Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön säännöt
Helsinki, 28. huhtikuuta 2022
(sääntömuutos rekisteröity 22. maaliskuuta 2023)
(sääntömuutos rekisteröity 22. maaliskuuta 2023)
1 § Säätiön nimi ja kotipaikka
Säätiön nimi on Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiö sr (ruotsiksi Stiftelsen Finlands arkitektur- och designmuseum sr ja englanniksi Foundation for the Finnish Museum of Architecture and Design sr) ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
2 § Säätiön tarkoitus
Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea arkkitehtuuri- ja designmuseotoimintaa sekä edistää, tukea ja tehdä tunnetuksi arkkitehtuuria ja muotoilua.
3 § Tarkoituksen toteuttaminen
Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö
- perustaa uuden, kansainvälisesti korkeatasoisen ja pohjoismaisesti merkittävän arkkitehtuuri- ja designmuseon Helsingin Eteläsatamaan. Museo ja sille rakennettava uudisrakennus edustavat kansainvälistä huipputasoa laadultaan, näkyvyydeltään ja vaikuttavuudeltaan. Uuden museon toiminta tulee järjestää niin, että sillä on edellytykset täyttää valtakunnallisen vastuumuseon kriteerit
- omistaa kansallisesti merkittävät muotoilun ja arkkitehtuurin kokoelmat, joita museo hallinnoi ja kehittää
- omistaa ja hallinnoi yhtiöitä, joilla toteutetaan museotoimintaa sekä museotoimintaan liittyviä tehtäviä ja palveluita
- kehittää, edistää ja ylläpitää kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja ja yhteiskuntasuhteita
- huolehtii, että museolla on edellytykset kehittää ja edistää kulttuuriperintötyötä sekä kulttuuriperinnön tallentamista ja digitaalista saatavuutta
- huolehtii, että museolla on edellytykset kehittää ja edistää arkkitehtuuria ja muotoilua tekemällä niitä tunnetuksi sekä toimia alansa valtakunnallisena asiantuntijana
- huolehtii, että museolla on edellytykset kehittää ja edistää museoiden yhteistyötä arkkitehtuuri- ja designmuseotoimintaan liittyen.
Säätiö voi toteuttaa tarkoitustaan myös muilla tarkoitusta edistävillä toimintamuodoilla.
Säätiö voi toteuttaa tarkoitustaan omassa toiminnassaan, kokonaan ja osittain omistamiensa yhtiöiden kautta sekä yhteistyössä toisten organisaatioiden kanssa.
Säätiö voi tuottaa toimintamuotojensa mukaisesti etua Helsingin kaupungille ja Suomen valtiolle.
- perustaa uuden, kansainvälisesti korkeatasoisen ja pohjoismaisesti merkittävän arkkitehtuuri- ja designmuseon Helsingin Eteläsatamaan. Museo ja sille rakennettava uudisrakennus edustavat kansainvälistä huipputasoa laadultaan, näkyvyydeltään ja vaikuttavuudeltaan. Uuden museon toiminta tulee järjestää niin, että sillä on edellytykset täyttää valtakunnallisen vastuumuseon kriteerit
- omistaa kansallisesti merkittävät muotoilun ja arkkitehtuurin kokoelmat, joita museo hallinnoi ja kehittää
- omistaa ja hallinnoi yhtiöitä, joilla toteutetaan museotoimintaa sekä museotoimintaan liittyviä tehtäviä ja palveluita
- kehittää, edistää ja ylläpitää kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja ja yhteiskuntasuhteita
- huolehtii, että museolla on edellytykset kehittää ja edistää kulttuuriperintötyötä sekä kulttuuriperinnön tallentamista ja digitaalista saatavuutta
- huolehtii, että museolla on edellytykset kehittää ja edistää arkkitehtuuria ja muotoilua tekemällä niitä tunnetuksi sekä toimia alansa valtakunnallisena asiantuntijana
- huolehtii, että museolla on edellytykset kehittää ja edistää museoiden yhteistyötä arkkitehtuuri- ja designmuseotoimintaan liittyen.
Säätiö voi toteuttaa tarkoitustaan myös muilla tarkoitusta edistävillä toimintamuodoilla.
Säätiö voi toteuttaa tarkoitustaan omassa toiminnassaan, kokonaan ja osittain omistamiensa yhtiöiden kautta sekä yhteistyössä toisten organisaatioiden kanssa.
Säätiö voi tuottaa toimintamuotojensa mukaisesti etua Helsingin kaupungille ja Suomen valtiolle.
4 § Säätiön varat
Säätiön peruspääomaa ja sen sijaan tullutta omaisuutta ei saa käyttää säätiön toimintaan. Peruspääoman tuottoa ja arvonnousua saa käyttää säätiön toimintaan.
Säätiöllä on oikeus ottaa vastaan testamentteja ja muita lahjoituksia sekä muullakin säätiölain sallimalla tavalla kartuttaa omaisuuttaan. Testamentteina ja lahjoituksina saatuja varoja on hoidettava ja käytettävä lahjoittajien antamien määräysten mukaan, mikäli ne eivät ole ristiriidassa säätiön tarkoituksen kanssa. Tarkempien määräysten puuttuessa säätiön hallitus päättää säätiön varojen käytöstä.
Säätiöllä voi olla alakohtaisia rahastoja, joiden käytöstä on voimassa mitä säätiön hallitus näiden sääntöjen rajoissa erikseen määrää.
Säätiön varainhoidon on oltava suunnitelmallista. Varainhoitoon kuuluu säätiön toimintaan käytettävien varojen hoitamisen lisäksi säätiön sijoitustoiminta ja liiketoiminta.
Säätiö voi harjoittaa liiketoimintaa toimintamuotojensa rahoittamiseksi. Museon tuotot ja mahdollinen museotoiminnan ylijäämä tulee käyttää museotoiminnan edistämiseen.
Säätiöllä on oikeus ottaa vastaan testamentteja ja muita lahjoituksia sekä muullakin säätiölain sallimalla tavalla kartuttaa omaisuuttaan. Testamentteina ja lahjoituksina saatuja varoja on hoidettava ja käytettävä lahjoittajien antamien määräysten mukaan, mikäli ne eivät ole ristiriidassa säätiön tarkoituksen kanssa. Tarkempien määräysten puuttuessa säätiön hallitus päättää säätiön varojen käytöstä.
Säätiöllä voi olla alakohtaisia rahastoja, joiden käytöstä on voimassa mitä säätiön hallitus näiden sääntöjen rajoissa erikseen määrää.
Säätiön varainhoidon on oltava suunnitelmallista. Varainhoitoon kuuluu säätiön toimintaan käytettävien varojen hoitamisen lisäksi säätiön sijoitustoiminta ja liiketoiminta.
Säätiö voi harjoittaa liiketoimintaa toimintamuotojensa rahoittamiseksi. Museon tuotot ja mahdollinen museotoiminnan ylijäämä tulee käyttää museotoiminnan edistämiseen.
5 § Säätiön organisaatio
Säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus.
Säätiöllä voi olla toimitusjohtaja. Jos säätiöllä on toimitusjohtaja, tällä voi olla myös sijainen. Hallitus valitsee edellä mainitut toimihenkilöt ja päättää heidän sopimusehdoistaan. Hallitus päättää muun henkilökunnan ottamisesta.
Säätiöllä voi olla neuvottelukunta, joka vahvistaa säätiön yhteiskuntasuhteita sekä asiantuntijuutta, mutta ei osallistu päätöksentekoon. Hallitus voi nimetä neuvottelukuntaan haluamansa määrän asiantuntijoita aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Säätiön hallitus päättää neuvottelukunnan tarkemmista tehtävistä ja toiminnasta.
Säätiöllä voi olla toimitusjohtaja. Jos säätiöllä on toimitusjohtaja, tällä voi olla myös sijainen. Hallitus valitsee edellä mainitut toimihenkilöt ja päättää heidän sopimusehdoistaan. Hallitus päättää muun henkilökunnan ottamisesta.
Säätiöllä voi olla neuvottelukunta, joka vahvistaa säätiön yhteiskuntasuhteita sekä asiantuntijuutta, mutta ei osallistu päätöksentekoon. Hallitus voi nimetä neuvottelukuntaan haluamansa määrän asiantuntijoita aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Säätiön hallitus päättää neuvottelukunnan tarkemmista tehtävistä ja toiminnasta.
6 § Säätiön hallitus
Säätiön hallitukseen kuuluu 5–9 kolmeksi vuodeksi kerrallaan valittua jäsentä.
Säätiön hallitus on asiantuntijahallitus, jossa on oltava edustettuna korkeatasoinen sijoittamisen, varainhoidon ja varainhankinnan osaaminen, museoalan, arkkitehtuurin ja designin alojen riittävä tuntemus sekä muu museosäätiön menestyksellisyyden kannalta keskeinen osaaminen. Säätiön hallituksessa on oltava kansainvälistä, erityisesti pohjoismaista osaamista. Säätiön hallituksen työkieli voi olla suomi, ruotsi tai englanti.
Säätiön ensimmäisen hallituksen sekä hallituksen puheenjohtajan nimittävät säätiön perustajat, Helsingin kaupunki ja Suomen valtion puolesta opetus- ja kulttuuriministeriö.
Tämän jälkeen Helsingin kaupunki ja opetus- ja kulttuuriministeriö nimittävät kukin yhden jäsenen. Tämän lisäksi hallitus voi täydentää itseään 3–5 jäsenellä, kulloinkin parhaalla mahdollisella asiantuntemuksella niin, että säätiön pääomittajien esittämät kompetenssiehdot sekä museon toimialojen, kokoelmien ja toimintaympäristön sisältöosaamisen ehdot täyttyvät.
Hallituksen jäsenten toimikausi on kolme vuotta. Toimikausi alkaa vuosikokouksen päättymisestä ja päättyy kolmen vuoden kuluttua vuosikokouksen päättymiseen. Noin kolmasosa hallituksen jäsenistä on joka vuosi erovuorossa. Helsingin kaupungin ja opetus- ja kulttuuriministeriön on nimitettävä säätiön hallituksen jäsenet seuraavalle toimikaudelle kuukautta ennen sitä vuosikokousta, jonka lopussa toimikausi päättyy. Sama henkilö saa olla hallituksen jäsenenä korkeintaan kolme kolmivuotiskautta peräkkäin.
Säätiön perustajilla on oikeus erottaa nimittämänsä jäsen kesken toimikauden. Mikäli Helsingin kaupungin tai opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämä jäsen erotetaan, eroaa tai menettää oikeustoimikelpoisuutensa kesken toimikauden, nimittäjätaho voi valita uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Mikäli hallituksen valitsema jäsen eroaa tai menettää oikeustoimikelpoisuutensa kesken toimikauden, hallituksella on oikeus valita uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarvittaessa varapuheenjohtajan.
Hallituksen jäsenille voidaan maksaa tavanomainen kokouspalkkio ja tavanomainen palkkio säätiön hyväksi tehdystä työstä.
Säätiön hallitus on asiantuntijahallitus, jossa on oltava edustettuna korkeatasoinen sijoittamisen, varainhoidon ja varainhankinnan osaaminen, museoalan, arkkitehtuurin ja designin alojen riittävä tuntemus sekä muu museosäätiön menestyksellisyyden kannalta keskeinen osaaminen. Säätiön hallituksessa on oltava kansainvälistä, erityisesti pohjoismaista osaamista. Säätiön hallituksen työkieli voi olla suomi, ruotsi tai englanti.
Säätiön ensimmäisen hallituksen sekä hallituksen puheenjohtajan nimittävät säätiön perustajat, Helsingin kaupunki ja Suomen valtion puolesta opetus- ja kulttuuriministeriö.
Tämän jälkeen Helsingin kaupunki ja opetus- ja kulttuuriministeriö nimittävät kukin yhden jäsenen. Tämän lisäksi hallitus voi täydentää itseään 3–5 jäsenellä, kulloinkin parhaalla mahdollisella asiantuntemuksella niin, että säätiön pääomittajien esittämät kompetenssiehdot sekä museon toimialojen, kokoelmien ja toimintaympäristön sisältöosaamisen ehdot täyttyvät.
Hallituksen jäsenten toimikausi on kolme vuotta. Toimikausi alkaa vuosikokouksen päättymisestä ja päättyy kolmen vuoden kuluttua vuosikokouksen päättymiseen. Noin kolmasosa hallituksen jäsenistä on joka vuosi erovuorossa. Helsingin kaupungin ja opetus- ja kulttuuriministeriön on nimitettävä säätiön hallituksen jäsenet seuraavalle toimikaudelle kuukautta ennen sitä vuosikokousta, jonka lopussa toimikausi päättyy. Sama henkilö saa olla hallituksen jäsenenä korkeintaan kolme kolmivuotiskautta peräkkäin.
Säätiön perustajilla on oikeus erottaa nimittämänsä jäsen kesken toimikauden. Mikäli Helsingin kaupungin tai opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämä jäsen erotetaan, eroaa tai menettää oikeustoimikelpoisuutensa kesken toimikauden, nimittäjätaho voi valita uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Mikäli hallituksen valitsema jäsen eroaa tai menettää oikeustoimikelpoisuutensa kesken toimikauden, hallituksella on oikeus valita uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarvittaessa varapuheenjohtajan.
Hallituksen jäsenille voidaan maksaa tavanomainen kokouspalkkio ja tavanomainen palkkio säätiön hyväksi tehdystä työstä.
7 § Hallituksen kokous
Hallituksen kullakin jäsenellä on yksi (1) ääni. Hallituksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut yli puolet läsnä olevista jäsenistä, jollei säätiölaissa tai säätiön säännöissä määrätä suuremmasta enemmistöstä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Vaaleissa äänten mennessä tasan vaalin ratkaisee arpa.
Hallitus on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä osallistuu kokoukseen, joista yhden tulee olla puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat esteellisiä jossain käsiteltävässä asiassa, kokous valitsee itselleen väliaikaisen puheenjohtajan.
Hallituksen puheenjohtaja vastaa siitä, että hallitus kokoontuu tarvittaessa. Kokous on kutsuttava koolle, jos kaksi hallituksen jäsentä tai toimitusjohtaja sitä vaatii.
Kutsu hallituksen kokoukseen lähetetään hallituksen jäsenen säätiölle ilmoittamaan osoitteeseen. Kutsu kokoukseen on lähetettävä hallituksen jäsenille vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Kutsu voi olla myös sähköinen. Sähköpostikokous ja muu etäyhteyden avulla pidettävä kokous voidaan kutsua koolle samana päivänä, kun kokous avataan. Kokous voidaan sulkea ennen kuin seitsemän päivää on kulunut kokouksen avaamisesta vain, jos kaikki hallituksen jäsenet ovat ottaneet osaa kokoukseen.
Hallitus kokoontuu kunkin vuoden huhtikuun loppuun mennessä vuosikokoukseen, jossa:
- vahvistetaan hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös,
- päätetään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista,
- todetaan erovuorossa olevat hallituksen jäsenet, todetaan Helsingin kaupungin ja opetus- ja kulttuuriministeriön heidän tilalleen nimeämien hallituksen jäsenten valinta, sekä valitaan mahdolliset muut hallituksen jäsenet,
- valitaan tilintarkastaja.
Hallitus on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä osallistuu kokoukseen, joista yhden tulee olla puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat esteellisiä jossain käsiteltävässä asiassa, kokous valitsee itselleen väliaikaisen puheenjohtajan.
Hallituksen puheenjohtaja vastaa siitä, että hallitus kokoontuu tarvittaessa. Kokous on kutsuttava koolle, jos kaksi hallituksen jäsentä tai toimitusjohtaja sitä vaatii.
Kutsu hallituksen kokoukseen lähetetään hallituksen jäsenen säätiölle ilmoittamaan osoitteeseen. Kutsu kokoukseen on lähetettävä hallituksen jäsenille vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Kutsu voi olla myös sähköinen. Sähköpostikokous ja muu etäyhteyden avulla pidettävä kokous voidaan kutsua koolle samana päivänä, kun kokous avataan. Kokous voidaan sulkea ennen kuin seitsemän päivää on kulunut kokouksen avaamisesta vain, jos kaikki hallituksen jäsenet ovat ottaneet osaa kokoukseen.
Hallitus kokoontuu kunkin vuoden huhtikuun loppuun mennessä vuosikokoukseen, jossa:
- vahvistetaan hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös,
- päätetään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista,
- todetaan erovuorossa olevat hallituksen jäsenet, todetaan Helsingin kaupungin ja opetus- ja kulttuuriministeriön heidän tilalleen nimeämien hallituksen jäsenten valinta, sekä valitaan mahdolliset muut hallituksen jäsenet,
- valitaan tilintarkastaja.
8 § Tilinpäätös
Säätiön tilikausi on kalenterivuosi.
Tilit ja hallituksen laatima toimintakertomus on annettava tilintarkastajalle huhtikuun loppuun mennessä. Tilintarkastuskertomus on annettava säätiön hallitukselle toukokuun loppuun mennessä. Jos tilintarkastuskertomus antaa aihetta, säätiön hallituksen on kokoonnuttava viipymättä päättämään tarvittavista toimenpiteistä.
Säätiön on ilmoitettava tilinpäätös tase-erittelyineen, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus (vuosiselvitys) rekisteröitäväksi rekisteriviranomaiselle kuuden (6) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, tai myöhemmin voimaan tulevien säännösten mukaan.
Tilit ja hallituksen laatima toimintakertomus on annettava tilintarkastajalle huhtikuun loppuun mennessä. Tilintarkastuskertomus on annettava säätiön hallitukselle toukokuun loppuun mennessä. Jos tilintarkastuskertomus antaa aihetta, säätiön hallituksen on kokoonnuttava viipymättä päättämään tarvittavista toimenpiteistä.
Säätiön on ilmoitettava tilinpäätös tase-erittelyineen, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus (vuosiselvitys) rekisteröitäväksi rekisteriviranomaiselle kuuden (6) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, tai myöhemmin voimaan tulevien säännösten mukaan.
9 § Tilintarkastaja
Säätiön hallitus valitsee säätiölle kutakin tilikautta varten vähintään yhden KHT-tilintarkastajan. Jos tilintarkastajaksi ei ole valittu KHT-tilintarkastusyhteisöä, on valittava vähintään yksi varatilintarkastaja.
10 § Edustamisoikeudet
Säätiötä voi edustaa hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja, kumpikin yksin. Lisäksi hallitus voi antaa nimetylle henkilölle oikeuden säätiön edustamiseen yksin tai yhdessä.
11 § Muut määräykset
Säätiötä voi edustaa hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja, kumpikin yksin. Lisäksi hallitus voi antaa nimetylle henkilölle oikeuden säätiön edustamiseen yksin tai yhdessä.
12 § Sääntöjen muuttaminen ja säätiön purkaminen
Säätiön hallituksen pitäessä näiden sääntöjen muuttamista tarpeellisena tai harkitessa säätiön purkamista asia käsitellään hallituksen kokouksessa ja tehdyn ehdotuksen tulee saada vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä sen lisäksi, mitä säätiölaissa on määrätty.
Säätiö perustetaan sen edellytyksen varaan, että museotoimintaa varten toteutetaan uudisrakennus Helsingin kaupungin Eteläsatamaan ja että Suomen arkkitehtuurimuseon säätiö sr ja Designmuseon säätiö sr sulautuvat säätiölain mukaisesti tähän Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiöön. Molempien edellytysten tulee täyttyä.
Sen lisäksi, mitä säätiölaissa on määrätty säätiön purkamisesta, säätiö puretaan, mikäli edellä mainitut edellytykset eivät täyty, esimerkiksi museon uudisrakentamiselle annetut edellytykset lopullisesti raukeavat.
Säätiön tullessa puretuksi tai lakkautetuksi luovutetaan sen omaisuus sellaiseen tarkoitukseen, joka läheisesti liittyy säätiön harjoittamaan yleishyödylliseen toimintaan kuitenkin siten, että Suomen valtion ja Helsingin kaupungin säätiölle lahjoittama pääoma luovutetaan kokonaisuudessaan käyttämättömine tuottoineen takaisin edellä mainituille tahoille ja säätiön museokokoelmat luovutetaan opetus- ja kulttuuriministeriölle käytettäväksi edelleen museotarkoitusta varten ja säilytettäväksi museokokoelmina.
Säätiö perustetaan sen edellytyksen varaan, että museotoimintaa varten toteutetaan uudisrakennus Helsingin kaupungin Eteläsatamaan ja että Suomen arkkitehtuurimuseon säätiö sr ja Designmuseon säätiö sr sulautuvat säätiölain mukaisesti tähän Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiöön. Molempien edellytysten tulee täyttyä.
Sen lisäksi, mitä säätiölaissa on määrätty säätiön purkamisesta, säätiö puretaan, mikäli edellä mainitut edellytykset eivät täyty, esimerkiksi museon uudisrakentamiselle annetut edellytykset lopullisesti raukeavat.
Säätiön tullessa puretuksi tai lakkautetuksi luovutetaan sen omaisuus sellaiseen tarkoitukseen, joka läheisesti liittyy säätiön harjoittamaan yleishyödylliseen toimintaan kuitenkin siten, että Suomen valtion ja Helsingin kaupungin säätiölle lahjoittama pääoma luovutetaan kokonaisuudessaan käyttämättömine tuottoineen takaisin edellä mainituille tahoille ja säätiön museokokoelmat luovutetaan opetus- ja kulttuuriministeriölle käytettäväksi edelleen museotarkoitusta varten ja säilytettäväksi museokokoelmina.
13 § Siirtymäsäännökset
Säätiön ensimmäisen hallituksen nimittävät opetus- ja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki kuultuaan Suomen arkkitehtuurimuseon säätiö sr:n ja Designmuseon säätiö sr:n hallituksia. Säätiön ensimmäisessä hallituksessa voi olla enintään 9 jäsentä.
Säätiön ensimmäisen hallituksen jäsenten toimikaudet päättyvät siten, että jäsenten 1–2 toimikausi päättyy vuoden 2023 vuosikokouksen päättyessä, jäsenten 3–4 toimikausi päättyy vuoden 2024 vuosikokouksen päättyessä ja jäsenten 5–9 toimikausi päättyy vuoden 2025 vuosikokouksen päättyessä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki määräävät ensimmäiseen hallitukseen nimitettyjen henkilöiden erovuoroisuusjärjestyksen säätiötä perustettaessa. Jos osapuolet eivät pääse yksimielisyyteen erovuoroisuusjärjestyksestä, erovuoroisuusjärjestys määrätään arvalla.
Hallituksen jäsenillä, jotka valitaan paikoille 1–2, ensimmäistä toimikautta ei lasketa mukaan laskettaessa enimmäistoimikausien määrää.
Säätiön ensimmäisen hallituksen jäsenten toimikaudet päättyvät siten, että jäsenten 1–2 toimikausi päättyy vuoden 2023 vuosikokouksen päättyessä, jäsenten 3–4 toimikausi päättyy vuoden 2024 vuosikokouksen päättyessä ja jäsenten 5–9 toimikausi päättyy vuoden 2025 vuosikokouksen päättyessä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki määräävät ensimmäiseen hallitukseen nimitettyjen henkilöiden erovuoroisuusjärjestyksen säätiötä perustettaessa. Jos osapuolet eivät pääse yksimielisyyteen erovuoroisuusjärjestyksestä, erovuoroisuusjärjestys määrätään arvalla.
Hallituksen jäsenillä, jotka valitaan paikoille 1–2, ensimmäistä toimikautta ei lasketa mukaan laskettaessa enimmäistoimikausien määrää.
© 2021–2023 — Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiö
