Tule tutustumaan Helsingin arkkitehtuurin historiallisiin kerrostumiin! Chicagolainen Gayle McKeen johdattaa sekä paikalliset että matkailijat arkkitehtuurikävelyille kaupungin eri alueille.
Gayle McKeen on kokenut opas, joka on väitellyt valtiotieteestä Chicagon yliopistossa. Hän on opettanut yliopistoissa Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Arkkitehtuuria rakastavan McKeenin juuret ovat Suomessa, ja hän on opastanut huippusuosittuja kierroksia Helsingissä jo vuodesta 2017.
Aikataulu
Perjantaina 25.7.2025 klo 13.00–14.30 Historiallisen Helsingin arkkitehtuuri
Lauantaina 26.7.2025 klo 11.00–12.30 Ullanlinnan arkkitehtuuri
Keskiviikkona 13.8.2025 klo 11.00–12.30 Ullanlinnan arkkitehtuuri
Perjantaina 15.8.2025 klo 17.00–18.30 Modernin Helsingin arkkitehtuuri
Keskiviikkona 27.8.2025 klo 16.00–17.30 Ullanlinnan arkkitehtuuri
Osallistuminen
Kullekin arkkitehtuurikävelylle varataan erikseen paikka ilmoittautumalla tapahtuma-alustallamme. Lippu maksetaan verkkokaupassa etukäteen ja ilmoittautuminen on sitova.
Näytä sähköpostissa saamasi varausvahvistus oppaalle ennen kierroksen alkua.
Hinta: 15 € / henkilö Kesto: 90 min Kieli: englanniksi
Historiallisen Helsingin arkkitehtuuri
Historiallinen Helsinki -arkkitehtuurikävelyllä kuullaan, mikä tekee Helsingistä kaupungin, joka se tänä päivänä on. Suomen historiaa, avainhenkilöitä sekä rakennusmateriaaleista ja -tekniikoita avaavan kävelyn aikana tutustumme Helsinkiä määrittäviin upeisiin rakennuksiin, jotka heijastavat kaupungin rikasta historiaa.
Kävely alkaa Arkkitehtuuri- ja designmuseon D-talosta (entinen Designmuseon rakennus, Korkeavuorenkatu 23, 00130 Helsinki) ja päättyy viimeiseen kohteeseen Helsingin päärautatieasemalle (Kaivokatu 1, 00100 Helsinki). Kävelyn kesto on noin 1 tunti 30 minuuttia.
Arkkitehtuurikävelyllä tarkastellaan estetiikkaa, materiaaleja ja niitä yhteiskunnallisia olosuhteita, jotka muovasivat modernin arkkitehtuurin kehitystä Helsingissä 1930-luvulta vuoteen 2018. Kävelyn aikana tutustutaan keskustan kiehtoviin toimistorakennuksiin, tavarataloihin, koulutusrakennuksiin sekä muihin julkisiin rakennuksiin.
Kävely alkaa Arkkitehtuuri- ja designmuseon D-talosta (entinen Designmuseon rakennus, Korkeavuorenkatu 23, 00130 Helsinki) ja päättyy viimeiseen kohteeseen Helsingin keskustaan. Kävelyn kesto on noin 1 tunti 30 minuuttia.
Arkkitehtuurikävelyllä tarkastellaan kaupunkisuunnittelua kahden Helsingin kauneimman, puistoistaan ja värikkäistä jugend-asuinrakennuksistaan tunnetun, kaupunginosan taustalla. Kävelyn aikana kuljetaan kohti viihtyisää Ullanlinnan merenrantaa, josta jatketaan matkaa Eiran kaupunginosaan.
Kävely alkaa Arkkitehtuuri- ja designmuseon D-talolta (entinen Designmuseon rakennus, Korkeavuorenkatu 23, 00130 Helsinki) ja päättyy viimeiseen kohteeseen Eiran sairaalalle (Laivurinkatu 29, 00150 Helsinki). Kävelyn kesto on noin 1 tunti 30 minuuttia.
Formations-näyttely luo odotukset muodin ja pukeutumisen uuteen aikaan
Huiman suosion saavuttanut Formations-muotinäyttely sai jatkoa! Suunnittelija Sofia Ilmosen modulaarista vaatesuunnittelua avaava näyttely on otettu osaksi Arkkitehtuuri- ja designmuseon kesän näyttelyohjelmistoa. Formations nähtiin museossa alun perin toukokuussa osana Fashion in Helsinki -viikon ohjelmaa. Näyttely on avoinna 8.7.–2.8.2025 ja siihen on vapaa pääsy. Arkkitehtuuri- ja designmuseo on kesäkaudella auki joka päivä.
Suunnittelija Sofia Ilmosen Formations-näyttely on matka modulaarisen muodin mahdollisuuksiin. Miltä näyttää kaunis, kestävä, inklusiivinen ja muuntautuva vaatetus? Ilmosen filosofiassa yksi vaate voi olla samanaikaisesti monta: paidasta voi tulla hame, hameesta housut. Kokoelman jokainen vaate rakentuu samankaltaisista neliönmuotoisista moduuleista, joita voi niiden rakenteen ansiosta yhdistellä.
”Modulaarisuus tarkoittaa minulle sitä, että vaatteet rakennetaan rakennuspalikoista. Palaset kiinnitetään toisiinsa kaksikantaisilla napeilla, mikä mahdollistaa sen, että ne voidaan purkaa osiin ja koota aina uudella tavalla. Minulle tämä on vaatteen pitkäikäisyyden ajattelemista uudella tavalla,” Ilmonen kertoo.
Modulaarisuus ei kuitenkaan ole vain tekninen ratkaisu, vaan ennen kaikkea uusi tapa ajatella vaatetusta, omistamista ja muotia. Keskiosassa näyttelyä on vaatekaappi-installaatio, jossa Ilmonen leikittelee ajatuksella tulevaisuuden vaatekaapista.
”Mitä jos vaatekaappi olisikin sellainen pino moduuleja ja rakennusosasia, joita vaatteiden rakentamiseen tarvitaan? Jokainen voi sitten itse koota vaatteen juuri sen hetken tarpeeseen ja haluun sopivaksi.”
Ilmosen konsepti yhdistää useita kestävän kehityksen teemoja. Suunnittelijalle itselleen tärkeää on vaatteiden pitkäikäisyys, joka syntyy niiden muuntautuvuudesta.
”Itse kutsun vaatteitani koottomiksi. Modulaarisen rakenteen avulla, vaatteita voidaan kuroa erilaisille kehoille sopivaksi ja niitä on helppo muuttaa kehon muutosten mukaan. Me ihmisinä muutumme jatkuvasti, joten miksi vaatekin ei muuttuisi meidän mukanamme.”
Suosittujen opastettujen arkkitehtuurikierrostemme lisäksi tarjoamme tänä kesänä uutta. Museon arkkitehtuurin asiantuntijat ovat laatineet audiokierroksen, jonka avulla voit tutustua 24 kiinnostavaan arkkitehtuurikohteeseen Helsingin keskustassa. Kulje rauhassa omaan tahtiisi katsellen ja kuunnellen.
Kierrosta on mahdollista seurata 28 eri kielellä. Kierroksen hinta on 4,99 € ja se sisältää viikon käyttöoikeuden. Viikon aikaikkuna mahdollistaa oppaan joustavan käytön. Voit kokea kierroksen kokonaisuutena, kuunnella yksittäisiä kohteita silloin, kun satut kävelemään niiden ohi tai edetä muutaman kohteen kerrallaan oman aikataulusi mukaan. Sisältöön on mahdollista palata myös uudestaan.
Toivotamme hyviä hetkiä Helsingin arkkitehtuurin helmien parissa!
Arkkitehtuuri- ja designmuseo on avoinna läpi kesän, satoi tai paistoi. Museo koostuu kahdesta rakennuksesta ja useista näyttelyistä – kaikkiin pääset yhdellä lipulla. Näyttelyiden lomassa voit pyörähtää kahdessa museokaupassa, kahvilassa, kirjastossa ja leikkihuoneessa. Tervetuloa viihtymään koko perheen voimin! Alle 18-vuotiaat vierailevat aina ilmaiseksi.
Nauti kaupungin tunnelmasta kahvilassa ja kesäpihalla
Taito Cafe -kahvilassa (Korkeavuorenkatu 23) voit lounastaa, piipahtaa kahville ja leivokselle tai nauttia viinilasillisesta ystävien kanssa. Museon kahvilalla on pöytiä myös ulkona.
Helsingin kaupungin Kesäkadut valloittavat museon etupihan. Vehreällä keitaalla voit viettää aikaa leikkien, terassilla istuen tai keinussa lekotellen. Pihalta löydät lähimmän kaupunkipyöräaseman!
D-talon eteen levittäytyvän kesäkadun vehreää tunnelmaa jatkavat Johanneksen kirkon puisto ja kirkon vieressä oleva nurmirinne, johon niin paikalliset kuin matkailijat pysähtyvät istuskelemaan.
Museosta löydät kaksi kivijalkakauppaa. Kauppojen valikoimaa on kuratoitu erilaisin painotuksin ja tuotteet edustavat eri suunnittelualoja. Myytävänä on ikonisia designesineitä ja arkkitehtuurikirjoja, muotia, lasia ja keramiikkaa. Valikoimasta löydät myös korusuunnittelijoiden, graafisten suunnittelijoiden ja kuvittajien tuotteita.
Vinkki: Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon museokauppojen lahjakortti on inspiroiva lahja kaikenikäisille juhlijoille juhlan aiheesta riippumatta! Lahjakortti käy molemmissa museokaupoissa.
Pajoja, tapahtumia, opastuksia ja arkkitehtuurikierroksia
Jos kaipaat ohjattua tekemistä tai mahdollisuutta tehdä itse, askarella ja olla luova, tutustu moninaisiin tapahtumiimme. Suositut Arkkitehtuurikävelymme pyörivät koko kesän ja niihin voit tutustua tapahtuma-kalenteristamme. Voit osallistua myös erilaisille avoimille ja varattaville opastuksille.
Museon A-talossa (Kasarmikatu 24) kaikki katutason palvelut ja tilat ovat ilmaisia ja niissä voi viettää aikaa pääsylippua lunastamatta. Voit tulla kirjastoon selaamaan alan ajankohtaisia kansainvälisiä ja kotimaisia lehtiä tai upeaa arkkitehtuurikirjallisuuden kokoelmaa, pitämään kokouksen tai muun pienen tilaisuuden, varata kirjaston oman julkisen tapahtumasi järjestämiseen tai vain hengähtää rauhallisessa tilassa. Kirjasto on auki museon aukioloaikojen mukaisesti, ja voit vierailla siellä milloin tahansa päivän aikana. Samassa kerroksessa sijaitsee myös lasten leikkihuone, jonne voi maksutta tulla hengähtämään esimerkiksi kaupunkipäivän tai museovierailun lomassa.
Bonus: Luonteikkaat portaikot
Kautta vuosien kävijät ovat ihastelleet Arkkitehtuuri- ja designmuseon portaikkoja. D-talossa ihastusta herättävät aulan molemmissa päädyissä sijaitsevien porraskaiteiden toistuva koristekuvio. Tiesitkö, että rakennus oli ennen koulu ja porraskaiteiden päällä olevilla nupeilla oli myös käytännöllinen tarkoitus? Nuppikoristeilla koitettiin estää lapsia liukumasta alas kaiteita pitkin.
Arkkitehtuurimuseon rakennusta puolestaan hallitsee Suomen komeimpiin lukeutuva uusrenessanssiportaikko. Porrashuone kattaa kolmanneksen koko rakennuksesta, sillä arkkitehti Magnus Schjerfbeckin tieteellisille seuroille suunnittelemasta talosta valmistui 1899 vain keskiosa. Jäädessään näin kesken, nousee portaikko jo itsessään teosmaiseksi, luoden rakennukseen uniikin tunnelman. Museorakennusten portaikoista on tullut suosittu paikka hääkuvauksille.
Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon anonyymissä ja kansainvälisessä suunnittelukilpailussa hyödynnettiin yhteiskehittämistä ennennäkemättömässä laajuudessa. Tavoitteena oli vaikeuttaa tuomariston työtä tekemällä kaikista finalistiehdotuksista mahdollisimman hyviä.
Kirjoittanut Tommi Laitio
Suomi elää ja hengittää muotoilusta ja arkkitehtuurista. Suomalainen design-perinne on maailmanlaajuisesti tunnettua, kansallinen ylpeydenaihe ja yksi tärkeimmistä syistä matkustaa Suomeen. Kun Suomen valtio ja Helsingin kaupunki perustivat vuonna 2022 Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön uuden, maailmanluokan museon rakentamiseksi yhdessä säätiökumppanien kanssa, odotukset eivät olisi voineet olla korkeammalla.
Arkkitehtuurin ja muotoilun yhdistäminen yhdeksi museoksi on ollut vuosikymmenten projekti. Uuden museon tavoitteena on demokratisoida arkkitehtuurin ja muotoilun työkaluja sekä lisätä tietoisuutta siitä, kuinka muotoilulla voidaan rakentaa kestävämpää tulevaisuutta. Museon tontti on osa Helsingin siluettia Presidentinlinnan, Helsingin kaupungintalon ja kahden katedraalin rinnalla. Museon 150 miljoonan euron peruspääoma kerättiin aikana, jolloin useimmat museot, taiteilijat ja taideinstituutiot kohtasivat leikkauksia. Kyseessä ei ole mikä tahansa museo, vaan nimenomaan arkkitehtuurin ja muotoilun museo.
Kaikista näistä syistä sekä museon toteutustavan että tuloksen on oltava maailmanluokkaa.
Anonyymiyden ja osallisuuden tasapaino
Keskustelut suomalaisen arkkitehtikunnan kanssa osoittivat, että jokainen arkkitehti Suomessa ja ulkomailla halusi voittaa tämän kilpailun. Samanaikaisesti sekä Suomen arkkitehtiliitto SAFA että julkiset rahoittajat vaativat kilpailun noudattavan 150-vuotista suomalaista perinnettä: kaksivaiheista ja anonyymia kilpailua. Tuomaristo arvioi ja valitsee finalistit anonyymisti. Finalistit saavat kehitysapurahan lopullisen ehdotuksen työstämiseen. Suunnittelijoiden henkilöllisyys paljastetaan vasta voittajan valinnan jälkeen. EU-lainsäädännön mukaan kilpailu tuli toteuttaa koko EU:n alueella julkisena hankintana.
Suomen kilpailuperinne on syystäkin ylpeyden aihe. Anonymiteetin ajatuksena on poistaa ennakkoasenteita ja antaa työn puhua puolestaan, olipa kyseessä konkari tai vastavalmistunut arkkitehti. Useat merkittävät suomalaiset arkkitehdit ovat tehneet läpimurtonsa anonyymeissä kilpailuissa. Ne ovat tuottaneet ikonisia rakennuksia, kuten Paimion parantolan (Alvar Aalto, 1933) ja Helsingin keskustakirjasto Oodin (Arkkitehtitoimisto ALA, 2018).
Samanaikaisesti museohanke on erittäin monimutkainen. Museorakennus on osa suurempaa Eteläsataman kehityshanketta, mikä edellyttää koordinointia. Julkinen rahoitus toi mukanaan moraalisen velvoitteen osallisuuteen ja yhteiskehittämiseen. Myös museon työntekijöillä on tärkeää ja syvällistä asiantuntemusta museon erityisolosuhteista, joka olisi ollut hölmöä jättää hyödyntämättä.
Tarvittiin siis kilpailuprosessi, joka yhdisti ensi silmäyksellä ristiriitaiset tavoitteet: yhteiskehittämisen ja anonymiteetin. Arviointiin haluttiin tuoda tavallista laajemmin näkökulmia ja asiantuntemusta, mutta samalla varmistaa anonymiteetti tuomariston työssä. Anonymiteetin vaarantuminen voisi johtaa oikeusprosesseihin, viivästyksiin, luottamuksen menetykseen – tai jopa koko kilpailun uusimiseen.
Vaihe 1: Finalistien valinnan tukeminen
Perinteen ja odotusten mukaisesti suunnittelukilpailulle haettiin hyväksyntä Suomen arkkitehtiliiton SAFA:n kilpailutoimikunnalta, joka myös nimesi kaksi jäsentä tuomaristoon. Kuukausien neuvottelujen tuloksena oli paranneltu versio perinteisestä kaksivaiheisesta kilpailusta.
Oodista (544 ehdotusta) ja Guggenheimin (1715 ehdotusta) kilpailusta tiedettiin, että ensimmäinen vaihe houkuttelee valtavan määrän osallistujia. Tavoitteena ei ollut rikkoa ennätyksiä, minkä vuoksi kilpailun ehtoja rajattiin tietoisesti. Ehdotuksen maksimipituus oli 12 sivua, ja osallistuminen rajattiin valmistuneisiin arkkitehteihin.
Arvio osui oikeaan – kilpailuun saapui 624 ehdotusta. Kaikki ehdotukset julkaistiin verkossa Helsinki Design Weekin aikana syyskuussa 2024.
Tuomariston ensimmäinen etappi oli semifinalistien lista: 20–30 ehdotusta, jotka parhaiten vastasivat kilpailuohjelmassa asetettuihin kunnianhimoisiin vaatimuksiin.
Tavallisesti tuomariston tekemää finalistien valintaa tuetaan asiantuntija-arvioilla kaavoittajilta, rakennesuunnittelijoilta ja talousasiantuntijoilta. Me halusimme mennä pidemmälle.
Museokokemukselle on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet. Siksi oli tärkeää, että asiantuntemus museotoiminnasta ja urbaanista kulttuurista nostettiin finalistien valinnassa samalle tärkeyden tasolle kuin kustannuslaskenta, kaupunkikuva tai rakenteet. Rekrytoimme kansainvälisesti tunnustettuja urbaanin kulttuurin ja museotoiminnan asiantuntijoita, jotka eivät olleet sidoksissa kilpailun järjestäjätahoon. Heidän tehtävänsä vastasi insinöörien, arkkitehtien ja kaupunkisuunnittelijoiden toimeksiantoa: antaa yksityiskohtaista palautetta oman erikoisalansa näkökulmasta – esimerkiksi näyttelysuunnittelusta, museologistiikasta, kaupunkitapahtumista, ravintolatoiminnasta ja asiakaskokemuksesta.
He kommentoivat muun muassa sitä, kuinka hyvin tekniset tilat soveltuivat suurikokoisten esineiden siirtämiseen, kuinka toteuttamiskelpoisia audiovisuaaliset kokemukset olivat museon sisällä ja sen ulkopuolella, miten työpajatilat toimisivat lapsille, ja kuinka hyvin suunnitelma osoitti ymmärrystä kirjaston merkittävästä roolista tutkimukselle. Riippumattomana koko sidosryhmäprosessin fasilitaattorina tiivistin tämän palautteen lyhyiksi muistioiksi tuomaristoa varten.
Tuomaristo julkisti viisi finalistia 18. joulukuuta 2024. Hyväksyttyään kilpailun toisen vaiheen ehdot, kuten teknisen asiantuntemuksen lisäämisen suunnittelutiimeihin, kukin finalisti sai 50 000 euroa kehittääkseen lopullista ehdotustaan.
Finalistiehdotusten viisi ensimmäistä sivua julkaistiin Helsingin kaupungin Kerro kantasi -palvelussa. Keskustelu verkossa oli vilkasta, kriittistä ja osoitti arkkitehtuurin ymmärrystä. Monet kommentit keskittyivät yksittäisten ehdotusten kritisoimiseen tai peräänkuuluttivat näyttävää ”wow-arkkitehtuuria”. Joidenkin kommenttien perusteella heräsi kysymys, toimiko verkkoalusta myös purkukanavana arkkitehdeille ja muille suunnittelualan ammattilaisille, jotka olivat käyttäneet satoja työtunteja ehdotuksensa tekemiseen – saaden lopulta vain kielteisen päätöksen.
Jälkikäteen ajateltuna kilpailun järjestäjätaho olisi voinut olla selkeaämmin viestiä, että voittajaa ei valita julkaistun materiaalin perusteella, vaan finalisteilla olisi kuukausia aikaa kehittää tai jopa radikaalisti muuttaa ehdotustaan saamansa palautteen pohjalta.
Tavallisesti finalistitiimit kehittävät ehdotustaan pelkästään kirjallisen tuomaripalautteen perusteella. Halusimme mennä pidemmälle. Päätimme tehdä jotakin, mitä ei ole Suomessa aiemmin tehty tässä mittakaavassa: tarjota kaikille finalistitiimeille asiantuntijakonsultointia toiminnallisuudesta ja käyttäjäkokemuksesta.
Vaihe 2: Asiantuntijapalaute
Tammikuussa 2025 neljä asiantuntijaryhmää arvioi finalistiehdotuksia tietämättä suunnittelijoiden henkilöllisyyksiä. Ryhmät olivat:
Arkkitehtuuri- ja designmuseon henkilökunta
opettajat ja kasvattajat
kaupunkikulttuurin asiantuntijat (esim. poliisi, skeittaajat, nuorisotyö)
esteettömyyden asiantuntijat
Asiantuntijat perehtyivät töihin ensin itsenäisesti ja osallistuivat sitten neljän tunnin työpajoihin. Työpajoissa jokaiselle ehdotukselle annettiin täsmälleen sama käsittelyaika. Ulkopuolisena fasilitaattorina vastasin tasapuolisuudesta ja palauteraporttien koostamisesta. Käyttäjätyöpajojen rinnalla kerättiin perinteisillä tavoilla teknistä ja rakenteellista asiantuntemusta.
Prosessin lähtökohtana oli arkkitehtien ammattitaidon ja osaamisen kunnioittaminen. Perehdytyskeskusteluissa asiantuntijoiden kanssa kuvailin kunnianhimoamme sanomalla, että haluamme tehdä tuomariston työstä vaikeampaa tukemalla kaikkia viittä finaaliehdotusta niin, että ne ovat mahdollisimman hyviä. Tavoitteena ei ollut suunnitella kilpailutöitä uudelleen, vaan tukea niiden kantavaa alkuperäistä ajatusta käytännönläheisellä palautteella toiminnallisuudesta ja kokemuksesta. Sen sijaan, että olisimme asettaneet ehdotuksia paremmuusjärjestykseen tai vertailleet niitä keskenään, lähestyimme jokaista ehdotusta tuorein silmin.
Toisin kuin insinöörit tai arkkitehdit, suurin osa mukaan kutsumistamme ihmisistä ei työskentele päivittäin pohjapiirrosten parissa. Neuvotellessamme mallista kohtasimme toistuvasti epäilyksiä siitä, pystyisivätkö nämä muun kuin rakentamisen ammattilaiset olemaan objektiivisia. Nyt olen iloinen, että pysyimme päätöksessämme.
Vaikka opettaja tai skeittaaja ei ehkä työskentele CAD-kuvien kanssa, he tietävät paljon tarpeista ja tiloista. Ensimmäisistä valmistelutapaamisista aina varsinaisiin arviointityöpajoihin asti saimme vahvistusta sille, että olimme tehneet oikean ratkaisun. Asiantuntijamme saapuivat paikalle valmistautuneina, ajoissa sekä kunnioittavalla ja vilpittömällä otteella. Yksi varhaisessa vaiheessa mukaan tullut opettaja kiteytti sen, minkä näimme kaikissa työpajoissa: nähdyksi tulemisen voiman. Hän sanoi: ”Olen otettu siitä, että meidät ja lapset nähdään näin tärkeinä. Että kokemuksemme otetaan mukaan jo tässä vaiheessa – eikä vasta silloin, kun pitää korjata jotain.”
Vaikka olen tehnyt suurimman osan urastani julkisten tilojen parissa, opin näiltä ammattilaisilta valtavasti.
Keskustelimme muun muassa siitä, kuinka tärkeää on tarjota rauhoittumiseen soveltuvia tiloja neurokirjolla oleville kävijöille tai taaperoille, joilla on kiukkukohtaus. Eräs opettaja kertoi, että koululaisille suunnatuissa työpajoissa työskentelytilan ja wc-tilojen välinen etäisyys vaikuttaa aikuisten ja lasten suhteeseen ryhmässä – ja näin ollen myös vierailun kustannuksiin.
Opimme, että museon kirjasto ei koostu pelkästään kirjoista vaan myös piirustuksista ja malleista, ja että suunnittelijat ja tutkijat saattavat viettää päiviä tai viikkoja työskennellen tietyn aineiston parissa. Puhuimme siitä, miten Arkkitehtuuri- ja designmuseon näyttely voi koostua vitriineissä olevista arvokkaista esineistä, mutta yhtä hyvin se voi olla äänekäs ja sotkuinen tuotantoketju tai suuri kone. Keskustelimme myös siitä, että museon liiketoimintamalli nojaa tapahtumatiloihin, jotka tarjoavat huikeita kaupunkinäkymiä ja joita voidaan käyttää myös aukioloaikojen ulkopuolella.
Erityisesti mieleeni jäi opettaja, joka sanoi maiseman, seinän, hissin ja oven, koko museorakennuksen, olevan pedagoginen väline, ei vain näyttelyjen tausta. Toinen unohtumaton huomio tuli esteettömyyden asiantuntijalta. Hän korosti, että myös heidän, joilla on erityistarpeita, on tärkeää voida liikkua museossa yhdessä seuralaistensa kanssa niin, ettei hissi pakota heitä kiertämään eri reittiä.
Yhteiskehittämisen seurauksena me kilpailun järjestäjät, ja minä fasilitaattorina, paransimme valmiuttamme inklusiiviseen vuorovaikutukseen. Opimme käyttämään kuohotulosteita pohjapiirustuksissa ja huomasimme, että pienet 3D-tulosteet rakennuksista eivät olleet hyödyksi vain sokeille asiantuntijoille, vaan kaikille osallistujille.
Työpajojen jälkeen paketoimme palautteet yhdessä projektipäällikkö Reetta Turtiaisen ja kilpailusihteeri Jussi Vuoren kanssa. Ne liitettiin raportteihin yhdessä tavanomaisen teknisen, rakenteellisen ja taloudellisen analyysin kanssa. Jokainen tiimi sai laajan yleispalautepaketin sekä yksityiskohtaista palautetta omasta ehdotuksestaan. Palautteen laajuus ja yksityiskohtaisuus ylitti selvästi kilpailujen tavanomaisen tason.
Vaihe 3: Asiantuntijatyöpajat Helsingissä
Aiempien vaiheiden lisäksi tarjosimme jokaiselle finalistitiimille mahdollisuuden nähdä rakennuspaikka Helsingissä ja saada kolmen tunnin asiantuntijakonsultaatio aiheista kuten museopedagogiikka, näyttelysuunnittelu, ravintola- ja kahvilatoiminta, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet, museotoiminta, kuratointi, audiovisuaalinen suunnittelu ja tapahtumat. Vaikka tämä edellytti merkittävää taloudellista panostusta, näimme sen sekä keinona nostaa lopullisten ehdotusten laatua että tasa-arvoinvestointina kansainvälisessä kilpailussa. Suunnittelimme prosessin sillä oletuksella, että ainakin osa tiimeistä olisi ulkomailta ja monilla ei olisi ollut aikaa, rahaa tai mahdollisuutta tulla Helsinkiin kilpailun ensimmäisessä vaiheessa.
Konsultaatiot noudattivat samaa kaavaa:
Ehdotuksen esittely ja alustavat ajatukset tuomariston palautteesta (20 min)
Asiantuntijakeskustelu ehdotuksen vahvuuksista ja haasteista suunnittelutiimin osallistumatta keskusteluun (30 min)
Tauko (15 min)
Vuoropuhelu suunnittelutiimin ja asiantuntijoiden välillä, keskittyen niihin asioihin, joista suunnittelutiimi halusi keskustella (90 min)
Vierailu museotontilla
Otimme anonymiteetin ja luottamuksellisuuden kysymykset erittäin vakavasti. Kaikki asiantuntijat saivat koulutuksen luottamuksellisuudesta ja allekirjoittivat salassapitosopimukset. Teimme selväksi etukäteisviestinnässä ja työpajan alussa, että asiantuntijat tunsivat kilpailuohjelman, mutta eivät olleet osa tuomaristoa eivätkä vaikuttaisi voittajan valintaan. Suunnittelutiimit saivat matkakustannuksiin stipendin, mutta järjestivät itse matkansa ja majoituksensa. Tuomaristolle ei ilmoitettu työpajojen ajankohtaa eikä paikkaa. Asiantuntijat, myös allekirjoittanut, saivat tietää suunnittelijoiden henkilöllisyydet vasta aamulla kätellessä – näin vältettiin utelias googlaus tai muu tiedonhaku. Fasilitaattorina korostin, että oli tiimien vastuulla käyttää asiantuntijoita omaa työskentelyään hyödyntävällä tavalla, ja että heillä oli täysi vapaus päättää, miten ja missä määrin he hyödyntäisivät saamaansa palautetta. Anonymiteetin varmistamiseksi työpajoista ei tehty kirjallista dokumentointia eikä keskusteluista raportoitu tuomaristolle.
Myönteinen ja hyödyllinen kokemus
Teimme monia asioita uudella tavalla ja kohtasimme matkan varrella epäilyksiä ja kritiikkiä. Siksi halusimme oppia prosessista. Työpajojen jälkeen kerätty anonyymi palaute osoitti, että olimme oikealla tiellä. Työpajakokemus sai keskiarvoksi 4,7 ja mediaaniksi 5 asteikolla yhdestä viiteen. Työpajojen hyödyllisyys nyt ja tulevia kilpailuja varten sai keskiarvon 4,6 ja mediaanin 5. Suurin osa osallistuneista arkkitehdeistä suosittelisi mallin käyttöä tulevissa kilpailuissa.
Palkitsevinta palautetta oli arvostuksen osoittaminen laaja-alaiselle asiantuntemukselle. Eräs vastaavista arkkitehdeista kirjoitti, että asiantuntijat antoivat arvokasta osaamista häiritsemättä projektia. Hän koki, että asiantuntijat pyrkivät tukemaan taustalla olevaa suunnittelukonseptia mahdollisimman pitkälle. Toinen arkkitehti kertoi, että asiantuntijoiden reaktiot vahvistivat heidän omia oletuksiaan ja antoivat inspiraatiota jatkokehitykseen. Useat suunnittelijat arvostivat asiantuntijoiden valmistautumista juuri heidän ehdotuksensa ymmärtämiseksi.
Asiantuntemuksen laajentaminen
Palautteesta käy myös ilmi, että monet finalisteista arvostavat, kuten mekin, anonyymin kilpailun perinnettä. Vaikka osallistamisen hyöty koettiin suureksi, osa suunnittelutiimien jäsenistä toi esiin huolen anonymiteetin turvaamisesta. Kuten eräs suunnittelija totesi, ”jos anonymiteetti voidaan taata, tämä on erittäin tehokas menetelmä.”
Otamme huolen vakavasti. Teimme tietoisia valintoja anonymiteetin suojelemiseksi. Samalla on syytä sanoa, että perinteisissäkin kilpailuissa suunnitelmia tarkastelevat usein kaavoittajat, rakenneinsinöörit tai talousasiantuntijat. Joskus he jopa tapaavat tiimejä kilpailun loppuvaiheessa. Asiantuntijapiirin laajentaminen taloutta, suunnittelua ja tekniikkaa monipuolisempaan osaamiseen osoittaa arvostusta ja lisää julkisen hankkeen legitiimiyttä. Se viestii vammaisjärjestöille, henkilöstölle, kuraattoreille, skeittareille, ravintoloitsijoille, poliiseille, tutkijoille, opettajille ja taidekasvattajille, että heidän asiantuntemustaan todella tarvitaan onnistuneiden julkisten tilojen suunnittelussa. Kokemuksemme vahvistaa, että opettaja, tapahtumatuottaja tai vammaisasiantuntija voi tuoda projektiin yhtä paljon asiantuntemusta, objektiivisuutta ja luottamuksellisuutta kuin insinööri.
Uusi standardi innovatiiviselle hankinnalle?
Toimin kymmenen vuotta Helsingin kaupungilla johtavana viranhaltijana vastaten suurista investoinneista kirjastoihin, museoihin, liikunta- ja kulttuurikeskuksiin. Näin jälkikäteen ajatellen, olisin toivonut tämän kaltaista mallia hankintastandardiksi.
Ratkaisevaa oli asiantuntijoiden roolin määrittely. He suhtautuivat suunnitelmiin kunnioittavasti ja näkivät roolinsa neuvonantajina, eivät kriitikoina tai arvioijina. Ne, jotka tapasivat tiimejä, olivat riittävän etäällä tilaajaorganisaatiosta. Merkkinä onnistumisesta, useimmat asiantuntijat näkivät potentiaalia kaikissa ehdotuksissa.
Hyödyt tilaajalle ovat ilmeiset. Tällainen osallistaminen auttaa tiimejä välttämään virheitä, jotka voisivat muuten vesittää erinomaisen idean. Esimerkiksi: jos et työskentele museoissa tai lasten kanssa päivittäin, et välttämättä ajattele, mihin laittaa 50 reppua, kun innokas ja ehkä märkä päiväkotiryhmä astuu museoon – mutta asian ratkaisematta jättäminen voi pilata koko aulatilan kokemuksen sekä lapsille että muille museokävijöille.
Kilpailu oli julkinen hankinta. Julkinen hankinta on alue, joka kaipaa kipeästi innovaatioita. Kokeilumme osoittaa, että huolellisella suunnittelulla on mahdollista löytää tasapaino anonymiteetin ja osallistamisen välillä. Osallistavat käytännöt voivat säästää paljon turhautumista ja konflikteja myöhemmässä vaiheessa. Hissin tai työpajatilojen wc:n sijainti on helpompi ja halvempi ratkaista tässä vaiheessa kuin myöhemmin.
Mitä seuraavaksi?
Kilpailutiimeillä on aikaa jättää lopulliset ehdotuksensa 6. kesäkuuta saakka. Kehitetyt ehdotukset julkaistaan 17. kesäkuuta Helsingin kaupungin Kerrokantasi-alustalla yleisön kommentoitaviksi. Voittaja julkistetaan syyskuussa 2025.
Voittajan julkistaminen käynnistää uuden vaiheen yhteiskehittämisessä ja osallistamisessa. Koska kyseessä on merkittävä investointi Helsingille ja Suomelle, osallistaminen on tärkeää hankkeen hyväksyttävyyden kannalta. Se on myös testi voittaneelle arkkitehtitiimille. Heidän on osattava luovia sidosryhmien ja kansalaisten usein ristiriitaisten toiveiden, hankkeen budjetin, rakenteellisten rajoitteiden sekä alkuperäisen konseptinsa välillä. Perinteiset anonyymin arkkitehtuurikilpailujen käytännöt eivät huomioi suunnittelijoiden kykyä ja halukkuutta yhteistyöhön ja yhteiskehittämiseen.
Toivon, että tällaisesta osallistamisesta ja yhteissuunnittelusta tulee tulevaisuudessa normi merkittävien rakennusten suunnittelussa. Kun osallistaminen tehdään hyvin, se lisää sekä innovatiivisuutta että hyväksyttävyyttä. Ja mikä organisaatio sopisi paremmin luomaan uusia suunnittelun standardeja kuin Arkkitehtuuri- ja designmuseo?
Tommi Laitio on kansainvälisesti tunnustettu julkisten tilojen, osallistamisen ja innovaation asiantuntija ja strategisti. Hän suunnitteli ja fasilitoi kilpailun osallistamisprosessin kilpailuorganisaation kanssa. Laitio toimi Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtajana 2017–2021 ja maailman ensimmäisenä Bloomberg Public Innovation Fellow´na yhdysvaltalaisessa Johns Hopkinsin yliopistossa 2022–2024. www.tommilaitio.com
Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön hallitusta on vahvistettu kahdella uudella nimityksellä. Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila sekä Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön toimitusjohtaja Jannica Fagerholm ovat aloittaneet uuden valtakunnallisen arkkitehtuuri- ja designmuseon perustamisesta vastaavan hallituksen jäseninä 23.4.2025.
Yleisradiota vuodesta 2018 johtanut Merja Ylä-Anttila on pitkän linjan journalisti. Ennen Yleen tuloaan hän työskenteli useassa tehtävässä MTV3:ssa vuodesta 1984. Viestintää, valtio-oppia ja poliittista historiaa Helsingin yliopistossa opiskellut Ylä-Anttila toimii lisäksi Savonlinnan Oopperajuhlien valtuustossa, Yleisradion Eläkesäätiön hallituksessa ja on Huoltovarmuusneuvoston jäsen.
Merja Ylä-Anttila / Kuva: Johanna Kannasmaa, Yleisradio
KTM Jannica Fagerholm työskentelee Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön toimitusjohtajana. Säätiö tukee lääketieteellistä tutkimusta ja ylläpitää Villa Gyllenberg -taidemuseota. Fagerholm toimii Keskon, Mandatumin ja Solidiumin hallituksissa ja nousi tänä keväänä myös Sanoman hallitukseen. Lisäksi hän toimii Suomen taidesäätiöiden yhdistyksen hallituksessa. Tuoreessa Talouselämän Päättäjänaiset-listauksessa Fagerholm sijoittuu sijalle seitsemän Suomen 100 vaikutusvaltaisimman päättäjänaisen joukossa.
Jannica Fagerholm / Kuva: Tomi Parkkonen
Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseoäätiön hallituksen puheenjohtajana jatkaa Timo Laitinen ja varapuheenjohtajana Anne Korkiakoski. Hallituksesta jäävät pois Stefan Björkman ja Juha Lemström. Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön perustivat kevällä 2022 Suomen valtio ja Helsingin kaupunki. Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea arkkitehtuuri- ja designmuseotoimintaa sekä edistää, tukea ja tehdä tunnetuksi arkkitehtuuria ja muotoilua.
Säätiön tavoitteena on perustaa uusi, kansainvälisesti korkeatasoinen arkkitehtuuri- ja designmuseo, jonka uudisrakennus sijoittuu Helsingin Eteläsatamaan. Säätiö vastaa museon varainhankinnasta ja hallitsee museon pääomia. Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo sulautuivat kokoelmineen säätiöön 1.1.2024.
Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön hallituksen jäsenet ovat:
Mikko Aho, arkkitehti Jannica Fagerholm, toimitusjohtaja, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö Pauli Kariniemi, osastopäällikkö, ylijohtaja, valtiovarainministeriö Anne Korkiakoski, hallitusammattilainen Timo Laitinen, OTK Susanna Pettersson, toimitusjohtaja, Suomen kulttuurirahasto Anna Valtonen, rehtori, Konstfack Merja Ylä-Anttila, toimitusjohtaja, Yleisradio
Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja, filosofian tohtori, dosentti Susanna Pettersson on nimetty Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön hallitukseen.
Susanna Pettersson on tehnyt ansiokkaan uran museoalalla. Ennen nykyistä tehtäväänsä Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtajana Pettersson on työskennellyt Ruotsin Nationalmuseumin pääjohtajana ja sitä ennen muun muassa Ateneumin taidemuseon johtajana, Suomen Lontoon instituutin johtajana, Alvar Aalto -säätiön ja Alvar Aalto -museon johtajana sekä eri tehtävissä Valtion taidemuseossa.
”Susanna Pettersson tuo säätiön hallitukseen vahvan museo- ja kokoelmaosaamisensa. Hänen kansainvälinen kokemuksensa tarjoaa arvokasta näkökulmaa uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon kehittämiseen”, sanoo Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön puheenjohtaja Timo Laitinen.
”Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon rakentamisella on vahva symboliarvo. Uusi museo vahvistaa Suomen roolia arkkitehtuuri- ja muotoilumaana ja tulee tarjoamaan kaivatun foorumin tutkimukselle, innovatiiviselle yleisötyölle sekä kansainvälisesti kiinnostavalle näyttely- ja kokoelmatoiminnalle. Rakennettu ympäristö, arkkitehtuuri ja muotoilu koskettavat jokaista meistä”, sanoo Susanna Pettersson.
Vuonna 2022 perustetun Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön hallituksen puheenjohtajana toimii OTK Timo Laitinen ja varapuheenjohtajana hallitusammattilainen Anne Korkiakoski. Lisäksi hallituksen muodostavat arkkitehti (SAFA) Mikko Aho, Föreningen Konstsamfundetin toimitusjohtaja Stefan Björkman, Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston osastopäällikkö Pauli Kariniemi, arkkitehti (SAFA) Juha Lemström sekä Taidekorkeakoulu Konstfackin rehtori Anna Valtonen. Susanna Pettersson liittyi hallituksen jäseneksi lokakuussa 2024.
Säätiön tavoitteena on perustaa Suomeen uusi, kansainvälisesti korkeatasoinen arkkitehtuuri- ja designmuseo. Suunnittelukilpailu museon uudisrakennuksesta Helsingin Eteläsatamaan on parhaillaan käynnissä. Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo kokoelmineen sulautuivat säätiöön tammikuussa 2024. Säätiön syksyllä 2023 perustama ja omistama AD-museo Oy ylläpitää nykyisen Arkkitehtuuri- ja designmuseon toimintaa ja edistää uuden museon perustamista yhdessä säätiön kanssa. AD-museo Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimii säätiön toimitusjohtaja Kaarina Gould ja varapuheenjohtajana Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen.
Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon rakennushankkeesta ja museorakennuksen suunnittelukilpailusta vastaa tarkoitusta varten perustettu Kiinteistö Oy ADM. Yhtiön omistus jakautuu puoliksi hankkeen päärahoittajien Helsingin kaupungin ja Suomen valtion kesken. Kiinteistöosakeyhtiön hallituksen puheenjohtajana toimii Juha Lemström ja varapuheenjohtajana Mikko Aho.
Helsingin Eteläsatamaan sijoittuvan uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon kansainvälinen suunnittelukilpailu on kerännyt yhteensä 623 ehdotusta arkkitehtiryhmiltä ympäri maailmaa. Kilpailun ensimmäinen vaihe päättyi 29. elokuuta 2024, ja siihen osallistuneet ehdotukset ovat nyt nähtävillä verkkogalleriassa: http://competitiongallery.admuseo.fi
Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa keskitytään hakemaan toiminnalliset ja taloudelliset perusedellytykset täyttävää ehdotusta, joista tuomaristo valitsee 3–5 jatkoon pääsevää ehdotusta. Joulukuussa 2024 julkistettavat ehdotukset etenevät kilpailun toiseen vaiheeseen, jossa suunnitelmia kehitetään edelleen museon eri käyttäjäryhmien tarpeita vastaaviksi. Jatkoon valitut ehdotukset palkitaan kukin 50 000 eurolla, ja kilpailussa jaettava kokonaispalkintosumma on enintään 400 000 euroa.
“Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon kilpailuohjelma perustuu kunnianhimoiselle visiolle suunnittelijan työkalujen avaamisesta kaikkien käyttöön. Rakennuksen on täytettävä sille asetetut korkeat ympäristötavoitteet ja oltava samanaikaisesti arkkitehtonisesti ainutlaatuinen sekälähestyttävä ja inspiroiva. Uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo on kohtaamispaikka osallistumiselle ja luovuudelle. Toisaalta se tarjoaa tilan rauhoittumiseen ja pohdiskeluun. Tuomaristo on vaikuttunut kilpailuun osallistuneiden ryhmien harkituista ja innovatiivisista tulkinnoista siitä, kuinka uusi museo voi palvella yleisöjämme parhaalla mahdollisella tavalla”, kertoo Kaarina Gould, Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön toimitusjohtaja ja juryn jäsen.
Helsingin pormestari Juhana Vartiainen on korostanut hankkeen merkitystä kaupungin asemalle arkkitehtuurin ja muotoilun keskuksena. ”Uusi museo vahvistaa Helsingin asemaa merkittävänä muotoilu- ja arkkitehtuurikohteena. Olemme vaikuttuneita kilpailuehdotusten korkeasta laadusta”, pormestari totesi.
Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala puolestaan painotti museohankkeen kansallista merkitystä. ”Uudessa museossa kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu muotoilumme ja arkkitehtuurimme saa ansaitsemansa tilat. Suomen hallitus on vahvasti sitoutunut uuden museon toteuttamiseen, ja se tulee olemaan arvokas perintö tuleville sukupolville.”
Suunnittelukilpailun järjestävät Helsingin kaupungin ja Suomen valtion omistama Kiinteistö Oy ADM sekä Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiö yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n ja Helsingin kaupungin kanssa. Kilpailun valmisteluun ovat osallistuneet myös Haahtela-kehitys ja museon kansainvälinen strateginen kumppani DVDL.
Toiseen vaiheeseen siirtyvät ehdotukset julkistetaan syyskuussa 2025, ja uuden museorakennuksen on suunniteltu valmistuvan vuonna 2030. Museon tarkoituksena on tarjota kansainvälisen tason näyttelytilat sekä luoda elävä kohtaamispaikka luovuudelle ja osallistumiselle.
Suunnittelukilpailun 13-jäseninen tuomaristo koostuu kotimaisista ja kansainvälisistä arkkitehtuurin, muotoilun, kestävän rakentamisen, museoalan ja kaupunkisuunnittelun asiantuntijoista.
Mikko Aho, tuomariston puheenjohtaja, arkkitehti SAFA, Kiinteistö Oy ADM:n hallituksen varapuheenjohtaja Juha Lemström, tuomariston varapuheenjohtaja, arkkitehti SAFA, Kiinteistö Oy ADM:n hallituksen puheenjohtaja Gus Casely-Hayford, Lontoossa 2025 avautuvan uuden V&A East -museon johtaja Beatrice Galilee, arkkitehti, kansainvälisen The World Around -arkkitehtuuritapahtuman perustaja ja johtaja Kaarina Gould, Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön toimitusjohtaja Salla Hoppu, arkkitehti SAFA, Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan johtava arkkitehti Beate Hølmebakk, oslolaisen Manthey Kula -arkkitehtitoimiston osakas, arkkitehti ja professori Riitta Kaivosoja, opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri- ja taidepoliittisen osaston ylijohtaja Matti Kuittinen, arkkitehti, professori, Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kestävän rakentamisen professori Sari Nieminen, arkkitehti SAFA, Arkkitehtitoimisto Sari Nieminen Oy Miklu Silvanto, muotoilija, yrittäjä, AD-museo Oy:n hallituksen jäsen Anni Sinnemäki, Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestari Hannu Tikka, arkkitehti SAFA, Arkkitehtityöhuone APRT Architects
Uuden valtakunnallisen arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelukilpailu on käynnistynyt. Yleisessä, kansainvälisessä ja kaksivaiheisessa kilpailussa haetaan toteuttamiskelpoista suunnitteluratkaisua Helsingin Eteläsatamaan sijoittuvalle museorakennukselle. Elokuussa 2024 päättyvän ensimmäisen kilpailuvaiheen perusteella kilpailun tuomaristo valitsee 3–5 ehdotusta toiseen vaiheeseen. Kilpailun tulokset julkistetaan syyskuussa 2025. Hankkeen tavoiteaikataulun mukaan Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon yhdistävän museon uudisrakennus voisi avautua vuonna 2030.
Suomeen perustettavan uuden valtakunnallisen arkkitehtuuri- ja designmuseon uudisrakennuksen suunnittelukilpailu on käynnistynyt. Kilpailussa etsitään suunnitelmaa Helsingin Eteläsatamaan rakennettavan, kokonaislaajuudeltaan noin 10 000 m²:n suuruisen museorakennuksen toteuttamiseksi. Kilpailun järjestävät Kiinteistö Oy ADM yhteistyössä Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n ja Helsingin kaupungin kanssa. Kiinteistö Oy ADM on Suomen valtion ja Helsingin kaupungin museohanketta varten perustama kiinteistöyhtiö.
Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon on tarkoitus avautua uudessa museorakennuksessa vuonna 2030. Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo kansainvälisesti merkittävine kokoelmineen ovat sulautuneet uuden museon taustayhteisöksi perustettuun Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiöön vuoden 2024 alussa. Samalla museoiden toiminta on siirtynyt säätiön tytäryhtiönä toimivalle AD-museo Oy:lle. Säätiö julkaisi tammikuussa museon toteutussuunnitelman, joka kuvaa laajasti uuden museon toimintaa ja tavoitteita. Nyt käynnistyneen suunnittelukilpailun ohjelma nojaa toteutussuunnitelmaan ja sen rinnalla valmistuneeseen museorakennuksen alustavaan hankesuunnitelmaan.
”Tavoitteemme on luoda kansainvälisen huipputason museo, joka kutsuu elämyksiin niin eri taustoista tulevat kaupunkilaiset kuin vierailijatkin. Haluamme tarjota muotoilijoiden ja arkkitehtien työkalut kaikkien käyttöön monipuolisten näyttelyiden ja palveluiden kautta. Onnistunut suunnitelma luo kaupunkikuvallisesti kiinnostavan ja kestävän ratkaisun sekä edistää museon mallia aktiivisena vuorovaikutuksen paikkana. Kilpailussa etsimämme ehdotus on tällainen ja vielä jotain muuta – ehkä se yllättää?” kertoo Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön toimitusjohtaja Kaarina Gould.
Museorakennus meren äärelle
Uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo nousee Helsingin Eteläsatamaan Makasiinirannan uudistuvalle alueelle. Suunnittelukilpailun pohjalta toteutettavan museorakennuksen on määrä luoda puitteet kansainvälisen huipputason museotoiminnalle ja muodostaa ympäristöineen uutta ja elävää keskustaa osana Makasiinirantaa.
Museorakennuksen kooksi on määritetty kokonaislaajuudeltaan noin 10 000 m², josta noin puolet on yleisötilaa. Museohankkeen budjetti on noin 105 miljoonaa euroa, josta rakentamiskustannukset voivat olla enintään 70 miljoonaa euroa (vuoden 2023 hintatasossa). Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yhteensä 60 miljoonan euron pääomalahjoituksen uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon toteuttamiseksi, ja Suomen valtio on vahvistanut sitoutumisensa vastaavaan rahoitukseen. Lisäksi säätiö kerää yksityisiltä tahoilta vähintään 30 miljoonaa euroa.
Suunnittelukilpailun nyt avautuneessa ensimmäisessä vaiheessa etsitään toimivaa kokonaiskonseptia ja yleisen tason suunnitteluratkaisua. Tavoitteena on luoda hyvä ja suurillekin kävijämäärille toimiva museokokemus ja puitteet monipuoliselle näyttely- ja ohjelmatoiminnalle sekä mahdollistaa museokokoelmien kiinnostava ja yllätyksellinen esillepano. Suomalaisen muotoilun ja arkkitehtuurin tarinaa avaavan vetovoimaisen ydinnäyttelyn lisäksi museossa voidaan esittää suuria kansainvälisiä vierailunäyttelyitä ja mittavia moniaistisia installaatioita. Lisäksi museorakennukseen suunnitellaan tiloja erilaisille kohderyhmille suunnattuja tapahtumia ja työpajoja varten, arkkitehtuuriin ja muotoiluun erikoistunut kirjasto, kahvila–ravintola, merellinen terassi sekä museokauppa.
Suunnittelukilpailun reunaehdot ja tavoitteet määrittävässä kilpailuohjelmassa pyydetään osallistujia kiinnittämään erityistä huomiota rakennuksen hiilijalanjäljen minimointiin sekä kaupunkikuvaan. Museo rakentuu osaksi Helsingin merellistä kansallismaisemaa ja arvokasta kulttuuriympäristöä.
”Uusi museo vahvistaa Helsingin globaalia profiilia muotoilun ja arkkitehtuurin pääkaupunkina tuomalla museorakennuksen yhdelle kaupungin kiinnostavimmista ranta-alueista, Eteläsataman kaupunkiuudistuksen ytimeen. On valtavan hienoa viedä tätä hanketta eteenpäin juuri nyt luomaan uusia työpaikkoja, houkuttelemaan kansainvälisiä ja kotimaisia kävijöitä ja synnyttämään uutta liiketoimintaa”, toteaa kilpailutuomariston puheenjohtaja, aiemmin Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtajana toiminut arkkitehti Mikko Aho.
Kilpailutuomaristo on monialainen ja kansainvälinen
Suunnittelukilpailun 13-jäseninen tuomaristo koostuu kotimaisista ja kansainvälisistä arkkitehtuurin, muotoilun, kestävän rakentamisen, museoalan ja kaupunkisuunnittelun asiantuntijoista.
Mikko Aho, kilpailutuomariston puheenjohtaja, arkkitehti SAFA, Kiinteistö Oy ADM:n hallituksen varapuheenjohtaja
Gus Casely-Hayford, Lontoossa 2025 avautuvan uuden V&A East -museon johtaja
Beatrice Galilee, arkkitehti, kansainvälisen The World Around -arkkitehtuuritapahtuman perustaja ja johtaja
Kaarina Gould, Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön toimitusjohtaja
Salla Hoppu, arkkitehti SAFA, Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan johtava arkkitehti
Beate Hølmebakk, oslolaisen Manthey Kula -arkkitehtitoimiston osakas, arkkitehti ja professori
Riitta Kaivosoja, opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri- ja taidepoliittisen osaston ylijohtaja
Matti Kuittinen, arkkitehti, professori, Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kestävän rakentamisen professoriJuha Lemström, kilpailutuomariston varapuheenjohtaja, arkkitehti SAFA, Kiinteistö Oy ADM:n hallituksen puheenjohtaja
Sari Nieminen, arkkitehti SAFA, Arkkitehtitoimisto Sari Nieminen Oy
Miklu Silvanto, muotoilija, yrittäjä, AD-museo Oy:n hallituksen jäsen
Anni Sinnemäki, Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestari
Hannu Tikka, arkkitehti SAFA, Arkkitehtityöhuone APRT Architects
Kilpailuohjelma on julkistettu – kilpailuseminaari järjestetään avoimena verkkotilaisuutena 24. huhtikuuta
Suunnittelukilpailun ensimmäinen vaihe on alkanut 15. huhtikuuta ja se päättyy 29. elokuuta 2024, johon mennessä kilpailuun osallistuvien tulee toimittaa kilpailuehdotuksensa. Kilpailun tuomaristo valitsee määräaikaan mennessä toimitettujen ehdotusten joukosta kilpailun toiseen vaiheeseen 3–5 ehdotusta, joista kukin palkitaan 50 000 eurolla. Yhteensä kilpailussa jaettava palkintosumma on enintään 400 000 euroa.
Helmikuussa 2025 alkaa suunnittelukilpailun toinen vaihe, jossa ehdotuksia kehitetään tuomariston antamien jatkosuunnitteluohjeiden pohjalta toteuttamiskelpoisiksi suunnitelmiksi. Toinen vaihe päättyy toukokuussa 2025, ja suunnittelukilpailun tulokset julkistetaan syyskuussa 2025.
Suunnittelukilpailun kielenä on englanti. Lisätietoja osallistumisoikeudesta löytyy kilpailun verkkosivulta.
Kilpailuseminaari järjestetään avoimena verkkotilaisuutena 24. huhtikuuta 2024. Lisätiedot kilpailuseminaarin ohjelmasta ja seminaariin osallistumisesta julkaistaan lähempänä ajankohtaa kilpailun verkkosivulla.
Kilpailun järjestävät Kiinteistö Oy ADM sekä Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiö yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n ja Helsingin kaupungin kanssa. Kilpailun valmisteluun ovat osallistuneet myös Haahtela-kehitys ja museon kansainvälinen strateginen kumppani DVDL.
