Museo on avoinna kello 11.00–20.00

Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelukilpailu on käynnistynyt

Uuden valtakunnallisen arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelukilpailu on käynnistynyt. Yleisessä, kansainvälisessä ja kaksivaiheisessa kilpailussa haetaan toteuttamiskelpoista suunnitteluratkaisua Helsingin Eteläsatamaan sijoittuvalle museorakennukselle. Elokuussa 2024 päättyvän ensimmäisen kilpailuvaiheen perusteella kilpailun tuomaristo valitsee 3–5 ehdotusta toiseen vaiheeseen. Kilpailun tulokset julkistetaan syyskuussa 2025. Hankkeen tavoiteaikataulun mukaan Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon yhdistävän museon uudisrakennus voisi avautua vuonna 2030.

Suomeen perustettavan uuden valtakunnallisen arkkitehtuuri- ja designmuseon uudisrakennuksen suunnittelukilpailu on käynnistynyt. Kilpailussa etsitään suunnitelmaa Helsingin Eteläsatamaan rakennettavan, kokonaislaajuudeltaan noin 10 000 m²:n suuruisen museorakennuksen toteuttamiseksi. Kilpailun järjestävät Kiinteistö Oy ADM yhteistyössä Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n ja Helsingin kaupungin kanssa. Kiinteistö Oy ADM on Suomen valtion ja Helsingin kaupungin museohanketta varten perustama kiinteistöyhtiö.

Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon on tarkoitus avautua uudessa museorakennuksessa vuonna 2030. Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo kansainvälisesti merkittävine kokoelmineen ovat sulautuneet uuden museon taustayhteisöksi perustettuun Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiöön vuoden 2024 alussa. Samalla museoiden toiminta on siirtynyt säätiön tytäryhtiönä toimivalle AD-museo Oy:lle. Säätiö julkaisi tammikuussa museon toteutussuunnitelman, joka kuvaa laajasti uuden museon toimintaa ja tavoitteita. Nyt käynnistyneen suunnittelukilpailun ohjelma nojaa toteutussuunnitelmaan ja sen rinnalla valmistuneeseen museorakennuksen alustavaan hankesuunnitelmaan.

”Tavoitteemme on luoda kansainvälisen huipputason museo, joka kutsuu elämyksiin niin eri taustoista tulevat kaupunkilaiset kuin vierailijatkin. Haluamme tarjota muotoilijoiden ja arkkitehtien työkalut kaikkien käyttöön monipuolisten näyttelyiden ja palveluiden kautta. Onnistunut suunnitelma luo kaupunkikuvallisesti kiinnostavan ja kestävän ratkaisun sekä edistää museon mallia aktiivisena vuorovaikutuksen paikkana. Kilpailussa etsimämme ehdotus on tällainen ja vielä jotain muuta – ehkä se yllättää?” kertoo Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön toimitusjohtaja Kaarina Gould.

Museorakennus meren äärelle

Uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo nousee Helsingin Eteläsatamaan Makasiinirannan uudistuvalle alueelle. Suunnittelukilpailun pohjalta toteutettavan museorakennuksen on määrä luoda puitteet kansainvälisen huipputason museotoiminnalle ja muodostaa ympäristöineen uutta ja elävää keskustaa osana Makasiinirantaa.

Museorakennuksen kooksi on määritetty kokonaislaajuudeltaan noin 10 000 m², josta noin puolet on yleisötilaa. Museohankkeen budjetti on noin 105 miljoonaa euroa, josta rakentamiskustannukset voivat olla enintään 70 miljoonaa euroa (vuoden 2023 hintatasossa). Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yhteensä 60 miljoonan euron pääomalahjoituksen uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon toteuttamiseksi, ja Suomen valtio on vahvistanut sitoutumisensa vastaavaan rahoitukseen. Lisäksi säätiö kerää yksityisiltä tahoilta vähintään 30 miljoonaa euroa.

Suunnittelukilpailun nyt avautuneessa ensimmäisessä vaiheessa etsitään toimivaa kokonaiskonseptia ja yleisen tason suunnitteluratkaisua. Tavoitteena on luoda hyvä ja suurillekin kävijämäärille toimiva museokokemus ja puitteet monipuoliselle näyttely- ja ohjelmatoiminnalle sekä mahdollistaa museokokoelmien kiinnostava ja yllätyksellinen esillepano. Suomalaisen muotoilun ja arkkitehtuurin tarinaa avaavan vetovoimaisen ydinnäyttelyn lisäksi museossa voidaan esittää suuria kansainvälisiä vierailunäyttelyitä ja mittavia moniaistisia installaatioita. Lisäksi museorakennukseen suunnitellaan tiloja erilaisille kohderyhmille suunnattuja tapahtumia ja työpajoja varten, arkkitehtuuriin ja muotoiluun erikoistunut kirjasto, kahvila–ravintola, merellinen terassi sekä museokauppa.

Suunnittelukilpailun reunaehdot ja tavoitteet määrittävässä kilpailuohjelmassa pyydetään osallistujia kiinnittämään erityistä huomiota rakennuksen hiilijalanjäljen minimointiin sekä kaupunkikuvaan. Museo rakentuu osaksi Helsingin merellistä kansallismaisemaa ja arvokasta kulttuuriympäristöä.

”Uusi museo vahvistaa Helsingin globaalia profiilia muotoilun ja arkkitehtuurin pääkaupunkina tuomalla museorakennuksen yhdelle kaupungin kiinnostavimmista ranta-alueista, Eteläsataman kaupunkiuudistuksen ytimeen. On valtavan hienoa viedä tätä hanketta eteenpäin juuri nyt luomaan uusia työpaikkoja, houkuttelemaan kansainvälisiä ja kotimaisia kävijöitä ja synnyttämään uutta liiketoimintaa”, toteaa kilpailutuomariston puheenjohtaja, aiemmin Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtajana toiminut arkkitehti Mikko Aho.

Kilpailutuomaristo on monialainen ja kansainvälinen

Suunnittelukilpailun 13-jäseninen tuomaristo koostuu kotimaisista ja kansainvälisistä arkkitehtuurin, muotoilun, kestävän rakentamisen, museoalan ja kaupunkisuunnittelun asiantuntijoista.

‍Mikko Aho, kilpailutuomariston puheenjohtaja, arkkitehti SAFA, Kiinteistö Oy ADM:n hallituksen varapuheenjohtaja

‍Gus Casely-Hayford, Lontoossa 2025 avautuvan uuden V&A East -museon johtaja

‍Beatrice Galilee, arkkitehti, kansainvälisen The World Around -arkkitehtuuritapahtuman perustaja ja johtaja

‍Kaarina Gould, Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön toimitusjohtaja

‍Salla Hoppu, arkkitehti SAFA, Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan johtava arkkitehti

‍Beate Hølmebakk, oslolaisen Manthey Kula -arkkitehtitoimiston osakas, arkkitehti ja professori

‍Riitta Kaivosoja, opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri- ja taidepoliittisen osaston ylijohtaja

‍Matti Kuittinen, arkkitehti, professori, Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kestävän rakentamisen professoriJuha Lemström, kilpailutuomariston varapuheenjohtaja, arkkitehti SAFA, Kiinteistö Oy ADM:n hallituksen puheenjohtaja

‍Sari Nieminen, arkkitehti SAFA, Arkkitehtitoimisto Sari Nieminen Oy

‍Miklu Silvanto, muotoilija, yrittäjä, AD-museo Oy:n hallituksen jäsen

‍Anni Sinnemäki, Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestari

‍Hannu Tikka, arkkitehti SAFA, Arkkitehtityöhuone APRT Architects

Lue lisää tuomaristosta englanniksi

Kilpailuohjelma on julkistettu – kilpailuseminaari järjestetään avoimena verkkotilaisuutena 24. huhtikuuta

Suunnittelukilpailun ensimmäinen vaihe on alkanut 15. huhtikuuta ja se päättyy 29. elokuuta 2024, johon mennessä kilpailuun osallistuvien tulee toimittaa kilpailuehdotuksensa. Kilpailun tuomaristo valitsee määräaikaan mennessä toimitettujen ehdotusten joukosta kilpailun toiseen vaiheeseen 3–5 ehdotusta, joista kukin palkitaan 50 000 eurolla. Yhteensä kilpailussa jaettava palkintosumma on enintään 400 000 euroa.

Helmikuussa 2025 alkaa suunnittelukilpailun toinen vaihe, jossa ehdotuksia kehitetään tuomariston antamien jatkosuunnitteluohjeiden pohjalta toteuttamiskelpoisiksi suunnitelmiksi. Toinen vaihe päättyy toukokuussa 2025, ja suunnittelukilpailun tulokset julkistetaan syyskuussa 2025.

Kilpailuohjelmaan voi tutustua suunnittelukilpailun verkkosivulla.

Suunnittelukilpailun kielenä on englanti. Lisätietoja osallistumisoikeudesta löytyy kilpailun verkkosivulta.

Kilpailuseminaari järjestetään avoimena verkkotilaisuutena 24. huhtikuuta 2024. Lisätiedot kilpailuseminaarin ohjelmasta ja seminaariin osallistumisesta julkaistaan lähempänä ajankohtaa kilpailun verkkosivulla.

Kilpailun järjestävät Kiinteistö Oy ADM sekä Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiö yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n ja Helsingin kaupungin kanssa. Kilpailun valmisteluun ovat osallistuneet myös Haahtela-kehitys ja museon kansainvälinen strateginen kumppani DVDL.

Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon neuvonantajaryhmä

Uudelle arkkitehtuuri- ja designmuseolle nimettiin neuvonantajaryhmä marraskuussa 2022.

Neuvonantajaryhmän muodostavat Paola Antonelli, Liza Chong, Caterina Fake, Eva Franch i Gilabert, Indy Johar, Nimco Kulmiye Hussein, Ervin Latimer, Linda Liukas, Kieran Long, Joar Nango, Héctor Noval, Eeva-Liisa Pelkonen, Johannes Suikkanen ja Teemu Suviala.

Neuvonantajaryhmä kirittää perusteilla olevaa museota kohti kestävämpää tulevaisuutta, arvioi kriittisesti hankkeen kehitystyötä ja haastaa museon sisältösuunnittelua.

Ryhmän neljätoista näkemyksellistä huippuosaajaa esitellään alla:

Paola Antonelli

Kuva: Marton Perlaki

Paola Antonelli on New Yorkin modernin taiteen museon (MoMa) arkkitehtuurin ja designin kuraattori sekä museon kehitysjohtaja. Antonellin tavoitteena on kasvattaa tietoisuutta designista ja sen myönteisistä vaikutuksista kaikkialla maailmassa. Antonellin työn keskiössä on designin vaikutus arkeemme: hän tarkastelee huomaamattomia arjen esineitä ja käytäntöjä yhdistäen designia, arkkitehtuuria, taidetta, tiedettä ja teknologiaa.

Antonellin tuoreimpia näyttelyprojekteja ovat Milanon 22. triennaali Broken Nature sekä MoMan tuottamat Material Ecology ja Never Alone, joista ensimmäinen esitteli arkkitehti Neri Oxmanin tuotantoa ja toinen keskittyy videopeleihin ja interaktiiviseen designiin.

Yhdessä designkriitikko Alice Rawthornin kanssa Antonelli on kirjoittanut kirjan Design Emergency, joka pureutuu designin mahdollisuuksiin luoda kaikille parempaa tulevaisuutta.

Liza Chong

Liza Chong on Design Impact Funds -rahastojen toimitusjohtaja ja pääomasijoittaja vastuullisuus-yrityksissä. Nämä Tanskassa sijaitsevat mikropääomasijoitusrahastot sijoittavat korkean vaikuttavuuden yrityksiin, jotka suunnittelevat ratkaisuja elämänlaadun parantamiseen. Rahastot sijoittavat yhdessä muiden sijoittajien kanssa globaalisti eri vaiheissa ja toimialoilla, joissa mullistavia ratkaisuja mukautetaan ja skaalataan hyödyttämään sekä ihmisiä että ympäristöä.

Chong on aiemmin toiminut toimitusjohtajana globaalissa voittoa tavoittelemattomassa järjestössä The Index Project, joka edistää kestävää muotoilua ja innovaatioita elämän parantamiseksi. Index Awards -palkinnoistaan tunnettu järjestö oli Chongin työpaikka lähes 14 vuoden ajan, jolloin hän hyödynsi muotoilulähtöisiä menetelmiä sosiaalisen ja ympäristövaikutuksen luomiseksi Pohjoismaissa, Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Yhdysvalloissa.

Viime aikoina Chong on keskittynyt yhdistämään pääomaa uraauurtaviin suunnittelijoihin, yrittäjiin ja startupeihin. Hän toimii aktiivisena mentorina niin voittoa tavoittelevissa kuin voittoa tavoittelemattomissakin organisaatioissa, ja tukee johtajia, jotka ovat sitoutuneet luomaan positiivista muutosta sosiaalisesti ja ympäristöllisesti keskittyneiden yritysten kautta.

Hän on mukana useissa neuvonantajaryhmissä, jotka vaihtelevat julkisista yrityksistä muotoilulaitoksiin ja voittoa tavoittelemattomiin järjestöihin. Näihin kuuluvat muun muassa Design Trustin kansainvälinen neuvonantajaryhmä Hongkongissa ja Orano SA:n johtoryhmän sidosryhmäkomitea (Executive Stakeholder Committee) Ranskassa, jossa hän neuvoo ryhmän johtoa ydinenergian tulevaisuuteen liittyvässä strategiassa ja visiossa.

Puhujana, paneelikeskustelijana ja opettajana aktiivisesti esiintyvä Chong inspiroi uutta monitieteistä sukupolvea, joka on aloittamassa oman polkunsa kohti merkityksellisiä yhteiskunnallisia panoksia.

Caterina Fake

Kuva: J.R. Mankoff

Caterina Fake pitää maailman ykköseksi rankattua Should This Exist? -teknologiapodcastia ja toimii sijoittajana Yes VC -yhtiössä, joka investoi skaalautuviin sosiaalisiin systeemeihin, kulttuuriseen murrokseen kytkeytyviin brändeihin, ja toimijoihin jotka tunnistavat naisten kasvavan vaikutusvallan ja vahvuuksien tuomat mahdollisuudet. Aikaisemmin Fake on johtanut Etsy-verkkokauppapaikkaa ja hän on yksi Flickr-kuvapalvelun perustajista. Fake on sekä New Yorkin The New Schoolin että Rhode Island School of Designin kunniatohtori. Time Magazine on nimennyt Faken yhdeksi maailman vaikutusvaltaisimmista ihmisistä.

Fake on ollut edelläkävijä sekä verkkoyhteisöjen kehittäjänä että osallistujana. Hän on pitkäaikainen teknologiayrittäjien vastuullisuuden puolestapuhuja.  Työssään hän keskittyy käsittelemään uusien teknologioiden kulttuurista vaikutusta: miten kehitetään ihmisten elämään myönteisesti vaikuttavia tuotteita ja verkkoympäristöjä.

Faken tavoitteena on tuottaa kulttuuria, joka ruokkii innovaatioita, luovuutta ja humaaniutta. Hän uskoo vakaasti, että yhdessä voimme tehdä internetistä inhimillisemmän ja ystävällisemmän ympäristön.

Eva Franch i Gilabert

Kuva: Stefan Ruiz

Eva Franch i Gilabert on kuraattoriaktivismiin, vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan ja kestävyysajatteluun erikoistunut arkkitehti, kuraattori ja kriitikko. Hän toimii taiteellisena johtajana ja kuraattorina uudessa kokeellisessa MODEL-arkkitehtuurifestivaalissa, jonka järjestää Barcelonan kaupunki. Franch toimii myös Prahan taide-, arkkitehtuuri- ja designakatemia UMPRUM:n Future Architectures Platform ‑yksikön johtajana.

Franch on lontoolaisen AA-arkkitehtuurikoulun ja New Yorkissa toimivan Storefront for Art and Architecture ‑keskuksen entinen johtaja. Hän on opettanut Princetonin, Columbian, Ricen ja New Yorkin osavaltion yliopistoissa, Cooper Union -korkeakoulussa sekä Venetsian IUAV-yliopistossa. Hänelle on myönnetty useita kunniakirjoja, tutkimusapurahoja ja palkintoja. Vuonna 2014 Franch toimi Venetsian arkkitehtuuribiennaalin Yhdysvaltain paviljongin komissaarina ja yhtenä sen OfficeUS-näyttelyn kuraattoreista.

Parhaillaan Franch työstää näyttelyhanketta nimeltä Picasso: Without Title. Näyttelyyn on valittu 50 teosta Picasson myöhäiseltä kaudelta. Teokset esitellään 50 nykytaiteilijan uudelleen nimeäminä Madridin La Casa Encendidassa osana Pablo Picasson kuoleman 50-vuotismuistojuhlallisuuksia vuonna 2023.

Indy Johar

Indy Johar on erikoistunut positiiviseen muutokseen ja demokratiakehitykseen tähtäävien julkisten tilojen ja ympäristöjen strategiseen suunnitteluun. Johar on yksi Dark Matter Labs ‑järjestön sekä RIBA-palkitun arkkitehtuuri- ja kaupunkisuunnittelutoimisto Architecture00:n perustajista. Hän kuuluu voittoa tavoittelemattoman tutkimus- ja kehitysyhtiö Open Systems Labin johtajiin ja osallistuu yhtiön projekteihin, kuten demokraattista ja kestävää asuntotuotantoa ajavaan WikiHouse-hankkeeseen.

Johar on kestävään kaupunkisuunnitteluun keskittyvän BloxHub-keskuksen kansainvälinen johtaja. Vuosina 2015–16 hän toimi vierailevana professorina Sheffieldin yliopistossa. Johar on toiminut Lontoon AA-arkkitehtuurikorkeakoulun studiomestarina 2019–20, YK:n kehitysohjelma UNDP:n Innovation Facility -projektin neuvottelukunnan jäsenenä 2016–20 ja RIBA:n valtuutettuna 2017–20. Hän on opettanut ja luennoinut lukuisissa oppilaitoksissa, kuten Bathin yliopistossa, Berliinin teknillisessä yliopistossa, Lontoon yliopistossa (UCL), Princetonissa, Harvardissa, MIT:ssä ja New Yorkin New School ‑yliopistossa.

Vuonna 2022 Joharille myönnettiin London Design Medal ‑innovaatiopalkinto.

Nimco Kulmiye Hussein

Kuva: Victoria Bennett

Nimco Kulmive Hussein on kuraattori ja kirjoittaja, joka työskentelee tutkimuksen, kulttuurin ja taiteen rajapinnassa. Hänen työnsä ammentaa postkoloniaalisista ja queer-feministisistä näkökulmista, keskittyen aktiivisesti osallistaviin käytäntöihin, jotka tuovat ihmisiä yhteen kriittisten, ajankohtaisten ja merkityksellisten narratiivien kautta.

Tutkiessaan uuden median ja digitaalisen visuaalisen kulttuurin kenttää, Kulmiye Hussein edistää innovatiivisia toimintatapoja ja käytäntöjä yhdessä taiteilijoiden, luovien ammattilaisten ja taideinstituutioiden kanssa.

Aalto-yliopistosta ja Central Saint Martinsista valmistunut Kulmiye Hussein asuu Lontoossa ja toimii tällä hetkellä yhteiskuntaohjelman johtajana Suomen Britannian- ja Irlannin-instituutissa.

Ervin Latimer

Kuva: Hayley Lê

Ervin Latimer on palkittu muotisuunnittelija ja muodin työelämäprofessori Aalto-yliopistossa. Latimerin luova työskentely keskittyy sukupuolen, antirasismin, queer-kulttuurin ja sosiaalisen kestävyyden kysymyksiin.

Hänen arvostettu, vuonna 2021 perustettu ready-to-wear-brändinsä Latimmier, haastaa tapoja, joilla käytämme vaatteita maskuliinisuuden esittämiseen. Suunnittelutyönsä lisäksi Latimer on aktiivisesti mukana erilaisissa kulttuurihankkeissa Suomessa. Hän on antirasistisen ja feministisen Ruskeat Tytöt -järjestön toinen perustaja ja varapuheenjohtaja. Tämän lisäksi hän on muun muassa Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin säätiön hallituksen jäsen.

Linda Liukas

Kuva: Meeri Koutaniemi

Linda Liukas on helsinkiläinen kirjailija, kuvittaja ja kouluttaja. Liukas tuo kasvatusfilosofiallaan ja Hello Ruby ‑lastenkirjoillaan pohjoismaista, leikillistä näkökulmaa tietotekniikan toisinaan hieman vakavamieliseen maailmaan.

Hello Ruby ‑kirjoja on käännetty lähes 40 kielelle, ja niissä esitetään monia tärkeitä kysymyksiä: Mitä muuta teknologiakasvatus pitää sisällään kuin koodaamisen opettelua? Onko koodaus aikamme Lego, luova leikkikalu ja rakennuspalikka? Miten voimme opettaa lapsille uteliaisuutta ja koodaamisen iloa?

Tällä hetkellä Liukas kehittää Helsinkiin leikkipuistoa, jossa voi opetella tietokoneiden toimintaa ilman ainuttakaan näyttöruutua.

Kieran Long

Kuva: Elisabet Toll

Kieran Long on toiminut Helsingin Amos Rexin johtajana helmikuusta 2024 lähtien, jota ennen hän johti Ruotsin kansallista arkkitehtuuri- ja muotoilumuseota ArkDesiä Tukholmassa.

Long on ollut arkkitehtuurin ja muotoilun kirjoittaja, opettaja ja kuraattori yli 20 vuoden ajan. Hänen uransa alkoi toimittajana, kirjoittaen sanomalehdille ja aikakauslehdille sekä toimien päätoimittajana Architects’ Journalissa ja Architectural Reviewssa. Hän oli myös BBC:n arkkitehtuurihistoriaan keskittyvien televisio-ohjelmien juontaja sekä Evening Standardin arkkitehtuurikriitikko.

Vuosina 2011–2012 Long työskenteli David Chipperfieldin kanssa
ja johti hänen kuraattoritiimiään Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa. Biennaalin jälkeen hän liittyi Victoria & Albert Museumiin toimiakseen muotoilun, arkkitehtuurin ja digitaalisen kulttuurin osaston johtajana. Long on opettanut arkkitehtuuria London Metropolitan Universityssä, Kingston Universityssä ja EPFL Lausannessa sekä muotoilua Royal College of Artissa.

Joar Nango

Kuva: Knut Åserud

Joar Nango asuu ja työskentelee synnyinseudullaan Norjan Áltássa. Hän tutkii installaatioillaan arkkitehtuurin, designin ja kuvataiteen välisiä rajoja. Norjansaamelaisen Nangon työt ottavat kantaa alkuperäiskansan identiteettiin liittyviin kysymyksiin, usein nykyarkkitehtuurin keinoin. Hän on tarkastellut moderneja saamelaistiloja useissa projekteissa.

Nangon töitä on ollut näytteillä suurilla kansainvälisillä foorumeilla, kuten Documenta-näyttelyssä (Ateena/Kassel), Chicagon arkkitehtuuribiennaalissa sekä Norjan ja Kanadan kansallismuseoissa.

Joar Nango on arkkitehtuurikollektiivi FFB:n perustajajäsen. Parhaillaan Nango on perustamassa koko saamelaisalueen kattavaa saamelaisarkkitehtien verkostoa. Puitteet tälle työlle tarjoaa saamelaisarkkitehtuuriin keskittyvä Girjegumpi-tietopankkiprojekti, joka on valittu mukaan vuoden 2023 Venetsian biennaalin pohjoismaiseen paviljonkiin.

Héctor Noval

Héctor Noval on työskennellyt taiteen ja teknologisen vuorovaikutuksen parissa ympäri maailmaa 18 vuoden ajan. Kaikessa toiminnassaan, luennoissaan ja kirjoituksissaan Noval on erikoistunut tarkastelemaan suunnittelualoja, merkitysjärjestelmiä ja ei-verbaalista viestintää.

Novalin ura on käsittänyt erilaisia rooleja, tehtäviä ja aloja, jotka kattavat kokonaisvaltaisesti koko suunnittelun kirjon. Aikaisemmin hän on toiminut muun muassa Designit-innovaatioyhtiön tulevaisuusjohtajana. Noval pyrkii monipuolistamaan toimintatapojamme tutkimalla uusia reunaehtoja: käynnissä olevaa talouden murrosta, erilaisia vuorovaikutustapoja ja näihin liittyviä mahdollisuuksia inhimillisten kulttuurien muovaamiseen.

Noval on opiskellut humanistisia tieteitä ja tietotekniikkaa. Maisterintutkielmansa hän kirjoitti moniulotteisten ympäristöjen narratiivisista rakenteista.

Eeva-Liisa Pelkonen

Kuva: Kari Sarkkinen

Eeva-Liisa Pelkonen on tietokirjailija, kuraattori ja professori, joka opettaa rakennussuunnittelua sekä arkkitehtuurin historiaa ja teoriaa Yalen yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnassa. Akateemisessa työssään Pelkonen pyrkii edistämään verbaalisen ja visuaalisen tiedon sekä ajattelun ja tekemisen välistä vuorovaikutusta. Hänen tavoitteensa on murtaa historian ja teorian sekä toisaalta käytännöllisen suunnittelukoulutuksen välinen keinotekoinen raja-aita.

Pelkonen on tutkinut 1900-luvun eurooppalaista ja amerikkalaista taidetta ja arkkitehtuuria, estetiikan teoriaa sekä aatehistoriaa. Hän on kirjoittanut ja toimittanut useita palkittuja teoksia sekä toiminut kuraattorina niin australialaista nykyarkkitehtuuria kuin Alvar Aallon, Eero Saarisen ja Kevin Rochen työtä käsittelevissä näyttelyissä. Pelkosen viimeisin kirja Untimely Moderns: How Twentieth Century Architecture Reimagined the Past, julkaistiin vuonna 2023.

Pelkonen on saanut apurahoja tutkimus- ja kuraattorin työhönsä Getty Foundationilta, Grantham Foundationilta, Suomalaiselta Tiedeakatemialta sekä Australian tiede- ja tutkimusministeriöltä. Hän on valmistunut arkkitehdiksi Tampereen teknillisestä korkeakoulusta, suorittanut ympäristösuunnittelun maisterintutkinnon Yalen yliopistossa ja väitellyt tohtoriksi Columbian yliopistossa.

Johannes Suikkanen

Kuva: Otso kääriäinen

Johannes Suikkanen on yksi strategiatoimisto Gemicin perustajista. Berliinissä asuva Suikkanen etsii ratkaisuja 2000-luvun yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin haasteisiin yhteistyössä sosiologien, filosofien, tulevaisuudentutkijoiden ja liiketoimintastrategien kanssa.

Suikkasen erityinen mielenkiinnon kohde on vastauksen etsiminen kysymykseen, miten globaalit yhteisöt ja yritykset löytävät tasapainon taloudellisten intressien, yhteiskunnallisen kehityksen ja ihmisten hyvinvoinnin ristipaineessa.

Teemu Suviala

Kuva: Luke Fontana

Teemu Suviala on palkittu luova johtaja, jonka asiantuntemus kattaa designin, uudet teknologiat ja liiketoiminnan monet alueet brändistrategioista markkinointiin. Suvialla on kokemusta niin suuryhtiöistä, design- ja lifestyle-brändeistä kuin kulttuurilaitoksista ja julkiselta sektorilta Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Aasiassa.

Suviala työskentelee kansainvälisenä luovana johtajana bränditoimisto Landor & Fitchilla. Suvialan vastuulla ovat luovat tiimit yli 20 maassa. Asiakkaina on maailmanlaajuisia suurbrändejä kuten Apple, Netflix, Coca-Cola ja Lego sekä muun muassa olympialaiset ja paralympialaiset.

Aikaisemmin Suviala on toiminut Metan Reality Labs -yksikön designjohtajana sekä luovan työn johtajana bränditoimisto Collinsissa ja Wolff Olinsilla New Yorkissa. Hän on ollut mukana perustamassa Kokoro & Moi- ja Syrup Helsinki ‑suunnittelutoimistoja. Suviala on osakkaana helsinkiläisessä Tarvas-jalkinebrändissä.

Lisää luettavaa