Arkkitehtuuri- ja designmuseon uudeksi viestintä- ja brändijohtajaksi on nimitetty FM Saara Suojoki. Hän aloittaa tehtävässä 1. maaliskuuta 2026.
Saara Suojoen tehtävänä on kehittää Arkkitehtuuri- ja designmuseon yhteiskunnallista vaikuttavuutta, brändiviestintää ja kokonaisvaltaista museokokemusta. Tehtävä on uusi, ja sen tarkoituksena on vahvistaa museon kotimaista ja kansainvälistä tunnettuutta matkalla kohti uutta, vuonna 2030 avautuvaa museorakennusta Helsingin Eteläsatamassa.
”Arkkitehtuuri- ja designmuseon tulevaisuus on meille yhteiskunnallinen tehtävä. Saara Suojoen näkemys brändiviestinnästä tukee tavoitettamme olla kansainvälisesti ainutlaatuinen museo jo ennen uuden rakennuksemme avautumista. Hän tuo mukanaan vankan kokemuksen ja osaamisen siitä, miten eri toimijoita voidaan sitouttaa yhteisen vision taakse ja miten museon vaikuttavuutta rakennetaan kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti”, museonjohtaja Pilvi Kalhama perustelee valintaa.
Saara Suojoki siirtyy museoon EMMA – Espoon modernin taiteen museon kehitysjohtajan tehtävästä. Tätä ennen hän on toiminut markkinoinnin ja viestinnän johtavissa tehtävissä pääkaupunkiseudun suurissa museoissa, kuten HAM Helsingin taidemuseossa 2014–2017 ja Ateneumin taidemuseossa 2006–2014.
”Näen uuden Arkkitehtuuri- ja designmuseon kaikkien suomalaisten yhteisenä hankkeena. On innostavaa päästä rakentamaan uudenlaista museota, joka puhuttelee meitä kaikkia. Tavoitteeni on tuoda museon erityisyyttä ja ainutlaatuisuutta entistä näkyvämmin esiin jo matkalla kohti uutta museota. Samalla kun vahvistamme merkityksellistä museokokemusta, tuemme museon kasvua ja roolia tässä ajassa. Yhdessä teemme museosta ilmiön,” visioi Suojoki.
Uusi Arkkitehtuuri- ja designmuseo
Uuden Arkkitehtuuri- ja designmuseon odotetaan avautuvan Helsingin Eteläsataman Makasiinirannassa vuonna 2030. Museorakennuksesta järjestetyn anonyymin ja kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun tulokset julkaistiin syyskuussa 2025. Voittajaksi valittiin museoarkkitehtuuristaan tunnettu JKMM Arkkitehdit. Uuden museon tavoitteena on luoda puitteet kansainvälisen huipputason museotoiminnalle ja vahvistaa arkkitehtuurin ja muotoilun roolia osana yhteiskuntaa.
Uuden museon valmistumiseen asti Arkkitehtuuri- ja designmuseo toimii osoitteessa Korkeavuorenkatu 23. Museon syksyn ohjelmassa ovat muun muassa Torille! -näyttely, joka esittelee uuden museon suunnittelukilpailun tuloksia, sekä Pako Muumilaaksoon, jossa Tove Janssonin todellisia ympäristöjä tarkastellaan suhteessa muumilaakson tiloihin ennennäkemättömällä tavalla. Tutustu ajankohtaisiin näyttelyihin: admuseo.fi
ICOM-DESIGN-symposium Oslo, Norja 28.10.-1.11.2025
ICOM–DESIGN järjesti loka-marraskuun vaihteessa kansainvälisen symposiumin teemalla ”Kokoelmanäyttelyt uudelleen arvioituina”. Tilaisuus järjestettiin uudessa taiteen, arkkitehtuurin ja muotoilun kansallismuseossa Oslossa.
Arkkitehtuuri- ja designmuseon johtava tutkija Leena Svinhufvud oli yksi tapahtumaan kutsutuista pääpuhujista. Puheenvuorossaan Svinhufvud kertoi, yleisön osallistamisesta ajankohtaisissa hankkeissamme: miten yleisö on otettu mukaan suunnittelemaan uutta arkkitehtuuri- ja designmuseota sekä mitä keinoja käytämme dialogin ruokkimiseksi näyttelyissämme.
– Haluamme uudistaa tarinaa suomalaisesta arkkitehtuurista ja designista; miten kokoelmanäyttely voi vastata nykyhetken polttaviin kysymyksiin ja olla mukana rakentamassa kestävää tulevaisuutta; minkälaisten kysymysten edessä olemme?, Svinhufvud kuvailee.
ICOM-DESIGN on designmuseoissa työskentelevien asiantuntijoiden verkosto. Oslossa järjestetyssä symposiumissa keskusteltiin ensimmäistä kertaa kokoelmanäyttelyistä. Monissa museoissa ollaan juuri uudistettu tai uudistetaan parhaillaan kokoelmanäyttelyä. Symposiumissa suunnitelmistaan kertoivat asiantuntijat muun muassa V&A-museosta ja Wienin MAK-museosta.
Ammattilaisten tapaamisessa käytiin hedelmällistä keskustelua. Yhteinen havainto oli, että kokoelmanäyttelyt voivat parhaimmillaan tarjota paikan museon uudistumiselle sekä ammattilaisten ja yleisön yhteen tulemiselle. Kokoelmanäyttelyt nähdään paikkoina dialogille, joissa esineiden lisäksi yleisöt ovat keskiössä. Monissa museoissa yleisöllä on tärkeä rooli myös tiedon kartuttamisessa: yleisöltä kerätään aktiivisesti tietoa siitä, mikä kokoelmanäyttelyssä toimii, mitä siellä pitäisi esitellä ja miten.
– Ammattilaiskentällä jaetaan myös halu kehittää kokoelmanäyttelyitä niin, että pysyvistä perusnäyttelyistä siirrytään kohti dynaamista ja muuntautuvaa kokoelmien esittelyä. Myös eettiset lähtökohdat ja tavoitteet painottuivat keskusteluissa vahvasti. Nyt etsitään uudenlaisia kestäviä ratkaisuja kokoelman hallinnasta kuratointiin ja näyttelytekniikkaan, Svinhufvud tiivistää.
Symposiumin paikkana oli Norjan kansallismuseo, jonka mittavan kokoelmanäyttelyuudistuksen fasilitoi ja toteutti italialainen suunnittelutoimisto Guicciardini & Magni Architetti.
Arkkitehtuuri- ja designmuseo on julkaissut Finnassa uuden aineistopaketin ”1900-luvun suunnittelijanaisia”. Tietopaketin pohjana toimivat Naisarkkitehti kiinnostaa -kampanjan aikana kirjoitetut tekstit sekä tietopakettia varten muotoilijoista kirjoitetut uudet tekstit.
Nykyään arkkitehdin ja muotoilijan koulutusmahdollisuudet sekä työ- ja yrityselämä tarjoavat naisille aikaisempaa tasa-arvoisemmat toimintaedellytykset, mutta 1900-luvun alkupuolella asiat olivat toisin. Uudessa materiaalipaketissa on nostettu esiin naisia, jotka ovat olleet tienraivaajia ja esikuvia myöhemmille sukupolville arkkitehtuurin ja muotoilun saralla. Näiden naisten kokoelmia on tallennettu Arkkitehtuuri- ja designmuseon kokoelmiin ja nyt niitä on avattu myös Finnassa kaikkien tutkittaviksi ja inspiraatioksi.
Finna.fi on hakupalvelu, joka kokoaa satojen kotimaisten toimijoiden aineistot saman katon alle. Monipuolisilla hakutoiminnoilla pääset helposti miljoonien aineistojen äärelle ilmaiseksi.
Opi lisää:
Bertha Enwald
Bertha Enwald
Bertha Enwald (1871–1957 oli neljäs Suomessa arkkitehdiksi valmistunut nainen. Arkkitehtuuri- ja designmuseon kokoelmissa on jonkin verran Enwaldin opintoihin liittyviä piirustuksia, jotka osoittavat hänen olleen tavattoman lahjakas piirtäjä. Enwaldin arkkitehdinuraan liittyviä valokuvia museolla ei ole juuri lainkaan. Kuvassa lopputyön luonnos.
Wivi Lönn (1872–1966) oli Suomen ensimmäinen oman arkkitehtitoimistonsa perustanut nainen. Loistava piirtäjä ja matemaattisesti poikkeuksellisen lahjakas Wivi Lönn jatkoi oppikoulun jälkeen opintojaan Tampereen teollisuuskoulun rakennusmestarilinjalla, josta hän kurssinsa parhaana siirtyi arkkitehtiopintoihin Polyteknilliseen opistoon. Wivi Lönn valmistui arkkitehdiksi vuonna 1896, järjestyksessä viidentenä naisena Suomessa. Kuvassa Tampereen keskuspaloasema (1908)
Maria Schwartzberg (1873–1923) oli yksi ensimmäisiä tekstiilisuunnitteluun suuntautuneista taiteilijoista Suomessa. Hän toimi Suomen Käsityön Ystävien taiteilijana vuosina 1902–1917. Vuonna 1902 Schwartzberg kiinnitettiin Suomen Käsityön Ystävien taiteelliseksi neuvonantajaksi ja mallisuunnittelijaksi. Maria Schwartzbergin suunnittelemia tekstiilimalleja museon kokoelmassa vajaat 80. Mallien joukossa on kirjailtuja kodin tekstiilejä pöytäliinoista pannumyssyihin, ryijyjä ja muutama seinävaatekin.
Elna Kiljander (1889–1970) tunnetaan eritoten asuntojen, keittiöiden, sisustusten ja huonekalujen suunnittelijana. Hänet muistetaan myös Oy Koti – Hemmet Ab:n perustajana. Yritystoiminnan ja aktiivisen suunnittelutyön ohella Kiljander mukana myös monissa yhdistyksissä. Naisarkkitehtien Architecta-yhdistykseen hän kuului sen perustamisesta eli vuodesta 1942 lähtien. Kiljanderin piirustuskokoelma lahjoitettiin Arkkitehtuurimuseolle (nykyisin Arkkitehtuuri- ja designmuseo) vuonna 1998. Kuvassa: Porin Ensi-kodin piirustus
Eva Kuhlefelt-Ekelund (1892–1984) teki merkittävän uran erityisesti tyyppitalojen suunnittelun ja asumisratkaisujen kehittämisen parissa. Kuhlefelt-Ekelund jatkoi suunnittelutyötään aina 1960-luvun lopulle saakka. Hän kuoli 91-vuotiaana elokuussa 1984, vain joitakin kuukausia puolisonsa Hilding Ekelundin jälkeen. Arkkitehtuuri- ja designmuseo sai laajahkon, kymmeniä suunnittelukohteita ja muuta aineistoa käsittävän, kokoelman lahjoituksena arkkitehdilta itseltään vuonna 1983.
Yksi arkkitehti Elsi Borgin (1893–1958) merkittävimmistä töistä on Helsingin Lastenlinna. Hän suunnitteli kirkkoja ja hautausmaita, tehdasrakennuksia ja pankkeja ympäri Suomen, sekä grafiikkaa ja huonekaluja. Hän toteutti työn yhdessä Otto Flodinin ja Olavi Sortan kanssa. Borgin tuotantoon kuuluu lisäksi varhaiselle naisarkkitehdille poikkeuksellisen suuri määrä sakraalirakennuksia. Kuvassa Lastenlinnan interiööri, Foto Roos -valokuvaamo.
Arkkitehti Salme Setälä (1894–1980) teki uransa aikana yli kolmekymmentä rakennuskaavaa eri puolille Suomea. Virkatyönsä ohella hän suunnitteli asuintaloja, sisustuksia ja viikonloppumajoja. Hän oli myös tuottelias kirjailija: kaunokirjallisuuden sekä lasten- ja nuortenkirjojen lisäksi Setälä on kirjoittanut useita kodinsisustus- ja keittiösuunnitteluoppaita. Museon kokoelmissa on muun muassa Setälän opintojen aikaisia töitä sekä jonkin verran yksityisiä sisustus-, huonekalu- ja rakennussuunnitelmia. Kuvassa Ristiinan rakennussuunnitelma.
Gunnel Nyman (1909–1948) on yksi tunnetuimmista suomalaisista lasimuotoilijoista. Nyman oli ensimmäisiä taideteollisen koulutuksen saaneita suunnittelijoita Suomen lasiteollisuudessa. Nyman tunnetaan parhaiten taide-esineistä, kuten ilmakuplilla koristelluista vaaseista ja kristallilasista hiotuista uniikeista esineistä. Hän suunnitteli myös huonekaluja, valaisimia ja tekstiilejä. Gunnel Nymanin perikunta lahjoitti vuonna 2019 muotoilijan oman arkiston Designmuseolle. Kuvassa lasiveistos (1941), Riihimäen lasi
Aino Kallio-Ericsson (1917–2018) valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1943. Oman toimiston Kallio-Ericsson perusti vuonna 1962 ja johti vuoteen 1986 saakka. Monipuolinen arkkitehdinura piti sisällään erilaisia suunnittelutöitä, joista valtaosa oli erilaisia yksityistaloja. Hän suunnitteli myös lukuisia teollisuusrakennuksia, virastotaloja ja sairaaloita. Erityisesti hän oli perehtynyt vanhusten asumiseen.Kallio-Ericssonin piirustuskokoelma, jossa on aineistoa yhteensä viideltä vuosikymmeneltä ja yksittäisiä suunnitelmia on lähes 70. Kuvassa Helsingin Ranskalainen koulu
Raija Uosikkinen (1923–2004) oli Arabian tehtaan tunnetuin koristesuunnittelija. Hänen malleillaan koristeltuja astioita löytyy monista kodeista ja hänen suunnittelemansa tuotteet ovat myös keräilijöiden suosiossa. Raija Uosikkinen suunnitteli 1950-luvun alussa Kaj Franckin uuteen B-astiaston suositut koristeet Linnea, Polaris, Pellervo ja Hattara. Museon kokoelmassa on säilynyt lähes 2000 Uosikkisen koristeluonnosta ja -mallia.
Puutarha-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijer (o.s. Backman, 1926–2003) muistetaan parhaiten julkisista puisto- ja puutarhasuunnitelmistaan. Hänet muistetaan parhaiten julkisista puisto- ja puutarhasuunnitelmistaan. Suomalaista luontoa arvostanut Rosenbröijer suosi aina suunnittelussaan selkeyttä ja pelkistettyä tyylikkyyttä. Kotimaisia materiaaleja suosineen puutarha-arkkitehdin henkilökohtainen lempikasvi oli päivänkakkara. Kuvassa Mäntyniemen puistoalue.
Arkkitehtuuri- ja designmuseo on saanut lahjoituksena Oiva Toikan keramiikkateoksen Lemminkäinen ja saaren neitsyet (1955). Kulttuurivaikuttaja Anna-Liisa Wagerin lahjoittama teos on harvinainen esimerkki Toikan varhaisesta tuotannosta. Teokseen liittyy myös lämmin tarina pitkästä ystävyydestä.
Oiva Toikka (1931–2019) lukeutuu Suomen kansainvälisesti tunnetuimpiin muotoilijoihin. Toikka tunnetaan monipuolisista lasiesineistään ja -veistoksistaan, mutta muotoilijan uralle mahtui myös keramiikkaa, grafiikkaa, Marimekon kuoseja ja oopperapuvustuksia. Monet Toikan suunnittelemista käyttöesineistä poikkeavat suomalaisen muotoilun pelkistetystä ilmaisusta.
Kohti leikkisää ja rempseää muotokieltä
Arkkitehtuuri- ja designmuseon lahjoituksena saama Lemminkäinen ja saaren neitsyet (1955) on harvinainen esimerkki Oiva Toikan keramiikkataiteesta, jota hän loi pääasiassa Arabian ja Rörstrandin tehtailla. Se edustaa Toikan tuotannon varhaisvaihetta ja 1950-luvun studiokeramiikkaa, jossa taiteilijat uudistivat modernin keramiikan muotokieltä rohkeilla materiaali- ja tekniikkakokeiluilla.
“Se, että teos on toteutettu itsenäisesti, tekee siitä erityisen kiinnostavan”, kertoo Arkkitehtuuri- ja designmuseon kokoelmapäällikkö Susanna Thiel.
“Teoksesta näkee, että Oiva Toikka on jo löytämässä omaa ilmaisuaan. Hän on menossa kohti leikkisää ja rempseää muotokieltä, josta hänen myöhempi tuotantonsa tunnetaan”, Thiel jatkaa.
Hannu (oik.) ja Maaret Wager sekä museonjohtaja Pilvi Kalhama Lemminkäinen ja saaren neitsyet -teoksen lahjoitustilaisuudessa Arkkitehtuuri- ja designmuseossa lokakuussa 2025. Kuva: Anni Koponen
Teoksen taustalla on tarina ystävyydestä
Teoksen lahjoittaja, kulttuurivaikuttaja Anna-Liisa Wager kertoo olleensa Toikan läheinen opiskelukaveri Taideteollisessa oppilaitoksessa 1950-luvulla. Vuonna 1954 hän yhdessä puolisonsa Alf Wagerin kanssa hankki Yrjönkadun kotiinsa keramiikkauunin. Toikka viimeisteli siellä ensimmäisen suuren keramiikkateoksensa ja lahjoitti sen ystävälleen kiitokseksi uunin käytöstä. Siitä lähtien teos on ollut vuosikymmeniä osa Wagerien kodin taidekokoelmaa.
Wagerin ja Toikan ystävyys kesti läpi elämän, ja Toikka vieraili usein Wagerien kotona Tapiolassa. Yhdessä he pohtivat teoksen tulevaisuutta ja toivoivat sen päätyvän museoon.
”Halusimme, että teos löytää pysyvän kodin museosta, missä se voi kertoa Oivan varhaisesta urasta tuleville sukupolville”, kertoo Wager. ”Nyt tämä toive on toteutunut.”
Alf Wagerin piirros Wagereiden ensimmäisestä kotipoltosta uudella keramiikkauunilla uudenvuodenaattona 1954. Piirros: Wagerien päiväkirja Villa Lanten Ystävät -yhdistyksen puheenjohtaja Anna-Liisa Wager lahjoitti Oiva Toikan lintuaiheisen lasiveistoksen paavi Johannes Paavali II:lle paavin yksityisvastaanotolla 1986. Kuva: Anna-Liisa Wagerin kotialbumi
Oiva Toikan kokoelma täydentyy
Lemminkäinen ja saaren neitsyet on nyt saanut pysyvän kodin Arkkitehtuuri- ja designmuseon kokoelmissa. Anna-Liisa Wagerin kertoma tarina teoksen synnystä on tallennettu osaksi sen kokoelmatietoja. Oiva Toikan kokoelma Arkkitehtuuri- ja designmuseossa käsittää nyt 1600 teosta, ja erityisen paljon aineistoa on lasitaiteen, teollisen suunnittelun ja tekstiilitaiteen sekä puvustuksen aloilta.
Kokoelmapalvelut on suljettu muuton takia
Arkkitehtuuri- ja designmuseon kokoelmia muutetaan parhaillaan. Useammassa eri osoitteessa sijainnut kokoelma keskitetään kokoelmakeskukseen Vantaalla. Tämän vuoksi Arkkitehtuuri- ja designmuseon kokoelmaa ja arkistoja koskeva asiakaspalvelu on suljettu 1.4.2027 asti. Sulku koskee pääosin myös kokoelmiin tehtäviä lahjoituksia, joita ei oteta vastaan palvelukatkon aikana. Jo aloitetut lahjoitusneuvottelut ja -prosessit viedään loppuun, ja merkittävien esine- tai aineistolahjoitusten vastaanottamisen osalta voidaan harkinnan mukaan neuvotella mahdollisista poikkeuksista.
Arkkitehtuuri- ja designmuseon Sateenkaaripolku on normikriittinen tutkimusretki Pako Muumilaaksoon -näyttelyn läpi. Näyttelyn sisälle luotu polku tarkastelee sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta Tove Janssonin elämän ja taiteen kautta. Sateenkaaripolku avaa tilaa tulkinnoille ja henkilökohtaisille pohdinnoille: miten tilat, esineet ja kulttuuriset ihanteet muovaavat identiteettiä, ja millaisia merkityksiä ne voivat kantaa queer-näkökulmasta. Polku ei tarjoa valmiita vastauksia, vaan kutsuu katsomaan näyttelyä toisin, uteliaasti, empaattisesti ja moninaisuutta arvostaen.
Sateenkaaripolku nostaa esiin kiinnostavia ilmiöitä ja esineitä Tove Janssonin elämästä sekä ympäröivästä yhteiskunnasta sotien jälkeisessä Suomessa. Janssonin ja hänen pitkäaikaisen kumppaninsa Tuulikki Pietilän suhteesta avautuu uusia näkökulmia. Polun pisteitä seuraamalla opit esimerkiksi, mitä yhteistä on Janssonilla ja muotoilija Birger Kaipiaisella, sekä miten sateenkaareva kieli on uinut mukaan Janssonin romaaneihin ja muumilaakson hahmoihin.
Marraskuussa vietetään sateenkaarihistorian kuukautta. Sateenkaarihistoriakuukauden tavoitteena on tarkastella suomalaista historiaa ja kulttuuria LHBTIQA-näkökulmasta ja tallentaa niitä osaksi yhteistä kulttuuriperintöämme.
Seuraa sateenkaarta
Seuraa sateenkaarta
Sateenkaaripolku löytyy painettuna vihkona paikan päältä museolta. Vihon voi lainata ilmaiseksi museovierailun ajaksi. Sateenkaaripolun sisällöt löytyvät tekstiversiona myös tältä verkkosivulta.
Carson Chan on nimitetty Arkkitehtuuri- ja designmuseon kuratoriaaliseksi johtajaksi (Director of Curatorial Affairs).Chan siirtyy tehtävään New Yorkin Museum of Modern Artista (MoMA), missä hän on toiminut arkkitehtuurin ja muotoilun kuraattorina sekä Emilio Ambasz -instituutin johtajana.
Uudessa tehtävässään Carson Chan vastaa arkkitehtuuri- ja designmuseon sisällöllisestä ohjelmistosta ja toteutuksesta. Hänen vastuulleen kuuluvat laajasti museon sisällöllinen toiminta, kuten näyttelyt, kokoelmat, tutkimus, julkaisut ja yleisötyö. Chan aloittaa tehtävässään tammikuussa 2026. Hän on myös keskeisessä roolissa arkkitehtuuri- ja designmuseon kehityksessä kohtimuseon uutta kotia, joka avautuu Helsingin Eteläsatamassa vuonna 2030.
“Tavoitteemme on luoda arkkitehtuurin ja designin pohjoismainen edelläkävijämuseo, joka on innostava, monialainen ja uudella tavalla ajatteleva. Carson Chanin laaja asiantuntemus ja visionäärinen työ tukevat museomme tavoitetta saavuttaa monimuotoisia ja kansainvälisiä yleisöjä. On ilo toivottaa hänet tervetulleeksi tiimiimme”, sanoo museonjohtaja Pilvi Kalhama.
”On ainutlaatuinen etuoikeus päästä käsittelemään aikamme yhteiskunnallisia ja ekologisia haasteita arkkitehtuurin ja muotoilun keinoin uudessa museossa. Haluan jatkaa Suomen arvostettua arkkitehtuuri- ja muotoiluperinnettä ja nähdä tulevan museon kansainvälisenä suunnannäyttäjänä, joka ei ainoastaan esittele näitä aloja, vaan myös aktiivisesti muokkaa niiden tulevaisuutta”, toteaa Carson Chan.
“Työtämme ohjaa tieto muutoksen välttämättömyydestä, rohkea innovointi ja perusteellinen tutkimustyö. Itseäni motivoi halu laajentaa arkkitehtuurin ja muotoilun tarinaa uusilla ja osallistavilla näkökulmilla sekä vaikuttaa näin nykykulttuurin muotoutumiseen”, Chan jatkaa.
Chan on toiminut MoMAssa myös kestävän kehityksen työryhmässä, joka vastaa museon energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä. Hän on edistänyt monialaista keskustelua rakennetun ja luonnonympäristön suhteesta näyttelyiden, tutkimushankkeiden ja yleisöohjelmien kautta. Chanin kuratoimista näyttelyistä esimerkiksi Emerging Ecologies: Architecture and the Rise of Environmentalism (MoMA, 2023) sai laajaa kansainvälistä huomiota.
Chanin ura alkoi Berliinissä vuonna 2006, kun hän perusti yhdessä Fotini Lazaridou-Hatzigogan kanssa kokeellisen, poikkitieteelliseen vuoropuheluun kannustavan PROGRAM-projektitilan. Hän on sen jälkeen toiminut yhteiskuraattorina esimerkiksi Marrakech Biennalessa (2012) ja pääkuraattorina Biennial of the Americasissa (Denver, 2013).
Chan on seurattu arkkitehtuurin alan vaikuttaja, puhuja ja tuottelias kirjoittaja, jonka tekstejä on julkaistu useissa kansainvälisissä taide- ja arkkitehtuurijulkaisuissa sekä taitelija- ja arkkitehtimonografioissa. Hänen työskentelytavalleen on luonteenomaista osallistaa laajasti erilaisia yleisöjä ja mahdollistaa ajankohtaista keskustelua. Hän on valmistunut arkkitehdiksi Cornellin yliopistosta, suorittanut maisterin tutkinnon Harvardin Graduate School of Designissa ja tekee väitöskirjatutkimusta Princetonin yliopistossa ympäristöliikkeen ja sodanjälkeisen akvaariorakentamisen suhteesta Yhdysvalloissa.
Arkkitehtuuri- ja designmuseon kokoelmaa ja arkistoja koskeva asiakaspalvelu on suljettu 1.3.2025–1.4.2027.
Kokoelmien asiakaspalvelujen sulku koskee kuvapalvelua, arkistoja ja muiden arkistotyyppisten kokoelmien käyttöä, esine- ja taideteoslainoja sekä teosten sijoitustoimintaa. Sulku koskee myös pääosaa kokoelmiin ja arkistolle tehtäviä aineistolahjoituksia, joita ei oteta vastaan palvelukatkon aikana. Jo aloitetut lahjoitusneuvottelut ja -prosessit saatetaan loppuun, ja merkittävien esine- tai aineistolahjoitusten vastaanottamisen osalta voidaan harkinnan mukaan neuvotella mahdollisista poikkeuksista.
Kokoelmien asiakaspalvelun sulkeminen on osa museon kokoelmatoiminnan ja -tilojen kehittämistä. Arkkitehtuuri- ja designmuseo hallinnoi Arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön kokoelmaa. Kokoelmat käsittävät noin 75 000 esinettä, 250 000 valokuvaa, 850 pienoismallia ja 650 000 piirrosta.
Arkkitehtuuri- ja designmuseo toimii tällä hetkellä kahdessa rakennuksessa Korkeavuorenkadulla D-talossa ja Kasarmikadulla A-talossa. A-talo sulkeutuu yleisöltä 14.9.
Muuttoa on tehty kesän aikana, kun esimerkiksi paloja arkkitehtuurin historiaa esittelevä Arkkitehtuurimme vuosikymmenet -kokoelmanäyttelystä on siirretty osaksi D-talon Utopia nyt -kokoelmanäyttelyä. A-talossa toimineen kaupan valikoima siirtyy osaksi D-talossa sijaitsevaa museokauppaa.
Kirjaston toiminta nykyisessä toimipisteessä Kasarmikatu 24:ssä jää tauolle 14.9., kun kirjasto valmistautuu muuttamaan uusiin toimitiloihin. Museo mahdollistaa kirjaston sulun aikana yli vuoden mittaiset laina-ajat. Kirjastosta lainatun aineiston voi pitää käytössä syyskuun 2026 loppuun. Kaikki eräpäivät siirretään päivämäärälle 30.9.2026 kirjaston sulkemisen jälkeen. Vielä ensi viikolla ehtii siis käydä lainaamassa aineistoa koko vuodeksi!
A-taloon, elo aikaisemman Arkkitehtuurimuseon päärakennukseen pääsee tutustumaan tarkemmin vielä Open House Helsinki -tapahtuman yhteydessä. Sunnuntaina 14.9. järjestetään kaksi opastettua kierrosta, joita vetää Arkkitehtuuri- ja designmuseon yleisöpalveluiden johtaja Arja-Liisa Kaasinen.
Pohjoismaiden suurin monialainen muotoilufestivaali Helsinki Design Week rantautuu jälleen kaupunkiin ja verkkoon. Arkkitehtuuri- ja designmuseossa on runsaasti ohjelmaa koko tapahtuman ajan.
Voit tutustua museoiden festivaaliohjelmaan tällä sivulla. Tervetuloa mukaan!
Arkkitehtuuri- ja designmuseon tapahtumat 5.–14.9.2025
Lauantai 6.9. klo 14 Kävelykierros: Historiallisen Helsingin arkkitehtuuri suomeksi klo 16 Kävelykierros: Historiallisen Helsingin arkkitehtuuri englanniksi klo 13 Yleisöopastus suomeksi D-talossa (Korkeavuorenkatu 23) klo 14 Yleisöopastus suomeksi A-talossa (Kasarmikatu 24)
Tiistai 9.9. klo 16–17:30 Luonnostelukurssi – alustajina Aalto+Aalto klo 16.30–17.45 Verkkotapahtuma: Celebrating the Everyday klo 17 Yleisöopastus suomeksi D-talossa (Korkeavuorenkatu 23) klo 18 Yleisöopastus suomeksi A-talossa (Kasarmikatu 24)
Keskiviikko 10.9. klo 17 Etäopastus Maija Lavosen näyttelyyn englanniksi Office Pong, kutsulla (TBA)
Torstai 11.9. klo 15 Kävelykierros: Modernin Helsingin arkkitehtuuri englanniksi klo 17 Kävelykierros: Modernin Helsingin arkkitehtuuri suomeksi
Lauantai 13.9. klo 14 Kävelykierros: 1970-luvun Vuosaaren arkkitehtuuri suomeksi klo 15 Kudottu värikollaasi -työpaja suomeksi klo 16 Kävelykierros: 1970-luvun Vuosaaren arkkitehtuuri englanniksi klo 13 Yleisöopastus suomeksi D-talossa (Korkeavuorenkatu 23) klo 14 Yleisöopastus suomeksi A-talossa (Kasarmikatu 24)
Tutustu tapahtumiin
Kävelykierros: Historiallisen Helsingin arkkitehtuuri Lauantai 6.9. klo 14 suomeksi ja klo 16 englanniksi
Historiallinen Helsinki -arkkitehtuurikävelyllä kuullaan, mikä tekee Helsingistä kaupungin, joka se tänä päivänä on. Suomen historiaa, avainhenkilöitä sekä rakennusmateriaaleista ja -tekniikoita avaavan kävelyn aikana tutustumme Helsinkiä määrittäviin upeisiin rakennuksiin, jotka heijastavat kaupungin rikasta historiaa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen tästä.
Yleisöopastukset Maija Lavonen – Hiljaisia monumentteja -näyttelyyn Lauantai 6.9. klo 13 suomeksi Tiistai 9.9. klo 17 suomeksi Lauantai 13.9. klo 13 suomeksi
Opastus sisältyy museolipun hintaan.
Kuva: Anni koponen
Yleisöopastukset Marie-José Van Heen -näyttelyyn Lauantai 6.9. klo 14 suomeksi Tiistai 9.9. klo 18 suomeksi Lauantai 13.9. klo 14 suomeksi
Opastus sisältyy museolipun hintaan.
Luonnostelukurssi Marie-José Van Heen hengessä – alustajina Aalto+Aalto Tiistai 9.9. klo 16–17:30
Luonnostelukurssilla Marie-José Van Heen hengessä opit visualisoimaan ja kommunikoimaan arkkitehtuuria ja tilaa. Kurssi avaa luonnostelun mahdollisuuksia erilaisten harjoitusten kautta ja käsivarapiirustuksen työkaluja ja menetelmiä käyttäen. Kurssilla opit havainnointia, visuaalisten muistiinpanojen tekemistä ja tutustut erilaisten luonnostelutekniikoiden käyttöön. Lue lisää ja varaa paikkasi tästä.
Celebrating the Everyday – Marie-José Van Hee’s Architecture in Dialogue with Aalto Tiistai 9. syyskuuta 2025 klo 16.30–17.45 (Suomen aikaa / EEST / UTC+3) Zoomissa
Tämä keskustelu tuo yhteen arkkitehdit Sam De Vochtin ja Sofia Nivartin tarkastelemaan, millaisia yhtymäkohtia löytyy tunnetun belgialaisarkkitehdin Marie-José Van Heen sekä Alvar, Aino ja Elissa Aallon työn välillä. Marie-José Van Hee sai arvostetun Alvar Aalto -mitalin vuonna 2024, mitalin 15. saajana. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan.
Etäopastus Maija Lavosen näyttelyyn Keskiviikko 10.9. klo 17 englanniksi
Jos et syystä tai toisesta pääse museovierailulle paikan päälle Helsinkiin voit vierailla näyttelyssä etäopastuksellemme! Etäopastukset toteutetaan suorina lähetyksinä Arkkitehtuuri- ja designmuseon Facebook-tilillä kerran kuussa keskiviikkoisin.
Kävelykierros: Modernin Helsingin arkkitehtuuri Torstai 11.9. klo 15 englanniksi klo 17 suomeksi
Arkkitehtuurikävelyllä tarkastellaan estetiikkaa, materiaaleja ja niitä yhteiskunnallisia olosuhteita, jotka muovasivat modernin arkkitehtuurin kehitystä Helsingissä 1930-luvulta vuoteen 2018. Kävelyn aikana tutustutaan keskustan kiehtoviin toimistorakennuksiin, tavarataloihin, koulutusrakennuksiin sekä muihin julkisiin rakennuksiin. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan.
Kävelykierros: 1970-luvun Vuosaaren arkkitehtuuri suomeksi Lauantai 13.9. klo 14 suomeksi & klo 16 englanniksi
Helsingin suurin kaupunginosa Vuosaari on muuttunut arkkitehtuuriltaan ja kaupunkisuunnittelultaan vuosikymmenestä toiseen. Kävelykierroksella tutustutaan Vuosaaren arkkitehtuuriin ja lähiöön 1970-luvun näkökulmasta. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan.
Kudottu värikollaasi -työpaja Lauantai 13.9. klo 15 suomeksi
Tule mukaan kutomaan omaa värikollaasi ammattilaisen ohjaamana – yksin tai kaverin kanssa! Kudottu värikollaasi -työpajassa opetellaan tekemään tekstiilikudelmaa herkullisen värillisillä langoilla. Työpajan aluksi tutustutaan lyhyesti näyttelyn kohokohtiin, jonka jälkeen siirrytään kudonnan pariin työpajatilaan. Ilmoittaudu mukaan tästä.
20241204 AD/ Arkkitehtuuri ja Designmuseo/ oyy/ Lavonen työpaja/ markkinointikuva kuva: Anni Koponen
Maija Lavonen (1931–2023) on Suomen merkittävimpiä suunnittelijoita ja kansainvälisesti tunnustettu tekstiilitaiteen uudistaja. Pitkän uransa aikana hän kehitti uusia tekniikoita, ravisteli ryijyperinnettä ja oli luomassa Suomeen tekstiilitaiteen kultakautta. Hän oli koko elämänsä edelläkävijä, joka vielä yli 80-vuotiaana loi ennennäkemätöntä valotaidetta optisista kuiduista.
Näyttely kutsuu sisälle Etelä-Hollannissa sijaitsevaan taloon, jonka Van Hee on suunnitellut. Kodin oleskelutilat, kuten ruokailu- ja olohuone, keittiö ja kapea terassi – on rakennettu näyttelyyn niiden oikeassa mittakaavassa. Vastapainona kaupungin hälinälle, voit astua vähäeleisen tilan rauhaan. Näyttely on suunniteltu yhteistyössä itse Marie-José Van Heen kanssa, ja se esittelee myös muut hänen keskeiset kohteensa.
Purkamatta paras -näyttely haastaa pohtimaan vaihtoehtoja rakennusten purkamiselle.Suomessa puretaan tällä hetkellä vuosittain yhtä paljon rakennuksia kuin purkamisen huippuvuosina 1960–70-luvuilla. Tuolloin menetettiin esimerkiksi vuosisadan alun jugendtaloja ja kokonaisia puutaloalueita, joiden kohtaloa on nykynäkökulmasta vaikea käsittää. 2020-luvulla purku-uhan alle joutuvat yhä nuoremmat rakennukset. Erityisen paljon puretaan rakennuksia 1960- ja -70-luvuilta.
Tule tutustumaan Helsingin arkkitehtuurin historiallisiin kerrostumiin! Chicagolainen Gayle McKeen johdattaa sekä paikalliset että matkailijat arkkitehtuurikävelyille kaupungin eri alueille.
Gayle McKeen on kokenut opas, joka on väitellyt valtiotieteestä Chicagon yliopistossa. Hän on opettanut yliopistoissa Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Arkkitehtuuria rakastavan McKeenin juuret ovat Suomessa, ja hän on opastanut huippusuosittuja kierroksia Helsingissä jo vuodesta 2017.
Aikataulu
Perjantaina 25.7.2025 klo 13.00–15.00 Historiallisen Helsingin arkkitehtuuri
Lauantaina 26.7.2025 klo 11.00–13.00 Ullanlinnan arkkitehtuuri
Keskiviikkona 13.8.2025 klo 11.00–13.00 Ullanlinnan arkkitehtuuri
Perjantaina 15.8.2025 klo 17.00–19.00 Modernin Helsingin arkkitehtuuri
Keskiviikkona 27.8.2025 klo 16.00–18.00 Ullanlinnan arkkitehtuuri
Osallistuminen
Kullekin arkkitehtuurikävelylle varataan erikseen paikka ilmoittautumalla tapahtuma-alustallamme. Lippu maksetaan verkkokaupassa etukäteen ja ilmoittautuminen on sitova.
Näytä sähköpostissa saamasi varausvahvistus oppaalle ennen kierroksen alkua.
Hinta: 15 € / henkilö Kesto: 90 min Kieli: englanniksi
Historiallisen Helsingin arkkitehtuuri
Historiallinen Helsinki -arkkitehtuurikävelyllä kuullaan, mikä tekee Helsingistä kaupungin, joka se tänä päivänä on. Suomen historiaa, avainhenkilöitä sekä rakennusmateriaaleista ja -tekniikoita avaavan kävelyn aikana tutustumme Helsinkiä määrittäviin upeisiin rakennuksiin, jotka heijastavat kaupungin rikasta historiaa.
Kävely alkaa Arkkitehtuuri- ja designmuseon D-talosta (entinen Designmuseon rakennus, Korkeavuorenkatu 23, 00130 Helsinki) ja päättyy viimeiseen kohteeseen Helsingin päärautatieasemalle (Kaivokatu 1, 00100 Helsinki). Kävelyn kesto on noin 1 tunti 30 minuuttia.
Arkkitehtuurikävelyllä tarkastellaan estetiikkaa, materiaaleja ja niitä yhteiskunnallisia olosuhteita, jotka muovasivat modernin arkkitehtuurin kehitystä Helsingissä 1930-luvulta vuoteen 2018. Kävelyn aikana tutustutaan keskustan kiehtoviin toimistorakennuksiin, tavarataloihin, koulutusrakennuksiin sekä muihin julkisiin rakennuksiin.
Kävely alkaa Arkkitehtuuri- ja designmuseon D-talosta (entinen Designmuseon rakennus, Korkeavuorenkatu 23, 00130 Helsinki) ja päättyy viimeiseen kohteeseen Helsingin keskustaan. Kävelyn kesto on noin 1 tunti 30 minuuttia.
Arkkitehtuurikävelyllä tarkastellaan kaupunkisuunnittelua kahden Helsingin kauneimman, puistoistaan ja värikkäistä jugend-asuinrakennuksistaan tunnetun, kaupunginosan taustalla. Kävelyn aikana kuljetaan kohti viihtyisää Ullanlinnan merenrantaa, josta jatketaan matkaa Eiran kaupunginosaan.
Kävely alkaa Arkkitehtuuri- ja designmuseon D-talolta (entinen Designmuseon rakennus, Korkeavuorenkatu 23, 00130 Helsinki) ja päättyy viimeiseen kohteeseen Eiran sairaalalle (Laivurinkatu 29, 00150 Helsinki). Kävelyn kesto on noin 1 tunti 30 minuuttia.
