Helsingin Eteläsatamaan suunnitteilla olevan valtakunnallisen arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelukilpailun viisi jatkokehitettyä finalistiehdotusta on julkaistu yleisön nähtäviksi ja kommentoitaviksi. Kilpailutyöt ovat esillä 31.7. asti Helsingin kaupungin Kerrokantasi-palvelussa. Yleisön antamasta palautteesta kootaan yhteenveto, joka toimitetaan tuomaristolle ennen voittajan valintaa. Kilpailun tulokset julkistetaan 11. syyskuuta 2025.
Kilpailun toiseen vaiheeseen valitut ehdotukset ovat nimeltään City, Sky and Sea, Kumma, Moby, Tau ja Tyrsky. Kilpailu on anonyymi, eli tuomaristo ei tiedä tekijöitä ehdotusten takana. Tuomariston valitsemat viisi jatkoon päässyttä ehdotusta julkaistiin joulukuussa 2024, ja työryhmät ovat kehittäneet ehdotuksia kevään 2025 aikana tuomariston antamien ohjeiden pohjalta.
Huhtikuussa 2024 käynnistetyn kilpailun tavoitteena on löytää suunnitteluratkaisu Helsingin historialliseen Eteläsataman Makasiinirantaan toteutettavalle uudelle museorakennukselle. Kilpailuun osallistui peräti 624 ehdotusta eri puolilta maailmaa. Uuden museon tavoitteiden mukaisesti suunnittelukilpailu on alusta asti perustunut osallisuuden periaatteisiin: museon kävijöitä ja eri alojen asiantuntijoita on kuultu laajasti, ja näkemykset ovat vaikuttaneet niin kilpailuohjelmaan kuin museon sisällölliseen suunnitteluun. Kilpailun toisessa vaiheessa ehdotuksia on arvioitu monialaisesti – kaupunkikuvallisten ja arkkitehtonisten kriteerien lisäksi on huomioitu esimerkiksi kaupunkikulttuurin, museopedagogiikan ja opetuksen näkökulmia. Myös Kerrokantasi-palvelusta kerätty yleisön palaute ja Arkkitehtuuri- ja designmuseon henkilökunnan näkemys ovat olleet työryhmien käytössä, ja kevään aikana kilpailijoille järjestettiin sarja työpajoja julkisten tilojen, osallisuuden ja innovaation asiantuntija Tommi Laition fasilitoimana.
”Kilpailun tavoitteena on suunnitella uusi museorakennus reilulla ja avoimella tavalla. Suomessa on vahva anonyymien arkkitehtuurikilpailuiden perinne, joka antaa tuomaristolle mahdollisuuden keskittyä ehdotusten sisältöön. Halusimme kuitenkin tarjota anonyymin kilpailun puitteissa työryhmille mahdollisuuden suoraan vuorovaikutukseen museon käyttäjien kanssa ja toteutimme sarjan työpajoja, joiden uskomme tehneen ehdotuksista parempia. On todella kiinnostavaa nähdä ja kuulla helsinkiläisten ja kaikkien uudesta museosta kiinnostuneiden näkemyksiä viimeistellyistä kilpailutöistä”, sanoo Arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön toimitusjohtaja Kaarina Gould.
”Muotoilu ja arkkitehtuuri ovat niin keskeinen osa suomalaista identiteettiä, että kilpailussa ei ole kyse vain uudesta rakennuksesta, vaan pitkäjänteisestä sijoituksesta kulttuuriperintöömme sekä Suomen kasvuun. Jo rakennusvaiheessa museohanke luo työtä ja taloudellista kasvua, ja avautuessaan vuonna 2030 monenlaista vetovoimaa Helsinkiin ja koko Suomeen”, Gould jatkaa.
“Kilpailun toisen vaiheen aikana tuomaristo antoi palautetta kaikista viidestä ehdotuksesta. Keskityimme palautteessa kolmeen painopisteeseen: ensinnäkin museotilojen toiminnallisuuden kehittämiseen niin, että tilat ovat muunneltavissa myös tulevaisuuden tarpeisiin. Toiseksi tarkastelimme rakennuksen suhdetta ympäristöönsä ja sitä, miten ehdotus luo kutsuvaa kaupunkiympäristöä. Kolmanneksi painotimme sitä, että rakennuksen ilmastokestävyydelle asetetaan riittävän kunnianhimoiset tavoitteet. Nyt tehtävämme on arvioida, miten ehdotukset täyttävät kilpailun tavoitteet”, sanoo tuomariston puheenjohtaja Mikko Aho.
Uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo ammentaa suomalaisen ja pohjoismaisen arkkitehtuurin ja muotoilun perinteistä ja nykyhetkestä. Se tarjoaa ohjelmaa, jonka kautta muotoilun merkitys ja mahdollisuudet muuttuvassa maailmassa avautuvat. Uudessa museorakennuksessa on myös mahdollista toteuttaa näyttäviä kansainvälisiä vierailunäyttelyitä ja houkuttelevia palveluita arkkitehtuuri- ja designkirjastosta kaikille avoimeen kesäterassiin.
Museon uudisrakennuksen suunnittelukilpailun huhtikuussa 2024 julkaistu kilpailuohjelma on antanut kilpailijoille tehtävän suunnitella museo, joka vastaa sekä historiallisesti merkittävän alueen kaupunkikuvallisiin vaatimuksiin, että toteuttaa museon tavoitteita joustavasta, osallistavasta ja luokseen kutsuvasta rakennuksesta.
Museon suunnittelussa ja rakentamisessa korostuvat ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden periaatteet. Helsinki on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, ja museohanke tukee tätä tavoitetta kaikilla osa-alueillaan.
Ehdotukset ovat:
City, Sky and Sea Kaarevien seinä- ja kattopintojensa ansiosta uusi rakennus näyttää telttamaiselta. Rakennuksen julkisivu koostuu kierrätyslasista valmistetuista, valetuista paneeleista. Museon keskiaulaan sijoittuu suuri portaikko ja näyttelytilat sen ympärillä seuraavat julkisivun kaarevia muotoja. Katolle on sijoitettu valoa läpipäästävän lasikaton lisäksi kaksi terassia, toinen Kauppatorin ja toinen meren puolelle.
Kumma Uudesta museorakennuksesta on muodostettu tiivis ja matala, jolloin näkymiä Tähtitornin puistosta kohti Kauppatoria ja Katajanokkaa säilyy. Rakennuksen viistosti porrastetut seinät ja julkisivun kolmiomuodot jatkuvat sisätiloissa ja pääportaikossa. Näyttelykerroksesta avautuu merelle suuri terassi, joka jatkuu rakennuksen ympärikierrettävänä ulkogalleriana ja parvekkeena.
Moby Museorakennukselle on suunniteltu kiilamainen kapeneva pohjamuoto, jolloin sen vierelle jää tilaa näkymille rannasta kohti Tähtitorninvuorta. Rakennuksen sisätiloista avautuu suuria näkymiä ympäristöön. Julkisivun materiaalina käytetään kierrätettyjä vaaleita tiiliä. Katolle on suunniteltu suuri merellinen kattoterassi.
Tau Nelikulmainen rakennus on matala ja suuret lasiset julkisivut yhdistävät museon sisätilat rakennuksen ympäristöön. Katolla on suuri terassi. Rakennuksen materiaaleina ovat muun muassa lasi, graniitti ja eri puulajit, kuten koivu ja mänty.
Tyrsky Kaarevakattoinen sinkkilevyyn verhoiltu rakennus koostuu suorakulmaisista kappaleista. Rakennuksen keskelle syntyy pieni sisäpiha, jonka kautta saadaan päivänvaloa myös rakennuksen keskelle. Kaarevana poimuileva katto on saanut inspiraationsa merestä ja sen rytmeistä. Ehdotuksessa käytetään massiivipuuta kantavissa rakenteissa ja sisäpuolisissa pinnoissa.
Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelukilpailu
Kilpailun järjestää Suomen valtion ja Helsingin kaupungin museohanketta varten perustama Kiinteistö Oy ADM yhteistyössä Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n ja Helsingin kaupungin kanssa. Museohankkeen mahdollistavat Helsingin kaupungin, Suomen valtion sekä useiden yksityisten säätiöiden ja rahastojen tuki.
Kilpailunäyttely avautuu Arkkitehtuuri- ja designmuseossa lokakuussa
3. lokakuuta Arkkitehtuuri- ja designmuseon galleriassa avautuu kilpailun antia esittelevä Torille! -näyttely, joka tarjoaa ensimmäisen pilkahduksen tulevasta museosta muun muassa virtuaalimatkan muodossa. Kaikki kilpailun finalistit ovat esillä näyttävästi kuvina ja pienoismalleina. Yleisö voi jättää ideoita ja palautetta voittajaehdotuksen kehittämiseksi eteenpäin.
Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon anonyymissä ja kansainvälisessä suunnittelukilpailussa hyödynnettiin yhteiskehittämistä ennennäkemättömässä laajuudessa. Tavoitteena oli vaikeuttaa tuomariston työtä tekemällä kaikista finalistiehdotuksista mahdollisimman hyviä.
Kirjoittanut Tommi Laitio
Suomi elää ja hengittää muotoilusta ja arkkitehtuurista. Suomalainen design-perinne on maailmanlaajuisesti tunnettua, kansallinen ylpeydenaihe ja yksi tärkeimmistä syistä matkustaa Suomeen. Kun Suomen valtio ja Helsingin kaupunki perustivat vuonna 2022 Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön uuden, maailmanluokan museon rakentamiseksi yhdessä säätiökumppanien kanssa, odotukset eivät olisi voineet olla korkeammalla.
Arkkitehtuurin ja muotoilun yhdistäminen yhdeksi museoksi on ollut vuosikymmenten projekti. Uuden museon tavoitteena on demokratisoida arkkitehtuurin ja muotoilun työkaluja sekä lisätä tietoisuutta siitä, kuinka muotoilulla voidaan rakentaa kestävämpää tulevaisuutta. Museon tontti on osa Helsingin siluettia Presidentinlinnan, Helsingin kaupungintalon ja kahden katedraalin rinnalla. Museon 150 miljoonan euron peruspääoma kerättiin aikana, jolloin useimmat museot, taiteilijat ja taideinstituutiot kohtasivat leikkauksia. Kyseessä ei ole mikä tahansa museo, vaan nimenomaan arkkitehtuurin ja muotoilun museo.
Kaikista näistä syistä sekä museon toteutustavan että tuloksen on oltava maailmanluokkaa.
Anonyymiyden ja osallisuuden tasapaino
Keskustelut suomalaisen arkkitehtikunnan kanssa osoittivat, että jokainen arkkitehti Suomessa ja ulkomailla halusi voittaa tämän kilpailun. Samanaikaisesti sekä Suomen arkkitehtiliitto SAFA että julkiset rahoittajat vaativat kilpailun noudattavan 150-vuotista suomalaista perinnettä: kaksivaiheista ja anonyymia kilpailua. Tuomaristo arvioi ja valitsee finalistit anonyymisti. Finalistit saavat kehitysapurahan lopullisen ehdotuksen työstämiseen. Suunnittelijoiden henkilöllisyys paljastetaan vasta voittajan valinnan jälkeen. EU-lainsäädännön mukaan kilpailu tuli toteuttaa koko EU:n alueella julkisena hankintana.
Suomen kilpailuperinne on syystäkin ylpeyden aihe. Anonymiteetin ajatuksena on poistaa ennakkoasenteita ja antaa työn puhua puolestaan, olipa kyseessä konkari tai vastavalmistunut arkkitehti. Useat merkittävät suomalaiset arkkitehdit ovat tehneet läpimurtonsa anonyymeissä kilpailuissa. Ne ovat tuottaneet ikonisia rakennuksia, kuten Paimion parantolan (Alvar Aalto, 1933) ja Helsingin keskustakirjasto Oodin (Arkkitehtitoimisto ALA, 2018).
Samanaikaisesti museohanke on erittäin monimutkainen. Museorakennus on osa suurempaa Eteläsataman kehityshanketta, mikä edellyttää koordinointia. Julkinen rahoitus toi mukanaan moraalisen velvoitteen osallisuuteen ja yhteiskehittämiseen. Myös museon työntekijöillä on tärkeää ja syvällistä asiantuntemusta museon erityisolosuhteista, joka olisi ollut hölmöä jättää hyödyntämättä.
Tarvittiin siis kilpailuprosessi, joka yhdisti ensi silmäyksellä ristiriitaiset tavoitteet: yhteiskehittämisen ja anonymiteetin. Arviointiin haluttiin tuoda tavallista laajemmin näkökulmia ja asiantuntemusta, mutta samalla varmistaa anonymiteetti tuomariston työssä. Anonymiteetin vaarantuminen voisi johtaa oikeusprosesseihin, viivästyksiin, luottamuksen menetykseen – tai jopa koko kilpailun uusimiseen.
Vaihe 1: Finalistien valinnan tukeminen
Perinteen ja odotusten mukaisesti suunnittelukilpailulle haettiin hyväksyntä Suomen arkkitehtiliiton SAFA:n kilpailutoimikunnalta, joka myös nimesi kaksi jäsentä tuomaristoon. Kuukausien neuvottelujen tuloksena oli paranneltu versio perinteisestä kaksivaiheisesta kilpailusta.
Oodista (544 ehdotusta) ja Guggenheimin (1715 ehdotusta) kilpailusta tiedettiin, että ensimmäinen vaihe houkuttelee valtavan määrän osallistujia. Tavoitteena ei ollut rikkoa ennätyksiä, minkä vuoksi kilpailun ehtoja rajattiin tietoisesti. Ehdotuksen maksimipituus oli 12 sivua, ja osallistuminen rajattiin valmistuneisiin arkkitehteihin.
Arvio osui oikeaan – kilpailuun saapui 624 ehdotusta. Kaikki ehdotukset julkaistiin verkossa Helsinki Design Weekin aikana syyskuussa 2024.
Tuomariston ensimmäinen etappi oli semifinalistien lista: 20–30 ehdotusta, jotka parhaiten vastasivat kilpailuohjelmassa asetettuihin kunnianhimoisiin vaatimuksiin.
Tavallisesti tuomariston tekemää finalistien valintaa tuetaan asiantuntija-arvioilla kaavoittajilta, rakennesuunnittelijoilta ja talousasiantuntijoilta. Me halusimme mennä pidemmälle.
Museokokemukselle on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet. Siksi oli tärkeää, että asiantuntemus museotoiminnasta ja urbaanista kulttuurista nostettiin finalistien valinnassa samalle tärkeyden tasolle kuin kustannuslaskenta, kaupunkikuva tai rakenteet. Rekrytoimme kansainvälisesti tunnustettuja urbaanin kulttuurin ja museotoiminnan asiantuntijoita, jotka eivät olleet sidoksissa kilpailun järjestäjätahoon. Heidän tehtävänsä vastasi insinöörien, arkkitehtien ja kaupunkisuunnittelijoiden toimeksiantoa: antaa yksityiskohtaista palautetta oman erikoisalansa näkökulmasta – esimerkiksi näyttelysuunnittelusta, museologistiikasta, kaupunkitapahtumista, ravintolatoiminnasta ja asiakaskokemuksesta.
He kommentoivat muun muassa sitä, kuinka hyvin tekniset tilat soveltuivat suurikokoisten esineiden siirtämiseen, kuinka toteuttamiskelpoisia audiovisuaaliset kokemukset olivat museon sisällä ja sen ulkopuolella, miten työpajatilat toimisivat lapsille, ja kuinka hyvin suunnitelma osoitti ymmärrystä kirjaston merkittävästä roolista tutkimukselle. Riippumattomana koko sidosryhmäprosessin fasilitaattorina tiivistin tämän palautteen lyhyiksi muistioiksi tuomaristoa varten.
Tuomaristo julkisti viisi finalistia 18. joulukuuta 2024. Hyväksyttyään kilpailun toisen vaiheen ehdot, kuten teknisen asiantuntemuksen lisäämisen suunnittelutiimeihin, kukin finalisti sai 50 000 euroa kehittääkseen lopullista ehdotustaan.
Finalistiehdotusten viisi ensimmäistä sivua julkaistiin Helsingin kaupungin Kerro kantasi -palvelussa. Keskustelu verkossa oli vilkasta, kriittistä ja osoitti arkkitehtuurin ymmärrystä. Monet kommentit keskittyivät yksittäisten ehdotusten kritisoimiseen tai peräänkuuluttivat näyttävää ”wow-arkkitehtuuria”. Joidenkin kommenttien perusteella heräsi kysymys, toimiko verkkoalusta myös purkukanavana arkkitehdeille ja muille suunnittelualan ammattilaisille, jotka olivat käyttäneet satoja työtunteja ehdotuksensa tekemiseen – saaden lopulta vain kielteisen päätöksen.
Jälkikäteen ajateltuna kilpailun järjestäjätaho olisi voinut olla selkeaämmin viestiä, että voittajaa ei valita julkaistun materiaalin perusteella, vaan finalisteilla olisi kuukausia aikaa kehittää tai jopa radikaalisti muuttaa ehdotustaan saamansa palautteen pohjalta.
Tavallisesti finalistitiimit kehittävät ehdotustaan pelkästään kirjallisen tuomaripalautteen perusteella. Halusimme mennä pidemmälle. Päätimme tehdä jotakin, mitä ei ole Suomessa aiemmin tehty tässä mittakaavassa: tarjota kaikille finalistitiimeille asiantuntijakonsultointia toiminnallisuudesta ja käyttäjäkokemuksesta.
Vaihe 2: Asiantuntijapalaute
Tammikuussa 2025 neljä asiantuntijaryhmää arvioi finalistiehdotuksia tietämättä suunnittelijoiden henkilöllisyyksiä. Ryhmät olivat:
Arkkitehtuuri- ja designmuseon henkilökunta
opettajat ja kasvattajat
kaupunkikulttuurin asiantuntijat (esim. poliisi, skeittaajat, nuorisotyö)
esteettömyyden asiantuntijat
Asiantuntijat perehtyivät töihin ensin itsenäisesti ja osallistuivat sitten neljän tunnin työpajoihin. Työpajoissa jokaiselle ehdotukselle annettiin täsmälleen sama käsittelyaika. Ulkopuolisena fasilitaattorina vastasin tasapuolisuudesta ja palauteraporttien koostamisesta. Käyttäjätyöpajojen rinnalla kerättiin perinteisillä tavoilla teknistä ja rakenteellista asiantuntemusta.
Prosessin lähtökohtana oli arkkitehtien ammattitaidon ja osaamisen kunnioittaminen. Perehdytyskeskusteluissa asiantuntijoiden kanssa kuvailin kunnianhimoamme sanomalla, että haluamme tehdä tuomariston työstä vaikeampaa tukemalla kaikkia viittä finaaliehdotusta niin, että ne ovat mahdollisimman hyviä. Tavoitteena ei ollut suunnitella kilpailutöitä uudelleen, vaan tukea niiden kantavaa alkuperäistä ajatusta käytännönläheisellä palautteella toiminnallisuudesta ja kokemuksesta. Sen sijaan, että olisimme asettaneet ehdotuksia paremmuusjärjestykseen tai vertailleet niitä keskenään, lähestyimme jokaista ehdotusta tuorein silmin.
Toisin kuin insinöörit tai arkkitehdit, suurin osa mukaan kutsumistamme ihmisistä ei työskentele päivittäin pohjapiirrosten parissa. Neuvotellessamme mallista kohtasimme toistuvasti epäilyksiä siitä, pystyisivätkö nämä muun kuin rakentamisen ammattilaiset olemaan objektiivisia. Nyt olen iloinen, että pysyimme päätöksessämme.
Vaikka opettaja tai skeittaaja ei ehkä työskentele CAD-kuvien kanssa, he tietävät paljon tarpeista ja tiloista. Ensimmäisistä valmistelutapaamisista aina varsinaisiin arviointityöpajoihin asti saimme vahvistusta sille, että olimme tehneet oikean ratkaisun. Asiantuntijamme saapuivat paikalle valmistautuneina, ajoissa sekä kunnioittavalla ja vilpittömällä otteella. Yksi varhaisessa vaiheessa mukaan tullut opettaja kiteytti sen, minkä näimme kaikissa työpajoissa: nähdyksi tulemisen voiman. Hän sanoi: ”Olen otettu siitä, että meidät ja lapset nähdään näin tärkeinä. Että kokemuksemme otetaan mukaan jo tässä vaiheessa – eikä vasta silloin, kun pitää korjata jotain.”
Vaikka olen tehnyt suurimman osan urastani julkisten tilojen parissa, opin näiltä ammattilaisilta valtavasti.
Keskustelimme muun muassa siitä, kuinka tärkeää on tarjota rauhoittumiseen soveltuvia tiloja neurokirjolla oleville kävijöille tai taaperoille, joilla on kiukkukohtaus. Eräs opettaja kertoi, että koululaisille suunnatuissa työpajoissa työskentelytilan ja wc-tilojen välinen etäisyys vaikuttaa aikuisten ja lasten suhteeseen ryhmässä – ja näin ollen myös vierailun kustannuksiin.
Opimme, että museon kirjasto ei koostu pelkästään kirjoista vaan myös piirustuksista ja malleista, ja että suunnittelijat ja tutkijat saattavat viettää päiviä tai viikkoja työskennellen tietyn aineiston parissa. Puhuimme siitä, miten Arkkitehtuuri- ja designmuseon näyttely voi koostua vitriineissä olevista arvokkaista esineistä, mutta yhtä hyvin se voi olla äänekäs ja sotkuinen tuotantoketju tai suuri kone. Keskustelimme myös siitä, että museon liiketoimintamalli nojaa tapahtumatiloihin, jotka tarjoavat huikeita kaupunkinäkymiä ja joita voidaan käyttää myös aukioloaikojen ulkopuolella.
Erityisesti mieleeni jäi opettaja, joka sanoi maiseman, seinän, hissin ja oven, koko museorakennuksen, olevan pedagoginen väline, ei vain näyttelyjen tausta. Toinen unohtumaton huomio tuli esteettömyyden asiantuntijalta. Hän korosti, että myös heidän, joilla on erityistarpeita, on tärkeää voida liikkua museossa yhdessä seuralaistensa kanssa niin, ettei hissi pakota heitä kiertämään eri reittiä.
Yhteiskehittämisen seurauksena me kilpailun järjestäjät, ja minä fasilitaattorina, paransimme valmiuttamme inklusiiviseen vuorovaikutukseen. Opimme käyttämään kuohotulosteita pohjapiirustuksissa ja huomasimme, että pienet 3D-tulosteet rakennuksista eivät olleet hyödyksi vain sokeille asiantuntijoille, vaan kaikille osallistujille.
Työpajojen jälkeen paketoimme palautteet yhdessä projektipäällikkö Reetta Turtiaisen ja kilpailusihteeri Jussi Vuoren kanssa. Ne liitettiin raportteihin yhdessä tavanomaisen teknisen, rakenteellisen ja taloudellisen analyysin kanssa. Jokainen tiimi sai laajan yleispalautepaketin sekä yksityiskohtaista palautetta omasta ehdotuksestaan. Palautteen laajuus ja yksityiskohtaisuus ylitti selvästi kilpailujen tavanomaisen tason.
Vaihe 3: Asiantuntijatyöpajat Helsingissä
Aiempien vaiheiden lisäksi tarjosimme jokaiselle finalistitiimille mahdollisuuden nähdä rakennuspaikka Helsingissä ja saada kolmen tunnin asiantuntijakonsultaatio aiheista kuten museopedagogiikka, näyttelysuunnittelu, ravintola- ja kahvilatoiminta, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet, museotoiminta, kuratointi, audiovisuaalinen suunnittelu ja tapahtumat. Vaikka tämä edellytti merkittävää taloudellista panostusta, näimme sen sekä keinona nostaa lopullisten ehdotusten laatua että tasa-arvoinvestointina kansainvälisessä kilpailussa. Suunnittelimme prosessin sillä oletuksella, että ainakin osa tiimeistä olisi ulkomailta ja monilla ei olisi ollut aikaa, rahaa tai mahdollisuutta tulla Helsinkiin kilpailun ensimmäisessä vaiheessa.
Konsultaatiot noudattivat samaa kaavaa:
Ehdotuksen esittely ja alustavat ajatukset tuomariston palautteesta (20 min)
Asiantuntijakeskustelu ehdotuksen vahvuuksista ja haasteista suunnittelutiimin osallistumatta keskusteluun (30 min)
Tauko (15 min)
Vuoropuhelu suunnittelutiimin ja asiantuntijoiden välillä, keskittyen niihin asioihin, joista suunnittelutiimi halusi keskustella (90 min)
Vierailu museotontilla
Otimme anonymiteetin ja luottamuksellisuuden kysymykset erittäin vakavasti. Kaikki asiantuntijat saivat koulutuksen luottamuksellisuudesta ja allekirjoittivat salassapitosopimukset. Teimme selväksi etukäteisviestinnässä ja työpajan alussa, että asiantuntijat tunsivat kilpailuohjelman, mutta eivät olleet osa tuomaristoa eivätkä vaikuttaisi voittajan valintaan. Suunnittelutiimit saivat matkakustannuksiin stipendin, mutta järjestivät itse matkansa ja majoituksensa. Tuomaristolle ei ilmoitettu työpajojen ajankohtaa eikä paikkaa. Asiantuntijat, myös allekirjoittanut, saivat tietää suunnittelijoiden henkilöllisyydet vasta aamulla kätellessä – näin vältettiin utelias googlaus tai muu tiedonhaku. Fasilitaattorina korostin, että oli tiimien vastuulla käyttää asiantuntijoita omaa työskentelyään hyödyntävällä tavalla, ja että heillä oli täysi vapaus päättää, miten ja missä määrin he hyödyntäisivät saamaansa palautetta. Anonymiteetin varmistamiseksi työpajoista ei tehty kirjallista dokumentointia eikä keskusteluista raportoitu tuomaristolle.
Myönteinen ja hyödyllinen kokemus
Teimme monia asioita uudella tavalla ja kohtasimme matkan varrella epäilyksiä ja kritiikkiä. Siksi halusimme oppia prosessista. Työpajojen jälkeen kerätty anonyymi palaute osoitti, että olimme oikealla tiellä. Työpajakokemus sai keskiarvoksi 4,7 ja mediaaniksi 5 asteikolla yhdestä viiteen. Työpajojen hyödyllisyys nyt ja tulevia kilpailuja varten sai keskiarvon 4,6 ja mediaanin 5. Suurin osa osallistuneista arkkitehdeistä suosittelisi mallin käyttöä tulevissa kilpailuissa.
Palkitsevinta palautetta oli arvostuksen osoittaminen laaja-alaiselle asiantuntemukselle. Eräs vastaavista arkkitehdeista kirjoitti, että asiantuntijat antoivat arvokasta osaamista häiritsemättä projektia. Hän koki, että asiantuntijat pyrkivät tukemaan taustalla olevaa suunnittelukonseptia mahdollisimman pitkälle. Toinen arkkitehti kertoi, että asiantuntijoiden reaktiot vahvistivat heidän omia oletuksiaan ja antoivat inspiraatiota jatkokehitykseen. Useat suunnittelijat arvostivat asiantuntijoiden valmistautumista juuri heidän ehdotuksensa ymmärtämiseksi.
Asiantuntemuksen laajentaminen
Palautteesta käy myös ilmi, että monet finalisteista arvostavat, kuten mekin, anonyymin kilpailun perinnettä. Vaikka osallistamisen hyöty koettiin suureksi, osa suunnittelutiimien jäsenistä toi esiin huolen anonymiteetin turvaamisesta. Kuten eräs suunnittelija totesi, ”jos anonymiteetti voidaan taata, tämä on erittäin tehokas menetelmä.”
Otamme huolen vakavasti. Teimme tietoisia valintoja anonymiteetin suojelemiseksi. Samalla on syytä sanoa, että perinteisissäkin kilpailuissa suunnitelmia tarkastelevat usein kaavoittajat, rakenneinsinöörit tai talousasiantuntijat. Joskus he jopa tapaavat tiimejä kilpailun loppuvaiheessa. Asiantuntijapiirin laajentaminen taloutta, suunnittelua ja tekniikkaa monipuolisempaan osaamiseen osoittaa arvostusta ja lisää julkisen hankkeen legitiimiyttä. Se viestii vammaisjärjestöille, henkilöstölle, kuraattoreille, skeittareille, ravintoloitsijoille, poliiseille, tutkijoille, opettajille ja taidekasvattajille, että heidän asiantuntemustaan todella tarvitaan onnistuneiden julkisten tilojen suunnittelussa. Kokemuksemme vahvistaa, että opettaja, tapahtumatuottaja tai vammaisasiantuntija voi tuoda projektiin yhtä paljon asiantuntemusta, objektiivisuutta ja luottamuksellisuutta kuin insinööri.
Uusi standardi innovatiiviselle hankinnalle?
Toimin kymmenen vuotta Helsingin kaupungilla johtavana viranhaltijana vastaten suurista investoinneista kirjastoihin, museoihin, liikunta- ja kulttuurikeskuksiin. Näin jälkikäteen ajatellen, olisin toivonut tämän kaltaista mallia hankintastandardiksi.
Ratkaisevaa oli asiantuntijoiden roolin määrittely. He suhtautuivat suunnitelmiin kunnioittavasti ja näkivät roolinsa neuvonantajina, eivät kriitikoina tai arvioijina. Ne, jotka tapasivat tiimejä, olivat riittävän etäällä tilaajaorganisaatiosta. Merkkinä onnistumisesta, useimmat asiantuntijat näkivät potentiaalia kaikissa ehdotuksissa.
Hyödyt tilaajalle ovat ilmeiset. Tällainen osallistaminen auttaa tiimejä välttämään virheitä, jotka voisivat muuten vesittää erinomaisen idean. Esimerkiksi: jos et työskentele museoissa tai lasten kanssa päivittäin, et välttämättä ajattele, mihin laittaa 50 reppua, kun innokas ja ehkä märkä päiväkotiryhmä astuu museoon – mutta asian ratkaisematta jättäminen voi pilata koko aulatilan kokemuksen sekä lapsille että muille museokävijöille.
Kilpailu oli julkinen hankinta. Julkinen hankinta on alue, joka kaipaa kipeästi innovaatioita. Kokeilumme osoittaa, että huolellisella suunnittelulla on mahdollista löytää tasapaino anonymiteetin ja osallistamisen välillä. Osallistavat käytännöt voivat säästää paljon turhautumista ja konflikteja myöhemmässä vaiheessa. Hissin tai työpajatilojen wc:n sijainti on helpompi ja halvempi ratkaista tässä vaiheessa kuin myöhemmin.
Mitä seuraavaksi?
Kilpailutiimeillä on aikaa jättää lopulliset ehdotuksensa 6. kesäkuuta saakka. Kehitetyt ehdotukset julkaistaan 17. kesäkuuta Helsingin kaupungin Kerrokantasi-alustalla yleisön kommentoitaviksi. Voittaja julkistetaan syyskuussa 2025.
Voittajan julkistaminen käynnistää uuden vaiheen yhteiskehittämisessä ja osallistamisessa. Koska kyseessä on merkittävä investointi Helsingille ja Suomelle, osallistaminen on tärkeää hankkeen hyväksyttävyyden kannalta. Se on myös testi voittaneelle arkkitehtitiimille. Heidän on osattava luovia sidosryhmien ja kansalaisten usein ristiriitaisten toiveiden, hankkeen budjetin, rakenteellisten rajoitteiden sekä alkuperäisen konseptinsa välillä. Perinteiset anonyymin arkkitehtuurikilpailujen käytännöt eivät huomioi suunnittelijoiden kykyä ja halukkuutta yhteistyöhön ja yhteiskehittämiseen.
Toivon, että tällaisesta osallistamisesta ja yhteissuunnittelusta tulee tulevaisuudessa normi merkittävien rakennusten suunnittelussa. Kun osallistaminen tehdään hyvin, se lisää sekä innovatiivisuutta että hyväksyttävyyttä. Ja mikä organisaatio sopisi paremmin luomaan uusia suunnittelun standardeja kuin Arkkitehtuuri- ja designmuseo?
Tommi Laitio on kansainvälisesti tunnustettu julkisten tilojen, osallistamisen ja innovaation asiantuntija ja strategisti. Hän suunnitteli ja fasilitoi kilpailun osallistamisprosessin kilpailuorganisaation kanssa. Laitio toimi Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtajana 2017–2021 ja maailman ensimmäisenä Bloomberg Public Innovation Fellow´na yhdysvaltalaisessa Johns Hopkinsin yliopistossa 2022–2024. www.tommilaitio.com
Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön hallitusta on vahvistettu kahdella uudella nimityksellä. Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila sekä Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön toimitusjohtaja Jannica Fagerholm ovat aloittaneet uuden valtakunnallisen arkkitehtuuri- ja designmuseon perustamisesta vastaavan hallituksen jäseninä 23.4.2025.
Yleisradiota vuodesta 2018 johtanut Merja Ylä-Anttila on pitkän linjan journalisti. Ennen Yleen tuloaan hän työskenteli useassa tehtävässä MTV3:ssa vuodesta 1984. Viestintää, valtio-oppia ja poliittista historiaa Helsingin yliopistossa opiskellut Ylä-Anttila toimii lisäksi Savonlinnan Oopperajuhlien valtuustossa, Yleisradion Eläkesäätiön hallituksessa ja on Huoltovarmuusneuvoston jäsen.
Merja Ylä-Anttila / Kuva: Johanna Kannasmaa, Yleisradio
KTM Jannica Fagerholm työskentelee Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön toimitusjohtajana. Säätiö tukee lääketieteellistä tutkimusta ja ylläpitää Villa Gyllenberg -taidemuseota. Fagerholm toimii Keskon, Mandatumin ja Solidiumin hallituksissa ja nousi tänä keväänä myös Sanoman hallitukseen. Lisäksi hän toimii Suomen taidesäätiöiden yhdistyksen hallituksessa. Tuoreessa Talouselämän Päättäjänaiset-listauksessa Fagerholm sijoittuu sijalle seitsemän Suomen 100 vaikutusvaltaisimman päättäjänaisen joukossa.
Jannica Fagerholm / Kuva: Tomi Parkkonen
Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseoäätiön hallituksen puheenjohtajana jatkaa Timo Laitinen ja varapuheenjohtajana Anne Korkiakoski. Hallituksesta jäävät pois Stefan Björkman ja Juha Lemström. Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön perustivat kevällä 2022 Suomen valtio ja Helsingin kaupunki. Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea arkkitehtuuri- ja designmuseotoimintaa sekä edistää, tukea ja tehdä tunnetuksi arkkitehtuuria ja muotoilua.
Säätiön tavoitteena on perustaa uusi, kansainvälisesti korkeatasoinen arkkitehtuuri- ja designmuseo, jonka uudisrakennus sijoittuu Helsingin Eteläsatamaan. Säätiö vastaa museon varainhankinnasta ja hallitsee museon pääomia. Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo sulautuivat kokoelmineen säätiöön 1.1.2024.
Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön hallituksen jäsenet ovat:
Mikko Aho, arkkitehti Jannica Fagerholm, toimitusjohtaja, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö Pauli Kariniemi, osastopäällikkö, ylijohtaja, valtiovarainministeriö Anne Korkiakoski, hallitusammattilainen Timo Laitinen, OTK Susanna Pettersson, toimitusjohtaja, Suomen kulttuurirahasto Anna Valtonen, rehtori, Konstfack Merja Ylä-Anttila, toimitusjohtaja, Yleisradio
Viisi ehdotusta on valittu jatkamaan toiseen vaiheeseen Helsingin Eteläsatamaan sijoittuvan uuden museorakennuksen kansainvälisessä suunnittelukilpailussa. Ehdotuksista voi keskustella Kerro kantasi -palvelussa 31.1.2025 saakka.
Ehdotukset valittiin uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon yleiseen ja kansainväliseen suunnittelukilpailuun palautetuista 624 kilpailuehdotuksesta. Kilpailussa etsitään suunnitelmaa Helsingin historialliseen Eteläsatamaan rakennettavan, kokonaislaajuudeltaan noin 10 000 m²:n suuruisen museorakennuksen toteuttamiseksi. Ehdotukset on jätetty kilpailuun anonyymeina, ja ne olivat yleisön nähtävillä verkkogalleriassa syys–marraskuussa 2024.
Ehdotukset ovat:
096 Tyrsky
351 Kumma
486 Moby
545 Tau
616 City, Sky and Sea
“Olemme vaikuttuneita kansainvälisen suunnittelukilpailun saamasta laajasta huomiosta ja haluamme kiittää kaikkia 624 työryhmää, jotka osallistuivat kilpailuun näkemyksellään uudesta museorakennuksesta Helsingin Eteläsataman arvokkaalle alueelle. Viiden lupaavimman ehdotuksen valitseminen satojen kiinnostavien töiden joukosta oli sekä inspiroiva että haastava tehtävä. Lämmin kiitos myös tuomariston jäsenille heidän sitoutumisestaan – työ jatkuu”, toteaa Kaarina Gould, Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön toimitusjohtaja ja tuomariston jäsen.
”Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon perustaminen on ainutlaatuinen mahdollisuus Suomen arkkitehtuuri- ja muotoilualalle. Museo syntyy aikana, joka heijastaa laajempaa kulttuurista murrosta. Vaatimukset, tarpeet ja mahdollisuudet uudelle instituutiolle ovat juuri nyt valtavia ja äärimmäisen innostavia. Tuomaristona otimme haasteen vastaan ja valitsimme suuresta ehdotusten joukosta viisi finalistia. Jatkoon valitut ehdotukset ovat kiehtovia – ne ovat yhtä aikaa ajankohtaisia ja ajattomia. Toivon, että Suomi ihastuu niihin,” toteaa Gus Casely-Hayford, Lontoossa keväällä 2025 avattavan uuden V&A East -museon johtaja.
”Kaikki viisi finalistia edustavat erilaisia näkemyksiä kutsuvasta ja inspiroivasta museosta, joka sijoittuu yhdelle Helsingin merkittävimmistä alueista. Yhteistä näille ehdotuksille on se, että niissä on potentiaali kehittyä vaikuttaviksi ja kestävää arkkitehtonista laatua edustaviksi rakennuksiksi. Tuomariston mielestä kaikilla ehdotuksilla on vahva ja omaleimainen kaupunkitilallinen läsnäolo, ja niiden erinomaiset tilalliset ominaisuudet tarjoavat erinomaiset edellytykset uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon monipuolisille näyttelyille ja tapahtumille. Seuraavassa vaiheessa ehdotuksia kehitetään edelleen vastaamaan kestävän tulevaisuuden vaatimuksiin”, toteaa Beate Hølmebakk, arkkitehti, professori ja Manthey Kula -arkkitehtitoimiston osakas Oslosta.
Kilpailun toisessa vaiheessa suunnitelmia kehitetään tuomariston ja asiantuntijoiden palautteen pohjalta
Kilpailun toisessa vaiheessa jatkoon valittuja ehdotuksia kehitetään tuomariston ja asiantuntijoiden antaman palautteen pohjalta.
Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään rakennusten vähähiilisyyteen ja kiertotalouteen esimerkiksi hiilijalanjälkilaskureiden avulla. Rakennusten käytettävyyden kehittämiseksi järjestetään työpajasarja, jossa suunnittelutiimit ja eri käyttäjäryhmien edustajat pääsevät työskentelemään yhdessä. Työpajojen fasilitaattorina toimii julkisen innovaation asiantuntija Tommi Laitio, joka työskentelee Los Angelesissa.
Myös yleisöllä on mahdollisuus kommentoida ehdotuksia 31. tammikuuta 2025 asti Helsingin kaupungin Kerro kantasi -palvelussa. Kooste keskustelusta lähetetään tiedoksi kilpailutiimeille, jotka voivat hyödyntää kommentteja ehdotuksen kehittämisessä.
Jatkoon valituista kilpailuehdotuksista julkaistaan pääkuvat ja tiivis yhteenveto. Tuomaristolla on ollut käytössään laajempi aineisto, joka sisältää pohjapiirustuksia, asemapiirustuksia ja muita kilpailuohjelmassa edellytettyjä materiaaleja.
Suunnittelukilpailun toinen vaihe alkaa helmikuussa 2025, ja se jatkuu toukokuun loppuun asti, jolloin kilpailijat palauttavat kehittämänsä ehdotukset. Kilpailun tulokset julkaistaan syyskuussa 2025.
Jokainen toiseen vaiheeseen valittu tiimi saa 50 000 euron palkkion, joka maksetaan kahdessa erässä: 30 000 euroa maksetaan toisen vaiheen alussa ja 20 000 euroa sen päättyessä. Kilpailun lopuksi tuomaristo myöntää palkinnot: ensimmäinen sija palkitaan 50 000 eurolla, toinen sija 35 000 eurolla ja kolmas sija 25 000 eurolla. Lisäksi kahdelle suunnitelmalle on varattu 20 000 euron lunastus.
Ehdotukset ovat:
96 Tyrsky
Kaarevakattoinen, kauttaaltaan vihreällä kuparilla verhoiltu rakennus sopii rantamaisemaan, ja se kunnioittaa maltillisella korkeudellaan olemassa olevaa ympäristöä. Rakennus koostuu useasta suorakulmaisesta kappaleesta, jotka lomittuvat toisiinsa siten, että keskelle syntyy pieni sisäpiha, jonka kautta saadaan päivänvaloa myös rakennuksen keskelle. Kaarevana poimuileva katto kertoo, että kyseessä on viereisistä kortteleista poikkeava julkinen rakennus. Ehdotus on hyvä esimerkki massiivipuun käytöstä kantavissa rakenteissa ja sisäpuolisissa pinnoissa.
351 Kumma
Uudesta museorakennuksesta on muodostettu hyvin tiivis ja matala, jolloin tärkeitä näkymiä Tähtitornin puistosta kohti Kauppatoria ja Katajanokkaa säilyy. Rakennuksella on mataluudestaan huolimatta voimakas karaktääri. Se on mittasuhteiltaan kaunis, ja viistot porrastetut seinät kolmiomaisine aukkoineen viittaavat ikiaikaisiin historiallisiin aiheisiin. Muista ehdotuksista poiketen rakennukseen päästään sekä Kauppatorin että Laivasillankadun puolelta siten, että pohjakerroksen näyttelytila avautuu kävijöille heti sisälle tultaessa.
486 Moby
Ehdotus ottaa poikkeuksellisella tavalla kantaa rakennuspaikan näkymiin ja museon asemaan julkisena rakennuksena Makasiinirantaan suunniteltujen kortteleiden kyljessä. Uudisrakennukselle on suunniteltu kiilamainen kapeneva pohjamuoto, jolloin sen vierelle jää tilaa näkymille rannasta kohti Tähtitorninvuorta. Museovieraiden liikkuminen rakennuksen tiloista toisiin on suunniteltu huolellisesti, ja rakennuksesta eri suuntiin avautuvat näkymät on huomioitu ansiokkaasti. Kompaktin muodon, loogisen rakennejärjestelmän ja kierrätysmateriaalien käytön ansiosta rakennus on resurssitehokas.
545 Tau
Rakennus on äärimmäisessä yksinkertaisuudessaan veistoksellinen. Se todistaa, että maamerkin aseman voi saavuttaa myös muuten kuin erottumalla ympäröivästä kaupunkirakenteesta poikkeavilla muodoilla tai materiaaleilla. Suunnitelmassa korostuu uuden museorakennuksen asema Kauppatorin jatkeena siten, että se ottaa vastaan kävijävirrat koko pohjoisjulkisivullaan, joka yhdistyy Vironaltaan vesipeiliin.
616 City, Sky and Sea
Kaarevien seinä- ja kattopintojensa ansiosta uusi rakennus näyttää telttamaisen kevyeltä rantamaisemassa, johon se asettuu luontevasti olemassa olevan korttelirintaman edustalle. Museolle on suunniteltu persoonallinen ja vahva tilarakenne: keskushallia kiertävistä näyttelytiloista avautuu tarkoin valittuja näkymiä merelle ja ympäröivään kaupunkiin.
Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelukilpailu
Kilpailun järjestää Suomen valtion ja Helsingin kaupungin museohanketta varten perustama Kiinteistö Oy ADM yhteistyössä Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n ja Helsingin kaupungin kanssa. Museohankkeen mahdollistavat Helsingin kaupungin, Suomen valtion sekä useiden yksityisten säätiöiden ja rahastojen tuki.
Helsingin Eteläsatamaan sijoittuvan uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon kansainvälinen suunnittelukilpailu on kerännyt yhteensä 623 ehdotusta arkkitehtiryhmiltä ympäri maailmaa. Kilpailun ensimmäinen vaihe päättyi 29. elokuuta 2024, ja siihen osallistuneet ehdotukset ovat nyt nähtävillä verkkogalleriassa: http://competitiongallery.admuseo.fi
Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa keskitytään hakemaan toiminnalliset ja taloudelliset perusedellytykset täyttävää ehdotusta, joista tuomaristo valitsee 3–5 jatkoon pääsevää ehdotusta. Joulukuussa 2024 julkistettavat ehdotukset etenevät kilpailun toiseen vaiheeseen, jossa suunnitelmia kehitetään edelleen museon eri käyttäjäryhmien tarpeita vastaaviksi. Jatkoon valitut ehdotukset palkitaan kukin 50 000 eurolla, ja kilpailussa jaettava kokonaispalkintosumma on enintään 400 000 euroa.
“Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon kilpailuohjelma perustuu kunnianhimoiselle visiolle suunnittelijan työkalujen avaamisesta kaikkien käyttöön. Rakennuksen on täytettävä sille asetetut korkeat ympäristötavoitteet ja oltava samanaikaisesti arkkitehtonisesti ainutlaatuinen sekälähestyttävä ja inspiroiva. Uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo on kohtaamispaikka osallistumiselle ja luovuudelle. Toisaalta se tarjoaa tilan rauhoittumiseen ja pohdiskeluun. Tuomaristo on vaikuttunut kilpailuun osallistuneiden ryhmien harkituista ja innovatiivisista tulkinnoista siitä, kuinka uusi museo voi palvella yleisöjämme parhaalla mahdollisella tavalla”, kertoo Kaarina Gould, Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön toimitusjohtaja ja juryn jäsen.
Helsingin pormestari Juhana Vartiainen on korostanut hankkeen merkitystä kaupungin asemalle arkkitehtuurin ja muotoilun keskuksena. ”Uusi museo vahvistaa Helsingin asemaa merkittävänä muotoilu- ja arkkitehtuurikohteena. Olemme vaikuttuneita kilpailuehdotusten korkeasta laadusta”, pormestari totesi.
Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala puolestaan painotti museohankkeen kansallista merkitystä. ”Uudessa museossa kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu muotoilumme ja arkkitehtuurimme saa ansaitsemansa tilat. Suomen hallitus on vahvasti sitoutunut uuden museon toteuttamiseen, ja se tulee olemaan arvokas perintö tuleville sukupolville.”
Suunnittelukilpailun järjestävät Helsingin kaupungin ja Suomen valtion omistama Kiinteistö Oy ADM sekä Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiö yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n ja Helsingin kaupungin kanssa. Kilpailun valmisteluun ovat osallistuneet myös Haahtela-kehitys ja museon kansainvälinen strateginen kumppani DVDL.
Toiseen vaiheeseen siirtyvät ehdotukset julkistetaan syyskuussa 2025, ja uuden museorakennuksen on suunniteltu valmistuvan vuonna 2030. Museon tarkoituksena on tarjota kansainvälisen tason näyttelytilat sekä luoda elävä kohtaamispaikka luovuudelle ja osallistumiselle.
Suunnittelukilpailun 13-jäseninen tuomaristo koostuu kotimaisista ja kansainvälisistä arkkitehtuurin, muotoilun, kestävän rakentamisen, museoalan ja kaupunkisuunnittelun asiantuntijoista.
Mikko Aho, tuomariston puheenjohtaja, arkkitehti SAFA, Kiinteistö Oy ADM:n hallituksen varapuheenjohtaja Juha Lemström, tuomariston varapuheenjohtaja, arkkitehti SAFA, Kiinteistö Oy ADM:n hallituksen puheenjohtaja Gus Casely-Hayford, Lontoossa 2025 avautuvan uuden V&A East -museon johtaja Beatrice Galilee, arkkitehti, kansainvälisen The World Around -arkkitehtuuritapahtuman perustaja ja johtaja Kaarina Gould, Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön toimitusjohtaja Salla Hoppu, arkkitehti SAFA, Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan johtava arkkitehti Beate Hølmebakk, oslolaisen Manthey Kula -arkkitehtitoimiston osakas, arkkitehti ja professori Riitta Kaivosoja, opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri- ja taidepoliittisen osaston ylijohtaja Matti Kuittinen, arkkitehti, professori, Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kestävän rakentamisen professori Sari Nieminen, arkkitehti SAFA, Arkkitehtitoimisto Sari Nieminen Oy Miklu Silvanto, muotoilija, yrittäjä, AD-museo Oy:n hallituksen jäsen Anni Sinnemäki, Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestari Hannu Tikka, arkkitehti SAFA, Arkkitehtityöhuone APRT Architects
Uuden valtakunnallisen arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelukilpailu on käynnistynyt. Yleisessä, kansainvälisessä ja kaksivaiheisessa kilpailussa haetaan toteuttamiskelpoista suunnitteluratkaisua Helsingin Eteläsatamaan sijoittuvalle museorakennukselle. Elokuussa 2024 päättyvän ensimmäisen kilpailuvaiheen perusteella kilpailun tuomaristo valitsee 3–5 ehdotusta toiseen vaiheeseen. Kilpailun tulokset julkistetaan syyskuussa 2025. Hankkeen tavoiteaikataulun mukaan Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon yhdistävän museon uudisrakennus voisi avautua vuonna 2030.
Suomeen perustettavan uuden valtakunnallisen arkkitehtuuri- ja designmuseon uudisrakennuksen suunnittelukilpailu on käynnistynyt. Kilpailussa etsitään suunnitelmaa Helsingin Eteläsatamaan rakennettavan, kokonaislaajuudeltaan noin 10 000 m²:n suuruisen museorakennuksen toteuttamiseksi. Kilpailun järjestävät Kiinteistö Oy ADM yhteistyössä Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n ja Helsingin kaupungin kanssa. Kiinteistö Oy ADM on Suomen valtion ja Helsingin kaupungin museohanketta varten perustama kiinteistöyhtiö.
Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon on tarkoitus avautua uudessa museorakennuksessa vuonna 2030. Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo kansainvälisesti merkittävine kokoelmineen ovat sulautuneet uuden museon taustayhteisöksi perustettuun Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiöön vuoden 2024 alussa. Samalla museoiden toiminta on siirtynyt säätiön tytäryhtiönä toimivalle AD-museo Oy:lle. Säätiö julkaisi tammikuussa museon toteutussuunnitelman, joka kuvaa laajasti uuden museon toimintaa ja tavoitteita. Nyt käynnistyneen suunnittelukilpailun ohjelma nojaa toteutussuunnitelmaan ja sen rinnalla valmistuneeseen museorakennuksen alustavaan hankesuunnitelmaan.
”Tavoitteemme on luoda kansainvälisen huipputason museo, joka kutsuu elämyksiin niin eri taustoista tulevat kaupunkilaiset kuin vierailijatkin. Haluamme tarjota muotoilijoiden ja arkkitehtien työkalut kaikkien käyttöön monipuolisten näyttelyiden ja palveluiden kautta. Onnistunut suunnitelma luo kaupunkikuvallisesti kiinnostavan ja kestävän ratkaisun sekä edistää museon mallia aktiivisena vuorovaikutuksen paikkana. Kilpailussa etsimämme ehdotus on tällainen ja vielä jotain muuta – ehkä se yllättää?” kertoo Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön toimitusjohtaja Kaarina Gould.
Museorakennus meren äärelle
Uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo nousee Helsingin Eteläsatamaan Makasiinirannan uudistuvalle alueelle. Suunnittelukilpailun pohjalta toteutettavan museorakennuksen on määrä luoda puitteet kansainvälisen huipputason museotoiminnalle ja muodostaa ympäristöineen uutta ja elävää keskustaa osana Makasiinirantaa.
Museorakennuksen kooksi on määritetty kokonaislaajuudeltaan noin 10 000 m², josta noin puolet on yleisötilaa. Museohankkeen budjetti on noin 105 miljoonaa euroa, josta rakentamiskustannukset voivat olla enintään 70 miljoonaa euroa (vuoden 2023 hintatasossa). Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yhteensä 60 miljoonan euron pääomalahjoituksen uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon toteuttamiseksi, ja Suomen valtio on vahvistanut sitoutumisensa vastaavaan rahoitukseen. Lisäksi säätiö kerää yksityisiltä tahoilta vähintään 30 miljoonaa euroa.
Suunnittelukilpailun nyt avautuneessa ensimmäisessä vaiheessa etsitään toimivaa kokonaiskonseptia ja yleisen tason suunnitteluratkaisua. Tavoitteena on luoda hyvä ja suurillekin kävijämäärille toimiva museokokemus ja puitteet monipuoliselle näyttely- ja ohjelmatoiminnalle sekä mahdollistaa museokokoelmien kiinnostava ja yllätyksellinen esillepano. Suomalaisen muotoilun ja arkkitehtuurin tarinaa avaavan vetovoimaisen ydinnäyttelyn lisäksi museossa voidaan esittää suuria kansainvälisiä vierailunäyttelyitä ja mittavia moniaistisia installaatioita. Lisäksi museorakennukseen suunnitellaan tiloja erilaisille kohderyhmille suunnattuja tapahtumia ja työpajoja varten, arkkitehtuuriin ja muotoiluun erikoistunut kirjasto, kahvila–ravintola, merellinen terassi sekä museokauppa.
Suunnittelukilpailun reunaehdot ja tavoitteet määrittävässä kilpailuohjelmassa pyydetään osallistujia kiinnittämään erityistä huomiota rakennuksen hiilijalanjäljen minimointiin sekä kaupunkikuvaan. Museo rakentuu osaksi Helsingin merellistä kansallismaisemaa ja arvokasta kulttuuriympäristöä.
”Uusi museo vahvistaa Helsingin globaalia profiilia muotoilun ja arkkitehtuurin pääkaupunkina tuomalla museorakennuksen yhdelle kaupungin kiinnostavimmista ranta-alueista, Eteläsataman kaupunkiuudistuksen ytimeen. On valtavan hienoa viedä tätä hanketta eteenpäin juuri nyt luomaan uusia työpaikkoja, houkuttelemaan kansainvälisiä ja kotimaisia kävijöitä ja synnyttämään uutta liiketoimintaa”, toteaa kilpailutuomariston puheenjohtaja, aiemmin Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtajana toiminut arkkitehti Mikko Aho.
Kilpailutuomaristo on monialainen ja kansainvälinen
Suunnittelukilpailun 13-jäseninen tuomaristo koostuu kotimaisista ja kansainvälisistä arkkitehtuurin, muotoilun, kestävän rakentamisen, museoalan ja kaupunkisuunnittelun asiantuntijoista.
Mikko Aho, kilpailutuomariston puheenjohtaja, arkkitehti SAFA, Kiinteistö Oy ADM:n hallituksen varapuheenjohtaja
Gus Casely-Hayford, Lontoossa 2025 avautuvan uuden V&A East -museon johtaja
Beatrice Galilee, arkkitehti, kansainvälisen The World Around -arkkitehtuuritapahtuman perustaja ja johtaja
Kaarina Gould, Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön toimitusjohtaja
Salla Hoppu, arkkitehti SAFA, Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan johtava arkkitehti
Beate Hølmebakk, oslolaisen Manthey Kula -arkkitehtitoimiston osakas, arkkitehti ja professori
Riitta Kaivosoja, opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri- ja taidepoliittisen osaston ylijohtaja
Matti Kuittinen, arkkitehti, professori, Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kestävän rakentamisen professoriJuha Lemström, kilpailutuomariston varapuheenjohtaja, arkkitehti SAFA, Kiinteistö Oy ADM:n hallituksen puheenjohtaja
Sari Nieminen, arkkitehti SAFA, Arkkitehtitoimisto Sari Nieminen Oy
Miklu Silvanto, muotoilija, yrittäjä, AD-museo Oy:n hallituksen jäsen
Anni Sinnemäki, Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestari
Hannu Tikka, arkkitehti SAFA, Arkkitehtityöhuone APRT Architects
Kilpailuohjelma on julkistettu – kilpailuseminaari järjestetään avoimena verkkotilaisuutena 24. huhtikuuta
Suunnittelukilpailun ensimmäinen vaihe on alkanut 15. huhtikuuta ja se päättyy 29. elokuuta 2024, johon mennessä kilpailuun osallistuvien tulee toimittaa kilpailuehdotuksensa. Kilpailun tuomaristo valitsee määräaikaan mennessä toimitettujen ehdotusten joukosta kilpailun toiseen vaiheeseen 3–5 ehdotusta, joista kukin palkitaan 50 000 eurolla. Yhteensä kilpailussa jaettava palkintosumma on enintään 400 000 euroa.
Helmikuussa 2025 alkaa suunnittelukilpailun toinen vaihe, jossa ehdotuksia kehitetään tuomariston antamien jatkosuunnitteluohjeiden pohjalta toteuttamiskelpoisiksi suunnitelmiksi. Toinen vaihe päättyy toukokuussa 2025, ja suunnittelukilpailun tulokset julkistetaan syyskuussa 2025.
Suunnittelukilpailun kielenä on englanti. Lisätietoja osallistumisoikeudesta löytyy kilpailun verkkosivulta.
Kilpailuseminaari järjestetään avoimena verkkotilaisuutena 24. huhtikuuta 2024. Lisätiedot kilpailuseminaarin ohjelmasta ja seminaariin osallistumisesta julkaistaan lähempänä ajankohtaa kilpailun verkkosivulla.
Kilpailun järjestävät Kiinteistö Oy ADM sekä Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiö yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n ja Helsingin kaupungin kanssa. Kilpailun valmisteluun ovat osallistuneet myös Haahtela-kehitys ja museon kansainvälinen strateginen kumppani DVDL.
Uudelle arkkitehtuuri- ja designmuseolle nimettiin neuvonantajaryhmä marraskuussa 2022.
Neuvonantajaryhmän muodostavat Paola Antonelli, Liza Chong, Caterina Fake, Eva Franch i Gilabert, Indy Johar, Nimco Kulmiye Hussein, Ervin Latimer, Linda Liukas, Kieran Long, Joar Nango, Héctor Noval, Eeva-Liisa Pelkonen, Johannes Suikkanen ja Teemu Suviala.
Neuvonantajaryhmä kirittää perusteilla olevaa museota kohti kestävämpää tulevaisuutta, arvioi kriittisesti hankkeen kehitystyötä ja haastaa museon sisältösuunnittelua.
Ryhmän neljätoista näkemyksellistä huippuosaajaa esitellään alla:
Paola Antonelli
Kuva: Marton Perlaki
Paola Antonelli on New Yorkin modernin taiteen museon (MoMa) arkkitehtuurin ja designin kuraattori sekä museon kehitysjohtaja. Antonellin tavoitteena on kasvattaa tietoisuutta designista ja sen myönteisistä vaikutuksista kaikkialla maailmassa. Antonellin työn keskiössä on designin vaikutus arkeemme: hän tarkastelee huomaamattomia arjen esineitä ja käytäntöjä yhdistäen designia, arkkitehtuuria, taidetta, tiedettä ja teknologiaa.
Antonellin tuoreimpia näyttelyprojekteja ovat Milanon 22. triennaali Broken Nature sekä MoMan tuottamat Material Ecology ja Never Alone, joista ensimmäinen esitteli arkkitehti Neri Oxmanin tuotantoa ja toinen keskittyy videopeleihin ja interaktiiviseen designiin.
Yhdessä designkriitikko Alice Rawthornin kanssa Antonelli on kirjoittanut kirjan Design Emergency, joka pureutuu designin mahdollisuuksiin luoda kaikille parempaa tulevaisuutta.
Liza Chong
Liza Chong on Design Impact Funds -rahastojen toimitusjohtaja ja pääomasijoittaja vastuullisuus-yrityksissä. Nämä Tanskassa sijaitsevat mikropääomasijoitusrahastot sijoittavat korkean vaikuttavuuden yrityksiin, jotka suunnittelevat ratkaisuja elämänlaadun parantamiseen. Rahastot sijoittavat yhdessä muiden sijoittajien kanssa globaalisti eri vaiheissa ja toimialoilla, joissa mullistavia ratkaisuja mukautetaan ja skaalataan hyödyttämään sekä ihmisiä että ympäristöä.
Chong on aiemmin toiminut toimitusjohtajana globaalissa voittoa tavoittelemattomassa järjestössä The Index Project, joka edistää kestävää muotoilua ja innovaatioita elämän parantamiseksi. Index Awards -palkinnoistaan tunnettu järjestö oli Chongin työpaikka lähes 14 vuoden ajan, jolloin hän hyödynsi muotoilulähtöisiä menetelmiä sosiaalisen ja ympäristövaikutuksen luomiseksi Pohjoismaissa, Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Yhdysvalloissa.
Viime aikoina Chong on keskittynyt yhdistämään pääomaa uraauurtaviin suunnittelijoihin, yrittäjiin ja startupeihin. Hän toimii aktiivisena mentorina niin voittoa tavoittelevissa kuin voittoa tavoittelemattomissakin organisaatioissa, ja tukee johtajia, jotka ovat sitoutuneet luomaan positiivista muutosta sosiaalisesti ja ympäristöllisesti keskittyneiden yritysten kautta.
Hän on mukana useissa neuvonantajaryhmissä, jotka vaihtelevat julkisista yrityksistä muotoilulaitoksiin ja voittoa tavoittelemattomiin järjestöihin. Näihin kuuluvat muun muassa Design Trustin kansainvälinen neuvonantajaryhmä Hongkongissa ja Orano SA:n johtoryhmän sidosryhmäkomitea (Executive Stakeholder Committee) Ranskassa, jossa hän neuvoo ryhmän johtoa ydinenergian tulevaisuuteen liittyvässä strategiassa ja visiossa.
Puhujana, paneelikeskustelijana ja opettajana aktiivisesti esiintyvä Chong inspiroi uutta monitieteistä sukupolvea, joka on aloittamassa oman polkunsa kohti merkityksellisiä yhteiskunnallisia panoksia.
Caterina Fake
Kuva: J.R. Mankoff
Caterina Fake pitää maailman ykköseksi rankattua Should This Exist? -teknologiapodcastia ja toimii sijoittajana Yes VC -yhtiössä, joka investoi skaalautuviin sosiaalisiin systeemeihin, kulttuuriseen murrokseen kytkeytyviin brändeihin, ja toimijoihin jotka tunnistavat naisten kasvavan vaikutusvallan ja vahvuuksien tuomat mahdollisuudet. Aikaisemmin Fake on johtanut Etsy-verkkokauppapaikkaa ja hän on yksi Flickr-kuvapalvelun perustajista. Fake on sekä New Yorkin The New Schoolin että Rhode Island School of Designin kunniatohtori. Time Magazine on nimennyt Faken yhdeksi maailman vaikutusvaltaisimmista ihmisistä.
Fake on ollut edelläkävijä sekä verkkoyhteisöjen kehittäjänä että osallistujana. Hän on pitkäaikainen teknologiayrittäjien vastuullisuuden puolestapuhuja. Työssään hän keskittyy käsittelemään uusien teknologioiden kulttuurista vaikutusta: miten kehitetään ihmisten elämään myönteisesti vaikuttavia tuotteita ja verkkoympäristöjä.
Faken tavoitteena on tuottaa kulttuuria, joka ruokkii innovaatioita, luovuutta ja humaaniutta. Hän uskoo vakaasti, että yhdessä voimme tehdä internetistä inhimillisemmän ja ystävällisemmän ympäristön.
Eva Franch i Gilabert
Kuva: Stefan Ruiz
Eva Franch i Gilabert on kuraattoriaktivismiin, vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan ja kestävyysajatteluun erikoistunut arkkitehti, kuraattori ja kriitikko. Hän toimii taiteellisena johtajana ja kuraattorina uudessa kokeellisessa MODEL-arkkitehtuurifestivaalissa, jonka järjestää Barcelonan kaupunki. Franch toimii myös Prahan taide-, arkkitehtuuri- ja designakatemia UMPRUM:n Future Architectures Platform ‑yksikön johtajana.
Franch on lontoolaisen AA-arkkitehtuurikoulun ja New Yorkissa toimivan Storefront for Art and Architecture ‑keskuksen entinen johtaja. Hän on opettanut Princetonin, Columbian, Ricen ja New Yorkin osavaltion yliopistoissa, Cooper Union -korkeakoulussa sekä Venetsian IUAV-yliopistossa. Hänelle on myönnetty useita kunniakirjoja, tutkimusapurahoja ja palkintoja. Vuonna 2014 Franch toimi Venetsian arkkitehtuuribiennaalin Yhdysvaltain paviljongin komissaarina ja yhtenä sen OfficeUS-näyttelyn kuraattoreista.
Parhaillaan Franch työstää näyttelyhanketta nimeltä Picasso: Without Title. Näyttelyyn on valittu 50 teosta Picasson myöhäiseltä kaudelta. Teokset esitellään 50 nykytaiteilijan uudelleen nimeäminä Madridin La Casa Encendidassa osana Pablo Picasson kuoleman 50-vuotismuistojuhlallisuuksia vuonna 2023.
Indy Johar
Indy Johar on erikoistunut positiiviseen muutokseen ja demokratiakehitykseen tähtäävien julkisten tilojen ja ympäristöjen strategiseen suunnitteluun. Johar on yksi Dark Matter Labs ‑järjestön sekä RIBA-palkitun arkkitehtuuri- ja kaupunkisuunnittelutoimisto Architecture00:n perustajista. Hän kuuluu voittoa tavoittelemattoman tutkimus- ja kehitysyhtiö Open Systems Labin johtajiin ja osallistuu yhtiön projekteihin, kuten demokraattista ja kestävää asuntotuotantoa ajavaan WikiHouse-hankkeeseen.
Johar on kestävään kaupunkisuunnitteluun keskittyvän BloxHub-keskuksen kansainvälinen johtaja. Vuosina 2015–16 hän toimi vierailevana professorina Sheffieldin yliopistossa. Johar on toiminut Lontoon AA-arkkitehtuurikorkeakoulun studiomestarina 2019–20, YK:n kehitysohjelma UNDP:n Innovation Facility -projektin neuvottelukunnan jäsenenä 2016–20 ja RIBA:n valtuutettuna 2017–20. Hän on opettanut ja luennoinut lukuisissa oppilaitoksissa, kuten Bathin yliopistossa, Berliinin teknillisessä yliopistossa, Lontoon yliopistossa (UCL), Princetonissa, Harvardissa, MIT:ssä ja New Yorkin New School ‑yliopistossa.
Vuonna 2022 Joharille myönnettiin London Design Medal ‑innovaatiopalkinto.
Nimco Kulmiye Hussein
Kuva: Victoria Bennett
Nimco Kulmive Hussein on kuraattori ja kirjoittaja, joka työskentelee tutkimuksen, kulttuurin ja taiteen rajapinnassa. Hänen työnsä ammentaa postkoloniaalisista ja queer-feministisistä näkökulmista, keskittyen aktiivisesti osallistaviin käytäntöihin, jotka tuovat ihmisiä yhteen kriittisten, ajankohtaisten ja merkityksellisten narratiivien kautta.
Tutkiessaan uuden median ja digitaalisen visuaalisen kulttuurin kenttää, Kulmiye Hussein edistää innovatiivisia toimintatapoja ja käytäntöjä yhdessä taiteilijoiden, luovien ammattilaisten ja taideinstituutioiden kanssa.
Aalto-yliopistosta ja Central Saint Martinsista valmistunut Kulmiye Hussein asuu Lontoossa ja toimii tällä hetkellä yhteiskuntaohjelman johtajana Suomen Britannian- ja Irlannin-instituutissa.
Ervin Latimer
Kuva: Hayley Lê
Ervin Latimer on palkittu muotisuunnittelija ja muodin työelämäprofessori Aalto-yliopistossa. Latimerin luova työskentely keskittyy sukupuolen, antirasismin, queer-kulttuurin ja sosiaalisen kestävyyden kysymyksiin.
Hänen arvostettu, vuonna 2021 perustettu ready-to-wear-brändinsä Latimmier, haastaa tapoja, joilla käytämme vaatteita maskuliinisuuden esittämiseen. Suunnittelutyönsä lisäksi Latimer on aktiivisesti mukana erilaisissa kulttuurihankkeissa Suomessa. Hän on antirasistisen ja feministisen Ruskeat Tytöt -järjestön toinen perustaja ja varapuheenjohtaja. Tämän lisäksi hän on muun muassa Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin säätiön hallituksen jäsen.
Linda Liukas
Kuva: Meeri Koutaniemi
Linda Liukas on helsinkiläinen kirjailija, kuvittaja ja kouluttaja. Liukas tuo kasvatusfilosofiallaan ja Hello Ruby ‑lastenkirjoillaan pohjoismaista, leikillistä näkökulmaa tietotekniikan toisinaan hieman vakavamieliseen maailmaan.
Hello Ruby ‑kirjoja on käännetty lähes 40 kielelle, ja niissä esitetään monia tärkeitä kysymyksiä: Mitä muuta teknologiakasvatus pitää sisällään kuin koodaamisen opettelua? Onko koodaus aikamme Lego, luova leikkikalu ja rakennuspalikka? Miten voimme opettaa lapsille uteliaisuutta ja koodaamisen iloa?
Tällä hetkellä Liukas kehittää Helsinkiin leikkipuistoa, jossa voi opetella tietokoneiden toimintaa ilman ainuttakaan näyttöruutua.
Kieran Long
Kuva: Elisabet Toll
Kieran Long on toiminut Helsingin Amos Rexin johtajana helmikuusta 2024 lähtien, jota ennen hän johti Ruotsin kansallista arkkitehtuuri- ja muotoilumuseota ArkDesiä Tukholmassa.
Long on ollut arkkitehtuurin ja muotoilun kirjoittaja, opettaja ja kuraattori yli 20 vuoden ajan. Hänen uransa alkoi toimittajana, kirjoittaen sanomalehdille ja aikakauslehdille sekä toimien päätoimittajana Architects’ Journalissa ja Architectural Reviewssa. Hän oli myös BBC:n arkkitehtuurihistoriaan keskittyvien televisio-ohjelmien juontaja sekä Evening Standardin arkkitehtuurikriitikko.
Vuosina 2011–2012 Long työskenteli David Chipperfieldin kanssa ja johti hänen kuraattoritiimiään Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa. Biennaalin jälkeen hän liittyi Victoria & Albert Museumiin toimiakseen muotoilun, arkkitehtuurin ja digitaalisen kulttuurin osaston johtajana. Long on opettanut arkkitehtuuria London Metropolitan Universityssä, Kingston Universityssä ja EPFL Lausannessa sekä muotoilua Royal College of Artissa.
Joar Nango
Kuva: Knut Åserud
Joar Nango asuu ja työskentelee synnyinseudullaan Norjan Áltássa. Hän tutkii installaatioillaan arkkitehtuurin, designin ja kuvataiteen välisiä rajoja. Norjansaamelaisen Nangon työt ottavat kantaa alkuperäiskansan identiteettiin liittyviin kysymyksiin, usein nykyarkkitehtuurin keinoin. Hän on tarkastellut moderneja saamelaistiloja useissa projekteissa.
Nangon töitä on ollut näytteillä suurilla kansainvälisillä foorumeilla, kuten Documenta-näyttelyssä (Ateena/Kassel), Chicagon arkkitehtuuribiennaalissa sekä Norjan ja Kanadan kansallismuseoissa.
Joar Nango on arkkitehtuurikollektiivi FFB:n perustajajäsen. Parhaillaan Nango on perustamassa koko saamelaisalueen kattavaa saamelaisarkkitehtien verkostoa. Puitteet tälle työlle tarjoaa saamelaisarkkitehtuuriin keskittyvä Girjegumpi-tietopankkiprojekti, joka on valittu mukaan vuoden 2023 Venetsian biennaalin pohjoismaiseen paviljonkiin.
Héctor Noval
Héctor Noval on työskennellyt taiteen ja teknologisen vuorovaikutuksen parissa ympäri maailmaa 18 vuoden ajan. Kaikessa toiminnassaan, luennoissaan ja kirjoituksissaan Noval on erikoistunut tarkastelemaan suunnittelualoja, merkitysjärjestelmiä ja ei-verbaalista viestintää.
Novalin ura on käsittänyt erilaisia rooleja, tehtäviä ja aloja, jotka kattavat kokonaisvaltaisesti koko suunnittelun kirjon. Aikaisemmin hän on toiminut muun muassa Designit-innovaatioyhtiön tulevaisuusjohtajana. Noval pyrkii monipuolistamaan toimintatapojamme tutkimalla uusia reunaehtoja: käynnissä olevaa talouden murrosta, erilaisia vuorovaikutustapoja ja näihin liittyviä mahdollisuuksia inhimillisten kulttuurien muovaamiseen.
Noval on opiskellut humanistisia tieteitä ja tietotekniikkaa. Maisterintutkielmansa hän kirjoitti moniulotteisten ympäristöjen narratiivisista rakenteista.
Eeva-Liisa Pelkonen
Kuva: Kari Sarkkinen
Eeva-Liisa Pelkonen on tietokirjailija, kuraattori ja professori, joka opettaa rakennussuunnittelua sekä arkkitehtuurin historiaa ja teoriaa Yalen yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnassa. Akateemisessa työssään Pelkonen pyrkii edistämään verbaalisen ja visuaalisen tiedon sekä ajattelun ja tekemisen välistä vuorovaikutusta. Hänen tavoitteensa on murtaa historian ja teorian sekä toisaalta käytännöllisen suunnittelukoulutuksen välinen keinotekoinen raja-aita.
Pelkonen on tutkinut 1900-luvun eurooppalaista ja amerikkalaista taidetta ja arkkitehtuuria, estetiikan teoriaa sekä aatehistoriaa. Hän on kirjoittanut ja toimittanut useita palkittuja teoksia sekä toiminut kuraattorina niin australialaista nykyarkkitehtuuria kuin Alvar Aallon, Eero Saarisen ja Kevin Rochen työtä käsittelevissä näyttelyissä. Pelkosen viimeisin kirja Untimely Moderns: How Twentieth Century Architecture Reimagined the Past, julkaistiin vuonna 2023.
Pelkonen on saanut apurahoja tutkimus- ja kuraattorin työhönsä Getty Foundationilta, Grantham Foundationilta, Suomalaiselta Tiedeakatemialta sekä Australian tiede- ja tutkimusministeriöltä. Hän on valmistunut arkkitehdiksi Tampereen teknillisestä korkeakoulusta, suorittanut ympäristösuunnittelun maisterintutkinnon Yalen yliopistossa ja väitellyt tohtoriksi Columbian yliopistossa.
Johannes Suikkanen
Kuva: Otso kääriäinen
Johannes Suikkanen on yksi strategiatoimisto Gemicin perustajista. Berliinissä asuva Suikkanen etsii ratkaisuja 2000-luvun yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin haasteisiin yhteistyössä sosiologien, filosofien, tulevaisuudentutkijoiden ja liiketoimintastrategien kanssa.
Suikkasen erityinen mielenkiinnon kohde on vastauksen etsiminen kysymykseen, miten globaalit yhteisöt ja yritykset löytävät tasapainon taloudellisten intressien, yhteiskunnallisen kehityksen ja ihmisten hyvinvoinnin ristipaineessa.
Teemu Suviala
Kuva: Luke Fontana
Teemu Suviala on palkittu luova johtaja, jonka asiantuntemus kattaa designin, uudet teknologiat ja liiketoiminnan monet alueet brändistrategioista markkinointiin. Suvialla on kokemusta niin suuryhtiöistä, design- ja lifestyle-brändeistä kuin kulttuurilaitoksista ja julkiselta sektorilta Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Aasiassa.
Suviala työskentelee kansainvälisenä luovana johtajana bränditoimisto Landor & Fitchilla. Suvialan vastuulla ovat luovat tiimit yli 20 maassa. Asiakkaina on maailmanlaajuisia suurbrändejä kuten Apple, Netflix, Coca-Cola ja Lego sekä muun muassa olympialaiset ja paralympialaiset.
Aikaisemmin Suviala on toiminut Metan Reality Labs -yksikön designjohtajana sekä luovan työn johtajana bränditoimisto Collinsissa ja Wolff Olinsilla New Yorkissa. Hän on ollut mukana perustamassa Kokoro & Moi- ja Syrup Helsinki ‑suunnittelutoimistoja. Suviala on osakkaana helsinkiläisessä Tarvas-jalkinebrändissä.
