Arkkitehtuuri- ja designmuseo käy läpi mittavan muodonmuutoksen matkalla kohti vuonna 2030 valmistuvaa uutta museorakennusta Helsingin Eteläsatamassa. Ensi keväänä museo avaa nykyisessä toimipisteessään Korkeavuorenkadulla koko talon ja tarjonnan muuttavan kokonaisuuden Designed & Loved, jossa näyttelyt, tapahtumat ja palvelut kietoutuvat aikaisempaa yhtenäisemmäksi museokokemukseksi. Uudistuneen museon sydän on näyttely, joka esittelee suomalaisen muotoilun ja arkkitehtuurin historiaa laajasti ja moninäkökulmaisesti palvellen niin matkailijoita kuin paikallisia kävijöitä.
Muutostöiden alkaessa museo suljetaan väliaikaisesti yleisöltä 7. tammikuuta 2027. Museo avautuu uudistuneena 5. maaliskuuta 2027.
Avoin maksuton tila kutsuu olemaan ja kokemaan
Uudistuksen myötä Arkkitehtuuri- ja designmuseon ensimmäiseen kerrokseen luodaan kaikille avointa ja maksutonta tilaa hengähtää, istua alas ja inspiroitua. Sieltä löytyvät jatkossa entistä laajempi ja monipuolisempi designkauppa sekä kirjagalleria ja tunnelmallinen ravintola Nolita.
Helsingin Design Districtin ytimessä sijaitsevasta museon Design Shopista rakentuu yksi kaupungin kiinnostavimmista designmyymälöistä, jonka valikoima elää ajankohtaisten ilmiöiden mukaan. Myös ravintolakokemus syvenee, kun helsinkiläinen Ravintola Nolita avaa Arkkitehtuuri- ja designmuseoon uuden toimipisteen. Café Nolitan taustalla ovat menestyksekkäiden ravintoloiden, Nollan, Elmin sekä Kankurinkadun Ravintola Nolitan omistajat Luka Balać, Carlos Henriques ja Albert Franch Sunyer.
Museon kirjasto avautuu uudistuneena kirjagalleriana, jossa kirjastopalveluiden rinnalla toimii myös kirjakauppa. Aalto Design -näyttelystä tuttu Aalto Lounge -tila säilytetään näyttelyn sulkeutuessa, ja sitä voi käyttää esimerkiksi lukusalina tai kohtaamispaikkana.
Ensimmäisen kerroksen sisustusarkkitehtuurista vastaa Suunnittelutoimisto Fyra. Uudistuksessa kunnioitetaan rakennuksen alkuperäistä arkkitehtuuria ja tuodaan esiin sen ominaispiirteitä. Palvelut sijoittuvat museon komeiden holvikaarien katveeseen ja viime aikoina peitossa olleita ikkunoita avataan näkyviin. Tilat saavat uusia käyttötarkoituksia, ja kokoelma- ja designesineistöä nostetaan esiin myös näyttelytilojen ulkopuolella.
”Museon murrosvaihe on antanut meille ainutlaatuisen mahdollisuuden ja aikaikkunan kehittää museota kokonaisvaltaiseksi kokemukseksi, joka on merkityksellinen monenlaisille kävijöille. Haluamme myös palvella yhä paremmin Helsingin kasvavia matkailijavirtoja ja tarjota mahdollisuuden sukeltaa museossa kokemuksellisesti ja elämyksellisesti suomalaisen suunnittelun maailmaan, unohtamatta kriittistä ajattelua kulttuuriperinnöstämme ja tehtävästämme kuljettaa sitä kohti tulevaisuutta”, toteaa museonjohtaja Pilvi Kalhama.
Uudistuneet näyttelyt tuovat kokoelmat yleisön koettaviksi
Museon toiseen kerrokseen avautuu laaja näyttelykokonaisuus, joka esittelee Arkkitehtuuri- ja designmuseon kokoelmia ainutkertaisessa laajuudessa.
Useista eri teemakokonaisuuksista koostuva ja ajoittain vaihtuva näyttely kutsuu tarkastelemaan suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun historiaa moniäänisenä ja jatkuvasti muuttuvana tarinoiden kimppuna. Se avaa, miten käsitys kansallisesta perinnöstä on rakentunut, ja miten sitä on eri aikoina luotu rinnakkaisista, osin ristiriitaisistakin aineksista Suomessa ja kansainvälisesti.
Vaihtuvien teemojen mukaan rakentuvat esillepanot tuovat yleisön nähtäväksi satoja kokoelmaesineitä tekstiileistä lasiin ja keramiikkaan, huonekaluista elektroniikkaan sekä arkkitehtuurimalleista valokuviin ja piirustuksiin. Mukana on runsaasti suomalaisen suunnittelun kärkinimiä, muun muassa Aino, Alvar ja Elissa Aalto, Carin Bryggman, Rut Bryk, Aarne Ervi, Kaj Franck, Theodor Höijer, Birger Kaipiainen, Juha Leiviskä, Vuokko ja Antti Nurmesniemi, Raili ja Reima Pietilä, Eliel ja Eero Saarnen, Ilmari Tapiovaara ja Paavo Tynell.
”Suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun historiaa voi tarkastella lukemattomista näkökulmista. Emme halua rakentaa näyttelyä yksittäisen, pysyvän tulkinnan varaan, vaan luoda siitä muuttuvan kokonaisuuden, joka tarjoaa kävijälle aina uutta koettavaa. Tutut klassikot näyttävät erilaisilta, kun niitä tarkastellaan uusista näkökulmista. Arkkitehtuuri- ja designmuseolla on maailmanlaajuisesti ainutlaatuiset kokoelmat, jotka tarjoavat näyttelylle upean lähtökohdan. Kutsumme yleisön pohtimaan, miten esineet saavat merkityksiä ja miten käsityksemme historiasta muuttuu jatkuvasti”, sanoo museon pääkuraattori Carson Chan.
Klassikot pysyvät, teemat vaihtuvat
Näyttelyn sisältöteemat vaihtuvat kolmen kuukauden välein. Sen pysyvän ytimen muodostavat suomalaisen muotoilun ja arkkitehtuurin klassikot, jotka kertovat tiiviistä kansainvälisestä vuorovaikutuksesta. Pysyvää sisältöä on myös esimerkiksi Marimekko-kokoelmaa esittelevä näyttelyosuus.
Vaihtuvat teemat täydentävät kokonaisuutta omilla näkökulmillaan ja tunnelmillaan. Maaliskuussa avautuvassa kokonaisuudessa voi tunnustella esimerkiksi 1900-luvun alun jugendkodin hämärää Gesellius-Lindgren-Saarinen -arkkitehtitoimiston varhaisen Koti-suunnitelman muodossa. Pohjois-Suomessa 1980-luvulla vaikuttaneen Oulun koulun arkkitehtuuriin voi uppoutua uudessa, varta vasten näyttelyyn luodussa immersiivisessä tilassa.
Aalto & Aalto -toimiston luoma näyttelyarkkitehtuuri rakentuu runsaudelle ja yllättäville näkökulmille. Kerronnassa huomioidaan erilaiset vastaanottajat ja esimerkiksi lapsille on luotu omat näyttelypolkunsa.
Galleria nostaa esiin nykypäivän tekijät
Museon pohjakerroksessa avautuu gallerianäyttelyiden sarja, joka siirtää katseen historiasta nykyhetkeen. Sarjan aloittaa Santeri Mortin ja Armi Tevan yhteisnäyttely. Kokonaisuus tarkastelee taidekäsityön merkitystä nykytekijöiden näkökulmasta aikana, jossa nopeatempoisuus ja tehokkuus ovat muodostuneet normiksi. Esillä on aiempien sekä uusien teosten lisäksi juuri tätä näyttelyä varten toteutettu taiteilijoiden yhteisteos.
Mediakuvat
-
Ilona Hildén
Markkinointiviestinnän asiantuntija
Uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo
