuten tiilipuristimet ja rengasuunit, nopeuttivat valmistusta. Rautatieverkoston laajeneminen mahdollisti tiilien kuljettamisen pitkiäkin matkoja, mikä vähensi tarvetta rakentaa väliaikaisia tiilitehtaita jokaisen rakennustyömaan yhteyteen.
1800- ja 1900-lukujen vaihteessa tiilen käyttö yleistyi nopeasti, ja siitä tuli tärkeä rakennusmateriaali kaupungeissa. Vuonna 1897 tiilestä tuli Suomen ensimmäinen standardoitu rakennustarvike, mikä helpotti rakentamista ja tiilien yhteensopivuutta. Tiilien tuotanto kasvoi voimakkaasti, ja ennen ensimmäistä maailmansotaa Suomessa oli satoja tiilitehtaita. Nykyään tiilitehtaita on Suomessa enää muutama.
Miten tiiltä käytetään?
Rakentamisessa yleisin tiili on suorakulmainen kappale, mutta tiiliä valmistetaan myös monissa muissa muodoissa. Savesta voidaan tehdä esimerkiksi kattotiiliä, tiiliharkkoja, putkia tai erikois- ja koristetiiliä. Tiiliä voidaan käyttää esimerkiksi:
Muuraamalla
Tiilet kiinnitetään toisiinsa muurauslaastilla. Muurauslaasti sitoo tiilet yhteen ja auttaa jakamaan rakenteeseen kohdistuvaa kuormitusta tasaisesti.
Latomalla
Tiilet asetellaan paikalleen ja saumat täytetään esimerkiksi saumaushiekalla. Ladonnalla tarkoitetaan myös eri tavoin muodostettuja kuvioita.
Mihin tiiltä käytetään?
Tiilen monipuolisuuden ansiosta sitä voidaan käyttää sekä rakennusten rakenteissa että näkyvissä pinnoissa. Tiiltä käytetään muun muassa:
- Rakennusten ulkoseiniin eli julkisivuihin
- Seinärakenteisiin
- Väliseiniin
- Holvirakenteisiin
- Eristekerroksiin
- Koristeellisiin yksityiskohtiin
- Tulisijoihin
- Savuhormeihin ja piippuihin
Ideoita opetukseen
Tehtävä 1: Lähiympäristön tiilien tutkiminen ja havainnointi
Työskentelymuoto: Pienryhmätyöskentely
Työskentelyaika: 30 min (työskentely pienryhmissä) + 15 min (työskentely koko ryhmässä)
Työskentelymateriaalit: Paperi ja kynät tai muut muistiinpanot välineet
Työskentelyohje
Lähtekää arkkitehtuurikävelylle lähiympäristöön ja tutkikaa rakennuksissa sekä rakennetussa ympäristössä käytettyä tiiltä. Etsikää erilaisia tiilikohteita, kuten rakennusten julkisivuja, muureja, savupiippuja tai muita tiilestä tehtyjä yksityiskohtia. Tutkikaa tiiltä myös kosketuksen avulla. Tunnustelkaa tiilipintoja ja tehkää havaintoja niiden tuntumasta.
Valitkaa vähintään 3–5 kiinnostavaa kohdetta ja ottakaa niistä valokuvia. Kiinnittäkää huomiota esimerkiksi seuraaviin asioihin:
- Minkä väristä tiili on?
- Miten tiiliä on ladottu tai muurattu?
- Onko tiilen pinta sileä, karhea, kulunut tai vaurioitunut?
- Millaisen tunnelman tiili luo?
Kirjatkaa havaintojanne muistiin yksittäisinä sanoina, ranskalaisina viivoina tai pieninä luonnoksina. Valmistautukaa jakamaan valokuvanne ja havaintonne koko ryhmälle.
Vinkki: Jos ulkoilu ei ole mahdollista, luokaa yhteinen kuvakokoelma verkon kuva-alustalle. Etsikää yhdessä kuvia erilaisista tiilirakennuksista, tiiliyksityiskohdista ja tiililadontatavoista.
Tehtävä 2: Pienoistiilien suunnittelu ja muotoilu
Työskentelymuoto: Pienryhmätyöskentely
Työskentelyaika: sovellettavissa (työskentely pienryhmissä)
Työskentelymateriaalit: Savi tai muu muovailumassa, saven työstövälineet, muovailualusta, vesi, tarvittaessa keramiikkauuni
Työskentelyohje
Valitkaa yksi arkkitehtuurikävelyllä ottamistanne valokuvista tai vaihtoehtoisesti näyttelyn valokuvista inspiraatioksi pienoismallin rakentamista varten. Pohtikaa minkälaisen pienoismallin voisitte valokuvan pohjalta toteuttaa itse: millainen rakennus, rakenne tai yksityiskohta siinä näkyy? Miten tiilet on ladottu? Millaisia muotoja, rytmejä ja yksityiskohtia kohteessa on?
Pienoismallin voi toteuttaa:
- kokonaisesta rakennuksesta
- rakennuksen osasta
- julkisivusta
- muurista, portista tai muusta rakenteesta
- vapaamuotoisesti ja taiteellisesti tunnelmasta ja muotokielestä
Tutustukaa seuraavaksi oikean tiilen mittasuhteisiin. Selvittäkää tavallisen rakennustiilen mitat ja pohtikaa, miten ne voidaan muuntaa pienoismalliin sopivaan mittakaavaan. Voitte esimerkiksi käyttää mittakaavaa 1:5, 1:10 tai 1:20 työn koosta ja käytettävissä olevasta ajasta riippuen.
Suunnitelkaa omat pienoistiilenne pienoismallia varten ja valmistakaa ne esimerkiksi savesta, ilmakuivuvasta savesta tai muusta kovettuvasta muovailumassasta. Pyrkikää tekemään tiilistä mahdollisimman tasakokoisia, jotta niitä voidaan käyttää myöhemmin rakentamiseen.
Kiinnittäkää huomiota esimerkiksi seuraaviin asioihin:
- Miten saatte tiilistä mahdollisimman tasalaatuisia?
- Miten saatte tiilistä mahdollisimman aidon näköisiä?
- Mikä tiilen mittasuhteissa on tärkeää?
- Miten mittakaava vaikuttaa rakentamiseen ja lopputulokseen?
Valmistakaa riittävä määrä pienoistiiliä seuraavaa työvaihetta varten. Antakaa tiilien kuivua tai kovettua materiaalin ohjeiden mukaisesti.
Vinkki: Jos omien tiilien suunnittelu ja muotoilu ei ole mahdollista, rakennelmia voi tehdä myös valmiista pienoismallitiilistä tai mosaiikkilaatoista.
Tehtävä 3: Pienoistiilillä rakentaminen
Työskentelymuoto: Pienryhmätyöskentely
Työskentelyaika: sovellettavissa (työskentely pienryhmissä ja koko ryhmässä)
Työskentelymateriaalit: Pienoistiilet, muut pienoismallien rakentamiseen tarvittavat materiaalit, rakennusalusta, liima, hiekka, tarvittaessa seinäkitti tai muotoilutahna
Työskentelyohje
Aloittakaa pienoismallin rakentaminen. Rakentamisen aikana harjoitelkaa erilaisia tiilien ladonta- ja muuraustapoja. Kokeilkaa esimerkiksi, miten tiilien suunta, limitys ja rytmi vaikuttavat rakenteen ulkonäköön ja kestävyyteen. Pohtikaa myös, mitä muita materiaaleja tarvitsette pienoismallin toteuttamiseen.
Kiinnittäkää huomiota esimerkiksi seuraaviin asioihin:
- mittakaavan säilymiseen
- rakenteen vakauteen
- tiilien huolelliseen asetteluun
- pinnan rytmiin ja visuaaliseen ilmeeseen
- valokuvasta tekemiinne havaintoihin
Valmistautukaa jakamaan valitsemanne valokuva ja valmis pienoismalli koko ryhmälle. Keskustelkaa yhdessä koko ryhmän kesken seuraavista kysymyksistä:
- Mitkä asiat onnistuitte siirtämään pienoismalliin?
- Mitä jouduitte muuttamaan tai yksinkertaistamaan?
- Millaisia mahdollisuuksia ja haasteita tiilirakentaminen tarjoaa?
- Miten materiaali, mittakaava ja ladonta vaikuttavat rakennuksen ja pienoismallin tunnelmaan ja ilmeeseen?
Vinkki: Valmiita pienoismalleja voi tarkastella hyvinvoinnin näkökulmasta näyttelyvierailuun liittyvän tehtävämateriaalin kysymysten avulla.
Lähteet ja kirjallisuus
Kajanoja, J. (2005) Mitä hyvinvointi on?. Tilastokeskus: Kuntapuntari. Saatavilla: https://stat.fi/tup/kuntapuntari/kuntap_3_2005_hyvinvointi.html
Kansalaisareena (n.d.) Mitä on hyvinvointi? Opas vapaaehtoisten hyvinvointiin. Saatavilla: https://kansalaisareena.fi/opas-vapaaehtoisten-hyvinvointiin/mita-on-hyvinvointi/
Keinonen, T.;Vaajakallio, K. & Honkonen, J. (toim.) (2013) Hyvinvoinnin muotoilu. Aalto Arts Books.
Kinnunen, K. (n.d.) Hyvinvointiarkkitehtuuri luo ympäristöjä, joissa on hyvä olla. Aalto-yliopisto. Saatavilla: https://www.aalto.fi/fi/the-long-read-by-aalto-arts/hyvinvointiarkkitehtuuri-luo-ymparistoja-joissa-on-hyva-olla
Metsäniemi, P. (2024) Mitä terveys on?. Duodecim: Terveyskirjasto. Saatavilla: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00903
Nousiainen, M.; Lindroos, H. & Heino, P. (2016) Restorative environment design. Saatavilla: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/121623/Restorative_environment_design_book.pdf
Paronen, S., 2022. Tiili osana suomalaista rakennuskulttuuria. Kandidaatintyö. Tampere: Tampereen yliopisto. Saatavilla: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/143282/ParonenSanteri.pdf
Siikala, A.-M., Väisänen, P. & Huttunen, R., 2003. Tiili: Perustietoa arkkitehtiopiskelijalle. Espoo: Teknillinen korkeakoulu.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) (n.d.) Keskeisiä käsitteitä. Saatavilla: https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen/hyvinvointi-ja-terveyserot/keskeisia-kasitteita
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) (n.d.) Planetaarinen terveys ja hyvinvointi. Saatavilla: https://thl.fi/aiheet/ymparistoterveys/ajankohtaista/planetaarinen-terveys-ja-hyvinvointi
Tiili-info, n.d. Tiili materiaalina. Saatavilla: https://tiili-info.fi/tiili-materiaalina/tiili-materiaalina/
Wienerberger Suomi, n.d. Tiilen historia. Saatavilla: https://www.wienerberger.fi/vastuullisuus/yritys–ja-ympaeristoevastuu/tiili-materiaalina/Tiilen-historia.html
World Health Organization (WHO) (n.d.) Promoting well-being. Saatavilla: https://www.who.int/activities/promoting-well-being
World Health Organization (WHO) (n.d.) Health and well-being. Global Health Observatory. Saatavilla: https://www.who.int/data/gho/data/major-themes/health-and-well-being
Ympäristöministeriö, n.d. Tiili. Rakennusmateriaalien tietopankki. Saatavilla: https://www.ymparisto.fi/fi/rakennettu-ymparisto/ekotehokas-rakentaminen/kiinteistojen-yllapito-ja-korjaaminen/rakennusmateriaalien-tietopankki/tiili